Raamatun pysyvä arvo
Kirkossa on jo pitkään oltu sitä mieltä, ettei Raamattu ole luonnontieteen oppikirja. Edes arkkikonservatiivina pidetty Osmo Tiililä ei katsonut, että Raamatun alkukertomukset välttämättä olisivat varsinaista historiankirjoitusta. Evoluutioteoria on yleisesti hyväksytty kirkossa. Sairauksia ei ole enää satoihin vuosiin yritetty parantaa Raamatun reseptein. Naisten kyvyistä on toisenlainen ymmärrys kuin Raamatun aikoina.
Homouden oppikirja Raamattu sen sijaan yhä joillekin on. Moderni tietämys ihmisestä ja ihmisen seksuaalisuudesta sivuutetaan, kun kyse on homoseksuaalisuudesta. Jos Raamatussa ei ole erityistä ilmoitusta muista luonnontieteellisistä asioista, miksi homoseksuaalisuudesta olisi? Ei siitä olekaan.
Raamatun tietämys homoseksuaalisuudesta – siinä missä muistakin luonnontieteellisistä asioista – ei kuulu Raamatun jumalallisuuden vaan inhimillisyyden alaan. Raamatun luonnontieteellinen tietämys on aikaan sidottua ja erehtyväistä.
Raamatun pysyvä arvo ja totuus on muualla. Ennen kaikkea siinä, että Raamattua lukiessamme kohtaamme Kristuksen. ”Jeesuksen Kristuksen tunteminen ja hänen opetuslapsekseen pääseminen on elämämme kallein asia”, sanottiin vanhassa Kristinopissa. Tätä varten Raamattu on.
Miksi Raamatussa sitten on inhimillistä, aikaan sidottua, erehtyvää ainesta? Eikö Jumala olisi voinut antaa oppaaksemme kaikissa asioissa jumalallisen erehtymätöntä kirjaa? Kyse on luterilaisittain sanoen ristin teologiasta. Jumala ei halua kohdata meitä vallassaan ja loistossaan, vaan inhimillisyydessä ja alhaisuudessa. Niinpä Raamattukin on inhimillinen ja alhainen, ja sellaisena Kristus itse tuli tähän maailmaan.
Miten sitten pitäisi suhtautua sellaisiin kohtiin Raamatussa, jotka näyttävät olevan ristiriidassa luonnontieteellisen tietämyksen kanssa? Pitäisikö ne yksinkertaisesti ohittaa tai jopa sensuroida Raamatusta? Ei lainkaan. Niillä on oma tehtävänsä.
Arkkipiispa Martti Simojoki piti hyödyllisenä kysyä Raamatun tekstin äärellä kahta asiaa: 1) ”mitä Raamatusta puuttuisi, ellei siinä olisi juuri tätä kohtaa”. 2) ”missä Jeesus on tässä tekstissä”. Ensimmäinen kysymys auttoi Simojoen mukaan ymmärtämään tekstin erityisluonnetta, toinen taas löytämään ”sanoman Kristuksesta, joka on Raamatun ydin”.
Mitä Raamatusta siis puuttuisi, jollei siinä olisi vanhentuneita kohtia ja käsityksiä maailman syntyhistoriasta, sairauksista, naisen asemasta tai homoudesta? Siitä puuttuisi inhimillisyys, ajassa eläminen, elämän todellisuus, Jumalan kätkeytyminen ihmiselämän ja maailman puutteellisuuteen ja alhaisuuteen.
Miten näistä vanhentuneista kohdista sitten löytyy sanoma Kristuksesta? Vanhentuneet kohdat ovat kapaloita, joihin Kristus on kiedottu (Luther). Raamatussa on varjoja, joita vasten Kristuksen kirkkaus näkyy entistä loistavampana. Kristus löytyy kuin löytyykin Raamatun inhimillisyyden, puutteellisuuden ja alhaisuuden keskeltä. Sieltä Hän nousee, puhuu meille, pääsemme Hänen seuraansa. Ihme tapahtuu, ”uskon verso nousee, Herra, lahjanasi”.
Jeesus sanoi (aiemman raamatunkäännöksen mukaan): ”Autuas se, joka ei loukkaannu minuun.”. Tämä koskee myös Raamattua. Kristus löytyy – ei täydellisestä, vaan puutteellisesta Raamatusta. Siinä on Raamatun pysyvä arvo.
Vesa Hirvonen
TT, dos.
