Raamatun naisia - Ruut
Minulle tulee ensimmäisenä Raamatun naisista mieleen mooabilainen Ruut; nimi Ruut merkitsee ystävää, ystävyyttä. Ruut on Daavidin ja Jeesuksen esiäiti, joka on päässyt Jeesuksen esivanhempien luetteloon (vert. Matt. 1.5).
Noomi sanoi: "Katso, kälysi on kääntynyt takaisin oman kansansa ja jumalansa luo, käänny sinäkin kälysi kanssa." Mutta Ruut vastasi: "Älä vaadi minua jättämään sinua ja kääntymään takaisin, pois sinun tyköäsi. Sillä mihin sinä menet, sinne minäkin menen, ja mihin sinä jäät, sinne minäkin jään; sinun kansasi on minun kansani, sinun Jumalasi on minun Jumalani. (Ruut. 1: 15-16)
Boas otti Ruutin emännäksensä, ja hän meni hänen tykönsä; ja Herra antoi hänen tulla hedelmälliseksi, ja hän synnytti pojan. (Ruut. 4:13 / Biblia)
Ketkä Raamatun naisista on mielestäsi hyvä muistaa ja miksi?
Ruut lupasi olla Noomin ystävä, jota hän ei koskaan jättäisi; Jeesus on ystävä, joka kuoli meidän puolestamme ja Hän on meidän kanssa joka päivä maailman loppuun asti; mistä sinä tunnistat todellisen ystävän?
Mitä Ruutin kirjan sanoma kertoo meille lunastajastamme Jeesuksesta?
Miten on mahdollista, että Daavidin ja Jeesuksen esiäiteijä olivat Israelin viholliskansaan kuuluvat mooabilainen Ruut ja portto Raahab ja he ovat mainittuna Jeesuksen sukuluettelossa?
Miksi Golgatalla oli Jeesuksen lähipiiristä ainoastaan naisia ja Sebedeuksen poika Johannes?
Kaikki julkaistut blogini:
46 kommenttia
Kun blogin aiheena on Raamatun naisia, niin ei voi ohittaa ikäviä asioita ja tulkita niitä parhain päin. Toisaalta tulee mieleen, että kun ties minä perimätietona tekstit ovat saaneet nykyisen muotonsa, niin eiköhän siinä ole ollut mahdollisuus monenlaiseen tulkintaan, siis jo kirjoitusprosesseissa.
Ruutin kirjan loppussa on sukuluettelo. Mutta koko kirjan päähenkilö on Herra ja ydinajatus Jumalan johdatus. Tämä johdatus ei päättynyt Noomin miehen kuoltua leskeyteen, vaan elämä jatkui. Sillä Ruutin pojasta Oobedista, tuli kuningas Daavidin isoisä. Daavidin suku nousee monen suuren ahdistuksen keskeltä. Tätä voidaan syystä sanoa ristinteoloogiseksi malliksi, vaikka ei puhuta Jeesuksen rististä.Ristinteologialla tarkoitetaan sitä, että Jumala salaa tässä maailmassa kirkkautensa, ja kätkee sen heikkouteen.
Ruutin kirja ohjaa meitä luottamaan Jumalan suureen ja käsittämättömään rakkauteen, kun se puhuu ennen kaikkea sukulunastajasta. Meilläkin oli osuus Jumalasta ja hänen perinnöstään. Mutta synnin takia olemme hukanneet omaisuutemme. Tarvitsemme sen takia kipeästi Kristusta, joka suostui Jumalan kansan lunastajaksi. Tästä voimme vetää johtopäätöksen Ruutin kirjastakin löydämme ns. ”punaisen langan” joka johdattelee meitä rakkaan Vapahtajamme Jeesuksen luokse.
” Lunastus sana itsessään on varmaan kaikille tuttu Uudesta Testamentista, joka pohjautuu Vanhaan testamenttiin. Ilman vanhaa ei ole uutta ja ilman uutta ei olisi lunastuksesta tietoa.”
Vanha Testamentti oli Jeesuksen ja ensimmäisten kristittyjen Raamattu, sieltä he löysivät Kristus todistuksen. Jos me haluamme ymmärtää ensimmäisiä kristityitä, ja heidän sanomaansa Uudessa Testamentissa meidän on erittäin tärkeää tuntea Vanhaa Testamenttia. Parhaimman esimerkin Jeesus itse antoi opetuslapsilleen Emmauksen tiellä, jossa hän kädestä pitäen opetti heitä.( Luuk.24: 23- 36 ) Vanha Testamentti on täynä esikuvia Kristuksesta, se auttaa meitä paremmin ymmärtämään, kuka Jeesus oli. Vanha Testamentti on ajankohtainen kirja, sieltä löytää paljon tarpeellista tietoa Jumalan pelastus suunnitelmasta.
Kiitos Martti. Näin on. Vanha Testamentti on tärkeä. Ensimmäiset lupaukset Lunastajasta löytyvät Raamatun ensi lehdiltä. Ensimmäiset ihmiset Aatami ja Eeva olivat Jumalalle tottelemattomia ja lankesivat Saatanan (käärmeen) ansaan. Ihminen ei enää ollut kuolematon. Lunastaja tuli tarpeelliseksi. Vaimon siemen on Kristus.
