Rukous lohdutuksesta vastoinkäymisten kohdatessa ja todellisesta sielun rauhasta

Laupias Isä, kaiken toivon ja lohdutuksen Jumala (2 Kor. 1:3)! Suo minulle kaikissa onnettomuuksissa eläväksi tekevä lohdutus ja sielun oikea rauhoittuminen. Minulla on sydämessäni paljon murheita, mutta sinun lohdutuksesi ilahduttavat minun sieluni (Ps. 94:19).

Tyhjänpäiväinen ja petollinen on kaikki maallinen lohdutus; yksin sinussa on sieluni voima ja kestävyys. Monenlaiset onnettomuudet painavat minua raskaasti, mutta kun sinä sisimmässäni minulle puhut ja lohdutat minua, kuormani kevenee.

Mikään luotu ei voi minua niin pahoin murehduttaa, ettet sinä voisi vielä enemmän lohduttaa minua Hengelläsi (Ps. 51:14). Ei mikään onnettomuus voi tehdä minua niin murheelliseksi, ettei sydämeni saisi armostasi enemmän lohdutusta. Minua rasittaa erilaisten ahdistusten helle, mutta kun saan maistaa sinun suloisuuttasi, saan siitä virvoitusta. Silmistäni vuotavat kyyneleet, mutta sinun laupias kätesi pyyhkii ne (Ilm. 7:17).

Ensimmäisen veritodistajan, Stephanuksen (eli myös Stefanus tai Stefanos) annoit hänen kivittäjiensä kivien sadellessa katsella ystävällisiä kasvojasi (Ap. t. 7:56); samoin tahdot minulle raukalle kaikissa onnettomuuksissa tarjota lohdutuksesi minua virkistämään. Poikasi murheellisen kamppailun aikana sinä lähetit enkelin häntä lohduttamaan (Luuk. 22:43); oi jospa tahtoisit minun painiessani lähettää Henkesi minua rohkaisemaan.

Ilman sinun voimaasi horjun ristini painon alla, ilman sinun apuasi erilaiset onnettomuudet kaatavat minut maahan. Tukahduta minussa rakkaus maailmaan ja kaikkeen luotuun; tällä tavoin eivät maailmassa kohtaavat vastoinkäymiset ja sen vaihtuvaisuus, mikä on luotu, tuota minulle mitään katkeruutta.

Se, joka sydämessään on kiintyneenä maailmaan ja kaikkeen luotuun, ei milloinkaan pääse osalliseksi todellisesta ja häiriintymättömästä rauhasta; onhan kaikki maallinen altista jatkuvalle muutokselle ja vaihtelulle.

Se taas, joka ei kiinny tämän elämän käsillä oleviin etuihin niihin nurinkurisesti mieltyen, ei niiden kaikotessa joudu kärsimään tuskaa ylen ankarien huolten vaivaamana. Tyhjennä, tyhjennä,

Jumalani, sydämeni maailman rakkaudesta ja kaipuusta, niin että taivaallinen Elisa antaisi vuotaa taivaan ilon öljyä astioihin leskelle, toisin sanoen sielulle, jonka maallinen lohdutus on jättänyt (2 Kun. 4:3─5).

Hämmentykööt, vaihtukoot, ylös, alas mullistukoot kaikki maalliset, yhtä kaikki sinä olet minun sydämeni horjumaton kallio ja järkähtämätön perusta. Tokkopa puutteellinen ja heikko luotu voi hämmentää sitä sielun rauhaa, joka minulle kuuluu varmana ja horjumattomana sinussa, Luojassani (Ps. 73:25)?

Tokko maailman, tuon alati rauhattoman meren hyökyaallot voivat nielaista sydämeni kalliota, joka on omani sinussa, sinä korkein ja muuttumaton hyvä? Päinvastoin, sinun rauhasi ylittää kaiken ymmärryksen (Fil. 4:7), vieläpä se torjuu kaikkien vastoinkäymisten hyökkäyksetkin.

Tätä sisäistä rauhaa rukoilen nöyrästi huokaillen sinulta, laupias Isä. Aamen.

Johannes (Johann) Gerhard (1582─1637) ”Uskon pyhä salaisuus”, s. 281─282, vuoden 1995 painos, SLEY-Kirjat.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Kielivitsi

    Eräs mies oli lähdössä Amerikkaan. Hän ei kuitenkaan osannut yhtään englantia. Satamassa hän tapasi englannin kielen opettajan, joka sanoi hänen pärjäävän hyvin, kun osaa sanat: ”Yes”, ”Money” ja ”Okay”. Matkalla mies toisteli näitä sanoja ja oppi ne ulkoa.

    Amerikassa mies käveli pitkin laitakatuja. Yhtäkkiä jostakin ovesta lennähti ruumis miehen eteen. Kutsuttiin poliisi paikalle. Poliisi kysyi mieheltä: ”Tekö tämän teitte?” Vastaus: ”Yes”. ”Miksi te sen teitte?” Vastaus: ”Money”. Lopuksi poliisi sanoi: ”Lähdetäänpä sitten poliisiasemalle”. Mies vastasi: ”Okay”.