119 kommenttia
Martti Pentti, kuule jos joku määritellään tieteellä ja vastaus on vailla tieteellistä pohjaa ja osottautui täysin keksityksi ” dumpatuksi” palikaksi teoriaan, joka ei pidä paikkaansa, niin miten hyvin tieteen käytäntöjen tavoin että tulokset annetaan kritisoitavaksi ja vertaisarvioitavaksi toteutui ??? Älä ole Martti niin sinisilmäinen että tiede toimisi joka alueella tieteen omien käytäntöjen mukaan ja yhä enemmän kuuluu yhteiskunnastakin että ” arvostelu,kritisointikin on vaarallista” ,viimeiksi eu sta. Ja sama trendi on lisääntyvä myös tieteessä osittain, koska tutkimusrahat on merkitty tietyn ajattelun alle. Tiede kehittyy joka tapauksessa ,mutta jarrut ovat juuri tuon vanhan epätieteellisen ennen Darwinia keksityn teorian syytä, tästä yksi esimerkki roska- dna, joka oli taas joku apinaihmisen romu ja tähän ovat ottaneet kantaa kaiken maailmankuvan omaavat ihmiset , että se jarrutti 30- 40 vuotta tiedettä siltä osin mitä dna tutkimus saa ja voi saada aikaan. Mielipidevapaus, uskonnonvapaus ja tieteen riippumattomuus ovat historiassa kulkeneet käsikädessä.Yhä suuremmassa määrin iso osa maailmaa on siirtynyt suitsemaan niitä vapausarvoja , joita vapaa yhteiskunta tarvitsee ihmisten parhaaksi. On keksitty turvallinen tila, yksi siteeraa raamattua 2004 ja joutuu 16 vuotta myöhemmin poliisikuulusteluun epäiltynä rikoksesta,valikoidaan vain tietyn ajattelun kommentoijia määrätietoisestin ajaakseen tietyn ideologian päämääriä. Ja sitten puhutaan tasa-arvosta, suvaitsemisesta, eri näkökulmien huomioon ottamista ja sitten puhutaan vihapuheesta, jota lakikaan ei tunne. Ja kirkko mukana ,niin kuin kirkolla ei olisi parempaa sanottavaa.
Uskon Seppo, että kun ihmisille on kirkastunut raamatun sana , Kristuksen sovitustyö, niin se on kaikkina aikoina vaikuttanut siihen ,että halutaan tehdä sitä mikä on Jumalan tahto.Ihmiskunnan historiasta löydetään pahuutta, mutta Jumala tahto on hyvä ja kunnia siitä kuuluu yksin Jumalalle. Ei Kaikkivaltias , kaiken Luoja ole paha , vaan hänellä on rakkaus meitä kohtaan. Meidän tehtävä on tunnustaa omat syntimme, mutta ei toisten ihmisten, voidaan tietysti varoittaa eksytyksistä, mutta historialle emme voi mitään, kuin todeta tai pyrkiä muuttamaan sitä virheellisillä tulkinnoilla.
Martti Pentti, kun Jumala otetaan pois ja laitetaan tilalle evoluutio niin ? ,anteeksi että et ymmärtänyt ja ei ehkä kirjoitus ollut selvintä sinulle.
Eli uskot teistiseen evoluutio-teoriaan.Tämähän teoria oli jo 100 vuotta ennen Darwinia, mutta Darwin otti siitä teoriasta Jumalan pois. Darwinin on väitetty sanoneen ” lajien synty” kirjan julkaisemisen jälkeen että tuntuu kuin olisi tappanut Jumalan. Sen me varmasti tiedämme , että emme tiedä miten Jumala on kaiken tehnyt eli tämä ei ole kristillisyyden keskiössä eikä pitäisi olla argumentti myöskään puolustukseen ihmisen tekemisille vastoin Jumalan sanaa.
Vuonna 1962 dogmatiikan professori Osmo Tiililä erosi kirkosta protestina kirkon maallistumista vastaan. Tänään kirkko ei ole tietenkään yhtään vähemmän maallistunut kuin 1962.
Osmo Tiililän nimen käyttö homouden edistämiseen on suurta harhaanjohtamista.
Varmasti Tiililä olisin sitä mieltä, että homouden edistäjät ovat sopimattomia esimerkiksi nuorisolle opettajina.
Aiheeseen muuten puuttumatta, heräsi ajatus sillä Raamatusta itsestään nousee sellainen käsitys, että Luoja on työnsä tehnyt ja saanut kaiken valmiiksi.