Herra Jumala sanoi käärmeelle: ”Koska tämän teit, kirottu ole sinä kaikkien karjaeläinten ja kaikkien metsän eläinten joukossa. Vatsallasi sinun pitää käymän ja tomua syömän koko elinaikasi. Ja minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille; se on polkeva rikki sinun pääsi, ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän.” (1. Moos. 3:14-15)
Ajattelin lukutapoja Ruutin kirjaan ja löysin kolme: uudemmasta kirjallisuudentutkimuksesta lainatun, hengellisen ja kirjoitusajan.
1. Kertomuksessa sen kaksi naista, Ruut ja Noomi, lähtevät seikkailemaan kahdestaan, yhteishengessä, etsimään itseään nykyihminen voisi heittää. Kertomuksen aivan alussa on sen syy, ongelma, joka on heidän omaistensa eli miestensä kuolema. Miten Ruut ja Noomi ratkaisevat tämän ongelman? Silloin esille astuu mies, Boas, joka ratkaisee tämän pulman heidän puolestaan. Kertomus voidaan päättää, kun kaikki on taas hyvin ja normaalilla tolalla.
No tuollainen oli senaikaisessa kulttuurissa itsestäänselvyys, saadaan odotettu tulos, ja yksinäisten naisten asema oli kaiken lisäksi vaarallinen, kuten kommenttiketjussa taidettiin todeta. Kuitenkin tätä lukutapaa voi hyvin soveltaa vaikka jonkin kirjan tai elokuvan nykytarinaan, katsoa mitä silloin löytyy!
2. Vertauskuvallinen lukutapa, jossa lähtökohta on UT, niin kuin ketjussa aikaisemmin selvitetty. Tässähän myös Noomi ja ensimmäinen sukulunastajakandidaatti selvästi viittaavat juutalaisuuteen, kun onnelliseksi nimetty Noomi joutuu kärsimään ja lunastustoimituksessa pakana eli toisen kansallisuuden edustaja ei tahdo kelvata. Boaksesta tulee lunastaja.
3. Ruutin kirja kirjoitettiin aikana ennen kristinuskoa, mitä se silloin saattoi merkitä? Kyllähän juutalaisuudessa VT:n aikana näkökulma avautui poissulkevan kansallisesta yleismaailmalliseen, Jerusalemistakin alettiin puhua kansojen kohtauspaikkana. Tämä oli samalla juutalaisen Jumala-käsityksen avartumista.
Lukutapoja näin on useampia, valinnanvaraa tarjolla. Itse taidan pitää kiinni kakkosvaihtoehdosta.
Yksi Vanhan Testamentin suurista naisista oli Sarpatin kylässä sairaan pojan kanssa asunut filistealainen leski, jonka nimeä ei tiedetä. Leski ruokki profeetta Eliaa, eikä vähäiset jauhot huvenneet. Lesken poika kuoli, mutta Elia rukoili pojan puolesta ja poika heräsi henkiin. (Vert. 1. Kun 17:8-24 ja Luuk. 4:26) Miksi monesti kaikista köyhimmät ovat vieraanvaraisempia kuin rikkaat?
Tuli mieleen ne Pyhän Raamatun mainitsemat kuningas Salomon 1000 vaimoa. Millainen lienee heidänkin osansa ollut?
Raamatun naisilla oli monenlaisia kohtaloita. Kaikkien kohdalla kuvio ei mennyt samoin kuin Ruutilla.
Neljännessä Mooseksen kirjassa kuvataan midianilaisia vastaan käytyä sotaretkeä mm. seuraavasti: ”Sotajoukko hyökkäsi Midianin maahan noudattaen käskyä, jonka Herra oli Mosekselle antanut, ja tappoi kaikki miehet…He ottivat vangiksi naiset ja lapset (4 Moos: 31:7-9). Myöhemmin samassa luvussa kerrotaan seuraavaa: ”Mooses vihastui sotajoukon johtajiksi määrätyille tuhannen miehen ja sadan miehen päälliköille, kun he palasivat sotaretkeltä ja sanoi heille: ”Oletteko jättäneet henkiin kaikki naiset? … Tappakaa siis lapsista kaikki pojat ja tappakaa myös jokainen nainen, joka on maannut miehen kanssa. Mutta tytöt, jotka eivät ole maanneet miehen kanssa, saatte ottaa itsellenne…. Saalista oli sotilaiden itselleen ryöstämän irtaimen omaisuuden lisäksi 675 000 lammasta ja vuohta, nautakarjaa 72 000 päätä ja aaseja 61 000 ja ihmisiä, tyttöjä, jotka eivät olleet maanneet miehen kanssa, oli kaikkiaan 32 000. (noista 32 000 neitsyestä, jotka oli saatu saaliiksi, oli vielä maksettava uhrilahja Herralle, eli 32 neitsyttä.).
Onko sopimatonta ajatella, että nämä edellisen tarinan naiset (sekä miehen kanssa maanneet naiset, jotka tapettiin, että ryöstösaaliiksi saadut neitsyet ja Herralle uhratut neitsyet) ovat myös ”Raamatun naisia”?
Sitä myös mietin, että millä tavalla Herralle uhrattaviksi määrätyt neitsyet uhrattiin? Tarinan mukaan heidät luovutettiin pappi Eleasarille Herran käskyn mukaan. Mitähän sitten tapahtui?
Ilmoita asiaton kommentti