Venäjän hyökkäyksen alkamisesta Ukrainaan on jo kolme kuukautta. Sitä ennen sotatilanne oli vuosia jo meneillään Itä-Ukrainassa. Olemme jo ehtineet hieman turtua uutisiin, mutta emme saa unohtaa Ukrainaa emmekä ihmisten kärsimyksiä siellä.
Ukrainaan kohdistuneen brutaalin ja kansainvälistä oikeutta rikkovan hyökkäyksen johdosta noin 5 miljoonaa ihmistä on paennut maasta ja noin 10 miljoonaa on jättänyt kaikkiaan kotinsa. Yli 100.000 ihmistä on viety väkisin Venäjälle ja heidän kohtalostaan ei ole tarkempaa tietoa.
Hyökkäys on tuhonnut kyliä ja kaupunkeja erityisesti Ukrainan itä- ja eteläosissa. Venäjän sotilaat ovat tehneet julmia tekoja, sotarikoksia siviilejä kohtaan. Naisia ja jopa lapsia on raiskattu ja muuten pahoinpidelty. Siviilien joukkohautoja löytyy Venäjän hallussa pitämiltä alueilta.
Monissa sodissa on tapahtunut kauheuksia. Venäjä tai silloinen Neuvostoliitto kuului toisessa maailmansodassa liittoutuneiden leiriin ja oli mukana kukistamassa Natsi-Saksaa. Siihenkin liittyi julmuuksia kuten vapautetun Berliinin naisten raiskaamiset. Nyt Venäjä on luonut omalla propagandallaan Ukrainasta ”ei-valtion” ja sen kansasta alempiarvoisen ”natsien” kansan, joka on pyyhkäistävä pois, jonne on tehtävä denatsifikaatio.
Ukraina on suuri maa ja kansa ja siellä on monenlaisia ihmisiä. Siellä on ollut myös äärioikeistolaista liikehdintää. Se ei kuitenkaan oikeuta tekoihin, joita Venäjä on Ukrainaan kohdistanut. Niihin ei oikeuta myöskään se, että Ukrainan demokraattisesti valittu nykyinen johto halusi suuntautua Eurooppaan. Hyökkäyksen syy ei ole myöskään Yhdysvallat ja sen Venäjän taholta mainittu pyrkimys levittää valtapiiriään, ei myöskään Nato. Venäjä on yksin syyllinen sotaan, sillä kukaan tai mikään ei ollut hyökkäämässä sen kimppuun tai edes uhkaamassa sitä!
Tässä vaiheessa rauhan toivominen tuntuu epärealistiselta eikä Ukrainan tulekaan suostua rauhaan, jota Venäjä esittää. Se ei ole oikeudenmukainen rauha. Ukrainan taistelu on ollut urheaa ja sille on täysi oikeutus. Siten rauha tulee saada sellaisilla ehdoilla, jotka Ukraina ja myös kansainvälinen yhteisö voivat hyväksyä.
Venäjä on naapurimme ja naapurin kanssa on päästävä joskus vuorovaikutukseen. Siihen tarvitaan aikaa ja muutosta Venäjällä ja sen politiikassa. Venäjän ja venäläisten kanssa pitää voida joskus toimia, mutta sen tekemiä sotarikoksia ei voi unohtaa. Vastuullisten saattaminen oikeuteen ei ehkä tapahdu, mutta toivottavasti muuten Ukraina saa oikeutta, joka sille kuuluu. Toivottavasti rauha syntyy tältä pohjalta mahdollisimman pian.
Toivo Loikkanen
Kiitos blogista, Toivo.
Venäjän ja Ukrainan välinen sota on järjetön. Saa nähdä miten kauan sota jatkuu. Käsittämätöntä on se, että kumpikaan osapuoli (päättäjät) ei oikeasti halua rauhaa.
Yle Areenassa on Kansan palvelija tv-sarja, tällä hetkellä toinen tuotantokausi. Mielestäni se on katsomisen arvoinen. Siinä käsitellään Ukrainan hallintoa ja miten korruptio vaikuttaa päätöksentekoon. Venäjällä korruptio ja muu väärinkäyttö on jopa vielä suurempi ongelma kuin Ukrainassa. Vaikka ohjelma on fiktiivinen, niin silti oikeasti on vielä paljon suuremmat ongelmat, eikä niitä pystytä ratkaisemaan vuosikymmeniin. Mätä pysyy vaikka hallintoa yritetään uudistaa.
Toivottavasti tavallinen kansan elinolot paranevat niin Ukrainassa kuin Venäjällä. Tosin suurin osa rahoista mitä sinne menee päätyy rikkaille valtaa pitävälle eliitille. Kansa kärsii ja eliitti elää paksusti.