”Niin tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkine joukkoinensa. Ja Jumala päätti seitsemäntenä päivänä työnsä, jonka hän oli tehnyt, ja lepäsi seitsemäntenä päivänä kaikesta työstänsä, jonka hän oli tehnyt.” 1.Moos.2:1-2 Toisaalla Hebrealaiskirjeessä viitataan tähän lepoon:
”Sillä joka on päässyt hänen lepoonsa, on saanut levon teoistaan, hänkin, niinkuin Jumala omista teoistansa.” Hebr.4:10
Jumala on Raamatun mukaan päättänyt Luomistyönsä ja kaikki on valmista. Tästä voisi myös päätellä, ettei esim. Ihminen muutu enää toiseksi olioksi, saati mikään muukaan alussa Luotu olio. Lajien sisällä tapahtuvaan ns.muutosta tai ns. evoluutioita ei siis voida pitää varsinaista kehitysoppia tukevana teoriana, vaan sen hypoteesina, jota ei ole pystytty todistamaan. ( Kehitysoppi= lajien synty) Jos jonkun linnun nokka muovautuu ajan saatossa erimuotoon, niin lintu kuitenkaan ei muutu toiseksi. Ihminen muuttuu pidemmäksi hyvän ravinnon vuoksi, mutta ihminen itse ei muutu, perusteet lajin muuttumisesta toiseksi ovat edelleen hämärässä. Solujen uusiutuminen kokonaan toiseksi on todisteiden valossa mahdotonta. Solu ei muutu ilman ohjelmointia ja sairastunut solu muuttuu yleensä kantajalleen haitalliseksi mutaatioksi.
Teistinen evoluutio on käsitteenä hämärä ja hylkää selkeästi Raamatun suoran ilmoituksen. On siis hyvinkin mahdollista, että Jumala on sanansa mukaan Luonut kaiken olemaan jo alussa ja sukupuuttoon kuoleminen on samaa, kuin voidaan nähdä nyky maailmassa, jossa eliöitä tuhoutuu jä häviää kaiken aikaa.
Uusia elämänmuotoja sanotaan löytyvän kaiken aikaa, mutta varsinaisesti löydöt ovat viidakoista löytyviä uusia havaintoja esim. Hyönteisistä, joita ei ole ennen tavattu. Sen sijaan, fossiileista löytyy edelleen täsmälleen nykyisen kaltaisia, muuttumattomia hyönteisiä, jotka edelleen vaikuttavat keskuudessamme. Ristiriita on olemassa ja sen tunnustaminen olisi perusteltua, että emme tiedä miten kaikki on saanut alkunsa, sen sijaan evoluutio-oppia pidetään jo itsestään selvänä maailmankäsitys mallina, vaikka siihen sisältyy suuri ”jos” alku. Tämän myös vakavasti otettava tiede tunnustaa.
Hyvä huomio Martti. Raamatun aika käsitys on lineaarinen, eli maailmalla on alku ja loppu ja lopun jälkeen Jumala luo kaiken uudeksi. Tämän aikakauden loppu ei ole vielä tullut, mutta kerran se tulee.
Tuo mistä kirjoitit kuvaa mielestäni sitä, kun katsellaan menneisyyteen uudesta käsin, ikäänkuin nykyinen maailma kaikkinensa olisi kadonnut ja tilalle olisi tullut uusi täysin erilainen. Kuoleman loppuminen myös kuvaa myös jotain toisenlaista todellisuutta kuin nykyinen, missä kuollaan. Synnin palkka on kuolema, kirjoitti Paavali ja synnin olemushan tulee esiin juuri kuoleman todellisuudesta. Kuolemme, koska synti on meihin tullut, olemme syntisiä toisen tahdon mukaan, mutta synti teemme omasta tahdosta. Eli oma tahtomme on vääristynyt.
Millainen ihminen oli, kun hän eli Paratiisissa? Sellaiseksi kaiketi tulemme, kun pääsemme kerran takaisin kotiin. Koko Raamatuhan on myös ihmiskunnan matka kertomus, jos osaamme asian suhteuttaa tuntemaamme historiaan. Mistä olemme tulossa ja mihin olemme menossa? Nyt ajassa, kerran ilman aikaa. Mistä ihminen on tänne tullut? Syntynyt maan tomusta? Mutta tekijän, eli Luojan kautta. Monet uskovat, ettei ole persoonallista Jumalaa, vaan kaikki on tapahtunut sattuman oikusta, mutta Raamattu tuntee Jumalan, joka on persoona. Herra. Luoja, kaiken alkaja ja ylläpitäjä.
Onhan myös selvää, ettei mikään kuolevainen voi elää ikuisesti ja kuitenkin Jumala puhuu meille iankaikkisuudesta käsin.
”Ja Herra Jumala sanoi: ”Katso, ihminen on tullut sellaiseksi kuin joku meistä, niin että hän tietää hyvän ja pahan. Kun ei hän nyt vain ojentaisi kättänsä ja ottaisi myös elämän puusta ja söisi ja eläisi iankaikkisesti!”
