Rauhan tiekö?

Voisikohan lähetystöjen siirtäminen olla ensi askel todelliseen rauhaan. Juutalainen kansa on 2000 vuotta kaivannut päästä takaisin Jerusalemiin. Juuri tuon temppelivuoren tähden. Niin kauan, kuin kansainvälinen yhteisö on yhtynyt Palestiinalaisten vaatimukseen, juuri Jerusalemista luopumisesta. Ei rauha tietenkään ole ollut mahdollinen. Vasta nyt, kun koko maailmanpoliittinen tilanne on muuttunut ja öljyhanatkin pysyvät auki vaikka Jerusalemin asema tunnustetaan. Siksi nyt uskalletaan ajatella toisin. Ehkäpä joku on oivaltanut todelliset esteet rauhalle ja ryhtynyt tuumasta toimeen.
Olisiko sittenkin, niin, että nyt on osattu nykäistä oikeasta narusta ja rauhanneuvottelut saavat uuden ja paremman lähtökohdan? Saapa nähdä.

  1. Molemmat osapuolet esittävät täysin saman ja ehdottoman vaatimuksen, niin miten ihmeessä. Tuosta tilanteesta voitaisiin saada sopu aikaan? Vasta silloin , kun kansat hyväksyvät tosiasian, että Jerusalem on Israelin pääkaupunki, niin vasta silloin voidaan todelliseen rauhaan alkaa oikeasti pyrkimään. Minusta on kummallista, kun monet saavat herneen nenäänsä tuosta, kun Usa toteutti siirron. Jos rauhaan oikeasti halutaan pyrkiä, niin sen voisi osoittaa tekemällä samoin.

  2. Pekka Pesonen :”Minusta on kummallista, kun monet saavat herneen nenäänsä tuosta, kun Usa toteutti siirron.”

    Minusta ei, kun kehityksen taustalla on suurvaltapolitiikka maailmansotineen, ja mm. Osmanien imperiumin jakaminen suurvaltojen mandaattialueiksi Transjordania-vaiheineen jne. Tuon kehityksen perusteella Jerusalem ei ole vain yhden valtion pääkaupunki, vaan se kuuluu seemiläiskansoille.

    Wikipedian mukaan ”Seemiläiset ovat Lähi-idän arabien, heprealaisten, Etiopian amharien, Eritrean tigrinjan ja syyrialaisten sukuisia kansoja, joihin kuuluvat myös muinaiset akkadilaiset, assyrialaiset ja babylonialaiset sekä foinikialaiset ja monet muut historian kansat. Esiseemiläiset (protoseemiläiset) ovat asuneet alkujaan Arabian niemimaalla, Afrikan sarven tai Etiopian alueella.”

  3. Rauhalle ei ole mahdollisuutta, koska ei olla valmiit istumaan neuvottelupöytään yhteisenä tavoitteena rauha. Siinä pitäisi tulla molemmille osapuolille ymmärrys, että haluamme lopettaa toistemme tappamisen. Näin yksinkertainen se olisi. Kun pöytään istutaan edessä nippu ehdottomia vaatimuksia joita toinen osapuoli ei tule hyväksymään, niin voidaan pilatuksen tavoin pestä kädet ja sanoa: Yritimme neuvotella, mutta toinen ei suostunut vuoropuheluun.

  4. Miksi Israelia ja Juutalaisia vihataan yleisesti Arabien ja muslimien keskuudessa?

    1. Israel on ainoa demokraattinen valtio tuolla alueella.
    2. Juutalaiset ovat Kristinuskon alku. Kaikki Uudentestamentin kirjat ovat Juutalaisten kirjoittamia.
    3.USA on Israelin liittolainen ja Arabien silmissä USA on Kristinuskon edustaja.
    4. Juutalaiset saivat Israelin maalueen lahjaksi Brittien sallimuksesta. (Jumalan säätämys ilmeiseti taustalla) joka on Palestiinan muun väestön mielestä väärin.
    5. Koska Juutalaiset ovat Raamatussa ilmoitettu Jumalan valituksi kansaksi.
    5.

  5. Kyllä kai YK oli Israelin valtion synnyttämisen takana. Aluksi juutalaiset ostivat maita ihan rahalla, mutta sitten tapahtui muuta. Englanti ei ansaitse siitä prosessista juuri paljon pisteitä, koska se yritti kerätä aseet alueelta pois ennen lähtöään alueelta. Jos kaikki olisi löytynyt, niin itsenäisyysjulistuksen seurauksena syntynyt sota olisi tuhonnut Israelin jo idullaan.

Pekka Pesonen
Pekka Pesonen
En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.