  2. Lapsi on meille syntynyt ja poika on meille annettu. Jes. 9:5

    Tämä lapsi, neitsyt Mariasta syntynyt, on kaikkien Jumalan ihmeiden, kaiken hänen rakkautensa, viisautensa, voimansa, hyvyytensä ilmestys; hänessä ovat jumalallinen ja inhimillinen luonto iankaikkisella siteellä yhdistetyt. Hänessä on sen tähden enemmän ihanuutta kuin koko maailmassa, enemmän pyhyyttä kuin kaikissa temppeleissä maan päällä, enemmän rakkautta kuin kaikissa isän ja äidin sydämissä, enemmän suloa kuin kaikissa kukissa, enemmän rikkautta kuin kaikissa aarteissa, enemmän uskollisuutta kuin kaikilla ystävillä, enemmän viisautta kuin kaikilla oppineilla, enemmän henkeä ja jumalallista voimaa kuin kaikilla pyhimyksillä. Ja tämä kaikki, oi sielu, on omasi: Jeesus on sinun. Oi Lunastajani, en saata käsittää sitä, en käsittää sinun ihmiseksi tulemisesi salaisuutta. Se on minulle liian korkeata ja ihmeellistä! Kuinka ihmeellinen onkaan maan päällä syntymisesi, jonka kautta me synnymme taivaaseen! Kuinka ihmeellinen sinun heikkoutesi, jolla sinä voitat synnin, kuoleman ja perkeleen! Kuinka ihmeellinen sinun alhaisuutesi, jonka kautta hankit meille Jumalan lasten ylhäisyyden, sinun häpeäsi, jonka kautta viet meidät kunniaan, köyhyytesi, jonka kautta lahjoitat meille iäiset ja taivaalliset aarteet! Oi Jeesus, sinä suloinen, ihmeellinen Vapahtaja! Anna minulle ja kaikille lunastetuillesi armoa, että sinun rakkautesi, sinun vanhurskautesi, sinun valtakuntasi, sinun viisautesi, sinun autuutesi päivä päivältä tulisivat meille yhä ihmeellisemmiksi ja ihanammiksi, jotta sydämemme rakkaudestasi liekkiin leimahtaisi ja suumme puhkeaisi sinun iloiseen ylistykseesi ja kiitokseesi! Amen.

    Christian Scriver

  3. Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto. Luuk. 2:14.

    Se, että Jumala on tullut ihmiseksi, alentunut meidän kurjuuteemme pelastaakseen ja autuaiksi tehdäkseen meidät kadotetut syntiset, tuhlaajalapset – se on Jumalan rakkauden ihanin ilmestys. Siitä
    kaikki uskovaiset jo täällä murheen laaksossa riemuitsevat. Juuri tämä on perussävel siinä ”uudessa virressä”, jota tuolla ylhäällä taivaissa pelastettujen miljoonat jo laulavat ”mahtavana kuin ukkosen jylinä, suloisena kuin kanteleitten soitto”. Siihen virteen Jeesuksen Kristuksen kunnian päivänä vihdoin kaikki luodut taivaassa ja maan päällä yhtyvät sanoen: ”Hänelle, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalle ylistys ja kunnia ja kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti!” (Ilm. 5:13) Siten Jumalan rakkautta iankaikkisesti ylistetään, tuota suurta, armahtavaa rakkautta, joka ei säästänyt ainokaista Poikaa, vaan antoi hänet alttiiksi kaikkien meidän tähtemme. Siitä rakkaudesta Poika tuli maailmaan, että hän omalla, kalliilla verellään ja hengellään pelastaisi syntiin langenneen ihmiskunnan, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan saisi Kristuksen kanssa periä iankaikkisen elämän. Kunnia olkoon Jumalalle!

    FREDRIK GABRIEL HEDBERG, Armoa armosta, päivän teksti, SLEY, 1966.

  4. Tulkaa einehtimään. Joh. 21:12

    Tänä aamuna meidän sielumme rakastettu kutsuu meitä.
    ”Lapset”, hän kysyy, ”Onko teillä mitään syötävää?”
    Me vastaamme: ”Ei, itsessämme meillä ei ole mitään muuta kuin nälkää ja puutetta. Oi Jumala, me emme pysty ruokkimaan itseämme!”
    Silloin hänen lempeä äänensä vastaa meille: ”Tulkaa einehtimään.”

    W. Hay Aitken

  5. Meidän Jumalamme sana pysyy iankaikkisesti. Jes. 40:8

    Jumalan sana on elämän vesi; mitä enemmän sitä juoksutat, sitä raikkaampana se virtaa. Se on Jumalan kirkkauden tuli; mitä enemmän siihen puhallat, sitä kirkkaampana se palaa. Se on Herran pellon siemen; mitä enemmän sitä jauhat, sitä runsaampi siitä tulee. Se on taivaan leipä; mitä useammalle sitä murretaan ja jaetaan, sitä enemmän sitä jää jäljelle. Se on Hengen miekka; mitä lujemmin sitä hiotaan, sitä kirkkaampana se välkkyy.

    Piispa Jewel

Mika Rantanen
Mika Rantanen
Teologian maisteri, uimamaisteri ja koulutettu hieroja.