Niin Herra Jumala ajoi hänet pois Eedenin paratiisista viljelemään maata, josta hän oli otettu. Ja hän karkoitti ihmisen ja asetti Eedenin paratiisin itäpuolelle kerubit ynnä välkkyvän, leimuavan miekan vartioitsemaan elämän puun tietä. (1.Moos.3:22-24)
Näyttää siis jotenkin siltä, että Elämän puun löytäminen ja siitä syöminen johtaa iankaikkiseen elämään. Saattako ihminen löytää Elämän puun täältä, mihin meidät on karkoitettu?
Perinteisesti on ajateltu, että tuo Puu on Kristus. Kuka sen löytää, jollei Jumala anna löytää Itseänsä? Kuka voi syödä ja juoda Kristuksen?
”Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, sillä on iankaikkinen elämä, ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.” Joh.6:54
Eikös Kristus ole tullut alas Taivaasta, että saisimme Hänen kauttaan Elämän. Ja eikös Kristuksen ruumis ja veri ole meille tarjolla, kun käymme ehtoollisella? Mikä meitä estää uskomasta?
Se on tämä: ”Te tulette kuin Jumala tietämään” ja kun katsomme Raamatusta kuka tuon sanoi, niin ei ihme, että olemme eksyksissä.
Jumala on tehnyt kaiken valmiiksi kuten Ismo hyvin kirjoitti, sitten on myös Jumalan ylläpitävä vaikutus, vaikka miten näämme luonnossa kuolemisen ja uudelleen nousemisen. Hän myös synnyttää ihmisen uuteen elämään Kristuksessa. Ilmestyskirjan kuvaus, kun Johannes katsoi vankina olleensa Patmos saarelta mantereelle , jonne hän ilmeisesti kaipasi veljien, siskojen luo ja myös julistamaan evankeliumia ja käsitän että Jumala lohdutti Johannesta , että kerran ei ole merta enää eli tulevaisuudessa ei erota pahuus .
Tämä blogi on sikäli taitavasti laadittu, että monet ajatukset ovat sinänsä oikein, mutta ne on harhaanjohtavasti rinnastettu keskenään. Kysehän on siitä, lähestymmekö Raamattua Jumalan itseilmoituksena vaiko ihmisten kokemusten kokoelmana. Siitä, että Raamattu ei ole historian tai luonnontieteen oppikirja (käsikirja), ei tietenkään seuraa, että esimerkiksi ihmisten seksuaalista kanssakäymistä koskevat Uuden testamentin linjaukset olisivat vääriä tai vanhentuneita. On myös aika ongelmallista tehdä sellainen tulkinta Raamatun jumalallisuudesta ja inhimillisyydestä, että meille ongelmalliset kohdat selitetään inhimillisiksi eöi erehtyviksi. Tuolla periaatteella eri kulttuurit siivilöisivät omien mieltymystensä mukaan täysin vastakkaisia asioita ”jumalallisiksi” ja ”inhimillisiksi”. Jos sovelletaan tätä analogiaa Raamatun jumalallisesta ja inhimillisestä ”luonnosta” niin pitää muistaa, että näitä puolia ei saa repiä irti toisistaan vaan pitää yhdessä. Lisäksi jumalallinen on ottanut itseensä inhimillisen. Eli tästä seuraisi oikeastaan ajatuskokeena Raamatun erehtymättömyys. Voitaisiin sanoa, että Raamatussa ei ole virheitä, mutta kyllä nykyisten käsitysten kanssa jännitteisiä näkemyksiä. Mutta nyt on tietysti huomattava, mikä on Raamatun tarkoitus. Se ei ole olla jokin Sudenpentujen käsikirja mutta kylläkin uskon ja elämän ylin ohje ja normi.
Kirjoittaja
Tulkaa Kaikki
Blogiin kirjoittavat Tulkaa kaikki -henkiset seurakuntavaikuttajat eri puolilta Suomea, kukin omissa nimissään. Yhteistä meille on pyrkimys toimia kirkossa avarakatseisesti lähimmäisyyden hengessä. Tulkaa kaikki -liikkeen perusajatuksen mukaisesti haluamme herättää rehellistä keskustelua kirkon perustehtävästä, lisätä kirkollisen päätöksenteon avoimuutta ja luoda siltoja eri tavoin ajattelevien välille.
Pihkalan selitys tieteen ’selityksistä’ on peräti lapsellinen. Tuo mitä Pihkala kutsuu ’selityksiksi’ on osa tieteen itsekorjautuvuutta, jota ilman kuvitelisimme vieläkin että aurinko kiertää maata ja parantaisimme tauteja sammakon virtsalla. Jos sytemaattinen teologiakin olisi ajoissa tehnyt samaa, olisi ihmiskunta säästynyt monilta kauheuksilta.
Ilmoita asiaton kommentti