Ristiinnaulitsemisesta on paljonkin todistusaineistoa myös Raamatun ulkopuolella ja tätä ei tutkijat kiellä . Se että tarkastellaan olemassa olevia juutalaisia käytäntöjä ja siitä vedetään johtopäätös ettei joku voisi olla toteutunut niin silloin unohtuu se seikka että mitä jos se ei ole toteutunut oikean järjestyksen ja lainmukaisesti . Olihan Roomanvalta tullut jo . Jotain selvyyttä saa tuosta Jyrki Knuutilan luennosta että oikeus ei toteutunut lakien mukaan.
https://www.youtube.com/live/XmPnT-P5i-A?is=bSPrfdfdzZOYr2m5

Tieteen tekemisestä minulle jäi muistoja opettajien selityksistä. He sanoivat mm., että tiede on aina välietappi, ei lopullinen tulos. He sanoivat myös, että tiedettä voidaan tehdä eri lähtökohdista. Esimerkiksi joku laittaa haluamansa tuloksen jo ennen tutkimusta hypoteesiksi, jonka sitten todistaa vaikka väkivalloin oikeaksi. Matematiikka on eksakti tiede, jossa pitää näyttää, miten tulos syntyy.
Ristin poikkipuusta tiedetään, että Egyptissä sitä käytettiin osoittamaan veden korkeutta Niilin virrassa. Hyvä viljan kasvu oli tulossa, jos vesi ylettyi ristin poikkipuuhun.
Hengellisessä elämässä Jumalan Sana on aksiooma, jota ei tarvitse todistella ja selitellä. Jumala ilmoittaa siinä, kuka Hän on ja mitä Hän ihmiseltä odottaa. ”Hän on ilmoittanut sinulle, ihminen, mikä hyvä on; ja mitä muuta Herra sinulta vaatii, kuin että teet sitä, mikä oikein on, rakastat laupeutta ja vaellat nöyrästi Jumalasi edessä!:”(Miika 6:8).
Uskokaan ei ole meistä lähtöisin. Se on Jumalan lahja. Ihmiset yrittävät itse rakentaa portaita taivaaseen, mutta Jeesus tekee sellaisen yrityksen tyhjäksi. Hän sanoo: ”Se on Jumalan teko, että uskotte Häneen ja Poikaan, jonka Hän on lähettänyt.”
Muistamme, että ensimmäinen lupaus Lunastajastamme annettiin jo Paratiisissa: ”Hän on rikkipolkeva käärmeen pään; ja käärme on pistävä häntä kantapäähän.” Muistamme myös vaskikäärmeen, joka ripustettiin puun kärkeen. Ne käärmeen pistämät, jotka uskoivat , saivat elää . (Vanha Testamentti on täynnä ennustuksia Jeesuksesta ja Hänen merkityksestään ihmiskunnalle). Kuningasprofeetta Jesaja luvussa 53 mm. kertoo tulevat tapahtumat jae jakeelta.
Jeesuksen uhrikuoleman merkitys nykyajan ihmiselle on hämärtynyt. Joillekin kirkon johtomiehillekin on tapahtunut luisumista itse asiasta. Tänään tuli pääsiäistervehdys etelän piispalta. Hän kehotti menemään ”Voittajan” puolelle. Ehkä nyt kuitenkin olisi syytä kärsivän ihmiskunnan edessä painottaa ”Kärsivän Herran Palvelijan” sanomaa ja mennä Hänen puolelleen.
Luterilaisuus on ”ristin teologiaa”. Me olemme pitkänperjantain ristin kantajia. Jeesuksen jalanjäljet vievät ristin juurelle. Me tosin kannamme omaa ristiämme, mutta Jeesus on esikuva, johon uskomalla jaksamme kantaa sitä omaamme. ”Risti on tosin hullutus niille, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille se on Jumalan voima ja viisaus”
Kansallisrunoilijamme oli vuoteen omana 12 vuotta. Hän kirjoitti jäähyväisrunossaan: ” En kantaja ristin mä ainoa lie, en viimeinen myöskään maan päällä. Vaan Jeesuksen luo tämä ristini vie, Hän kantoi sen synnittä täällä. Oi, Jeesus, Sun rakkaudestas. Sä ristiin mun tyytymään nöyryytit ja sillä mun luoksesi ahdistit. En kylliksi voi Sua kiittää mä viisaudestas./. Sun ristisi rinnalla Jeesukseni, mun ristini paljon ei paina. Kun suot minun katsella kasvojasi, mun virvoitat sieluni aina. Mi olla nyt vois hätä mulla? Sä viimeksi päästät mun tuskista, suot, Herrani, iloas nauttia. Ja kuollessani Sä sallit mun luoksesi tulla.”
Tämän, Jeesuksen uhrikuoleman merkityksen ymmärtämisen jälkeen voimme yhtyä pääsiäisriemuun.

Eilen hiljaisen viikon keskiviikkona 1.4.2026 meni minulla musiikin merkeissä.
Päivällä kuuntelin pari RSO:n konserttia Yle areenasta.

Illalla oli ilo kuunnella Someron kirkossa
Turun konservatorion kuoron, orkesterin ja solistien esittämänä
Reinhard Keiserin Markus-passio.

He lauloivat passion saksaksi.
Ohjelmalehtinen sisälsi passion tekstin kahdella palstalla:
toisella oli laulettava saksankielinen teksti,
toisella kohta kohdalta menevä käännös suomeksi.

Kiitos kaikille esiintyjille!

Kiitos Jumalalle kaikesta kauniista musiikista!

Eilen pitkänperjantain iltana 3.4.2026 saimme nauttia suurenmoisesta konsertista televisiosta Teemalta.

20.00
Radion sinfoniaorkesterin konsertti
Nicholas Collon, kapellimestari,
John Findon, tenori,
Musiikkitalon kuoro,
Viron kansallinen mieskuoro,
sekä Somnium Ensemble.
Esittivät sävellyksen
– Hector Berlioz: Requiem ”Grande Messe des morts”. T

Ohjelma oli taltioitu Musiikkitalossa 2.4.
Se oli latinaksi ja varustettu ohjelmatekstityksellä suomeksi.
Sen kesto on 1 h 29 min
ja tekninen taso on HD

Oli upeaa kokea messun osien soittoa ja laulua näin suunnattoman upeasti esitettynä.