Jeesus on ainut oikea Kansan palvelija. Ainoastaan hän on Pelastaja.
Juha, kirjoitat asiaa kommentissasi! Ukrainassa oli ongelmia yhteiskunnassa, mutta Venäjän korruptio ja muu on paljon pahempaa. Kansanpalvelija on hauska satiiri, jossa ukrainalaiset nauravat itselleen ja ongelmilleen. Toivon ja uskon, että Ukraina on vielä vauras ja menestyvä valtio osana Euroopan unionia.
Ukrainan kansan puolesta kannattaa rukoilla. Mielestäni apu pitäisi kohdistua juuri tavalliselle kansalle ja saada heidän elinolot paljon paremmaksi. Tosin pelkään että jälleenrakennuksessa suuri osa rahoista menee rikkaalle eliitille.
Suomessa pienessä mittakaavassa voi miettiä meidän soteuudistusta. Valtio antaa tietyn potin sotealueelle. Mitä rahoilla tehdään? Ensiksi siitä kakusta pitää päättäien sopia paljonko heistä kukin saa ja mutä lisä himmeli tarvitsee. Tämä on helppoa. Jäljelle jäävä osuudella pitäisi hoitaa suomalaisten terveydenhoito. Vaikka valtio antaisi tuplaten rahaa, niin aina suurin osa rahoista menee johonkin muuhun kuin mihin on tarve.
Juha Heinilä, kirjoitat, että ”kumpikaan osapuoli (päättäjät) ei oikeasti halua rauhaa”. Niinkohän on?
Venäjä on sotinut Ukrainassa vuodesta 2014 lähtien. Se kaapasi Krimin niemimaan ja on tosiasiassa ollut Dombassissa sotaa käyvä osapuoli kahdeksan vuotta. Venäjän tarkoituksena on sotimisellaan ollut – ja on – horjuttaa Ukrainan valtiota ja estää sitä tekemästä itsenäisiä päätöksiä tulevaisuudestaan.
Venäläisiä on vuosikausia valmisteltu häikäilemättömällä propagandalla sen vaihtoehdon varalta, että siihenastiset toimet – painostus ja sotiminen – eivät saa Ukrainaa polvilleen, vaan on ryhdyttävä laajamittaiseen sotaan. Näin tapahtui 24. helmikuuta. Valmistelu alkoi jo yli puoli vuotta aikaisemmin siirtämällä sotaharjoitusten varjolla jioukkoja ja kalustoa Ukrainan rajan tuntumaan. Pahaenteistä oli kaluston jättäminen paikoilleen, vaikka joukkoja vedettiin pois. Sodan kiihdyttämistä ennakoi lasten ja iäkkäisen ihmisten evakuointi Luhanskista ja Donezkista Venäjälle.
Ukraina oli osannut odottaa Venäjän laajentavan sotatoimiaan ja tiennyt varustautua sen varalle. Venäjän hyökätessä hallinto ei romahtanut, presidentti Zelenskyi ei paennut eikä häntä saatu tapetuksi, vaikka erikoisjoukkojen miehet olivat asialla. Venäjä on nyt jumissa Ukrainassa.’
Mitä Ukrainan olisi mielestäsi, Juha H., pitänyt tehdä näinä kaikkina kahdeksana sotavuonna? Entä Venäjän hyökättyä helmikuussa? Nostaa valkoinen lippu?
Jorma, en tunne ryssiä niin hyvin kuin sinä. Uskoisin, että marsalkka Mannerheim olisi sanonut, silmien väliin ryssää juu. Tosiasia on se, että itänaapurin ”rauhan aseet” laulavat Ukrainassa. Rauhan saaminen vaatii tahtoa molemmilta osapuolilta. Hyvä sovittelija olisi presidentti Martti Ahtisaari, mutta hän on eläkkeellä. James Bond voisi Kremlissä tehdä jotain, mutta sotaa se ei päättäisi. Rauhan saaminen ei ole helppoa, eikä siihen meillä taviksilla ole mitään viisautta. Shakkikin voi päättyä monella lailla. Tässä ryssänpelissä kaatuu ihmisiä ties kuinka paljon, joten rauha olisi hyvä saada nopeasti aikaan.
Tieysti toivomme kaikki, että Ukrainaan saataisiin rauha. Mutta valitettavasti ei tällä hetkellä ole rauhalle edellytyksiä. Venäjä ei ole lopettamassa hyökkäystää, vaan päinvastoin tehostaa sitä. Ja pitemmän päälle sellainen rauha olisi vaarallinen rauha, joka sinetöisi hyökkäyssodalla saavutetut valloitukset. Vestigia terrent!