Jo Raamatun kymmenennessä luvussa kerrotaan alkoholista: ”Nooa ryhtyi viljelemään maata ja istutti ensimmäisen viinitarhan(1.Mo10:20). Jatkossa viininviljelyn uranuurtaja sitten erehtyi juomaan liikaa viiniä, minkä seurauksena vanha mies juopui.
Raamattu ei tarkemmin analysoi Nooan haksahdusta, mutta meille osoitetaan selkeästi se, ettei Nooa ollut mikään ongelmakäyttäjä jatkossa. Ei hänestä muutoin annettaisi kuvaa aikansa ”vanhurskauden julistajana”(2.Piet2:5)
Raamatun antama opetus alkoholista on sama kannesta kanteen: kohtuullinen käyttö sallitaan, mutta liikakäytölle jyrähtää vahva tuominta. Järkevää myös nykyään, eikös vain?
Psalmeissa mainitaan viinin mielialaa kohottava ominaisuus: ”Sinä kasvatat viinin ihmisen iloksi”(Ps114:15) Myös viinin (ilmeisesti) aseptista merkitystä korostetaan: ”Käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin”, kehotti Paavali nuorta Timoteusta(1.Tim5:23).
Vapahtajamme Jeesus Kristus ei ollut absolutisti. Ensimmäisenä ihmetyönään hän valmisti viiniä hääjuhlaan ottaen jopa sen riskin, että jotkut saattoivat ottaa viiniä ylenpalttisesti:(Joh2:10) Viimeisellä ateriallaankin Jeesus nautti punaviiniä lähimpien seuraajiensa kanssa ja kertoi sen jopa symboloivan pian Golgatalla vuodatettavaa uhrivertaan. Kukaan ei tietenkään voi edes kuvitella, että Kristuksella täydellisenä ihmisenä olisi ollut vaikeuksia pitäytyä kohtuudessa.
Raamatussa esitetään alkoholista myös se kääntöpuoli: Liiallinen käyttö ja juoppous tuomitaan erittäin selvin sanoin. Sananlaskujen 23. luvussa on eloisa kuvaus alkoholin vaaroista. Edelleen voidaan sanoa kolmen tuhannen vuoden päästä se tosiasia, että ”juomari ja syömäri köyhtyy, nuokkuu lopulta ryysyissä”.(San23:21)
Kristillisen ajan alettua alkoholin käyttöön kiinnitetään edellen huomiota. Vastuutehtävistä huolehtivan ”seurakunnan kaitsijan” tulee Raamatun ohjeiden mukaan olla ”nuhteeton” myös siten, ettei hän ole ”juomiseen taipuvainen” tai ”juomari”, kuten vanhempi suomalainen käännös asian ilmaisee(1.Tim3:3). Absolutisti täyttää tietenkin tuon kriteerin kaikkein parhaiten.
Mutta entä, jos jostakin alkuseurakunnan kristitystä tuli juoppo? Mopo niin sanotusti vain karkasi käsistä?
Jos kaikista auttamisyrityksistä huolimatta joku alkuseurakunnan kristitty valitsi viinin Kristuksen sovintoveren asemasta, noudatettiin lopulta seuraavaa ohjeistusta: ”Nyt täsmennän vielä: jos jotakuta sanotaan veljeksi mutta hän on … juomari……, älkää olko tekemisissä hänen kanssaan. Älkää edes aterioiko tällaisen kanssa.” On huomattava, että Raamattu siteeraa tällä kohden 5. Mooseksen kirjan 13. lukua kehottaen: ”Poistakaa keskuudestanne se, joka on paha.”(1.Ko4:11-13)
Loppukaneetin painavuutta lisää se tosiseikka, että alkuperäisessä kontekstissa ”pahan poistaminen” oli merkinnyt kuolemantuomiota.
Raamattu ei kerro, paljonko alkuseurakunnassa oli alkoholisteja. Voidaan kuitenkin päätellä, että heitä kyllä oli siinä missä muunkinlaisen taustan omaavia. Korinton kristityistä kun kerrotaan, että ”Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole…juomarit… Tällaisia jotkut teistä olivat ennen.”(2.Ko6:9-11)
Vaikka Raamattu antaa selkeän varoituksen alkoholin liikakäytöstä, se ei sanallakaan valtuuta kristittyjä kahlitsemaan millään tavoin sellaisia lähimmäisiään, jotka haluavat reippaasti alkoholilla lutrata. Siinä, missä valtiovalta yrittää kaikkialla maailmassa säädellä alkoholilakeja kansalaistensa suojaksi, kristityt keskittyvät toimimaan Jeesuksen ohjeiden mukaan. Vapahtajamme kun käski vain informoimaan – ei pakottamaan tai uhkaamaan. ”Tämä valtakunnan evankeliumi julistetaan kaikkialle maailmaan, kaikille kansoille todistukseksi, ja sitten tulee loppu,” joka panee pisteen myös alkoholiongelmille koko maapallolla(Mat24:14)
Kristuksen kuninkuuden ja hänen lainsäädäntönsä valitessa ilmeisesti käytetään edelleen kohtuullisesti viiniä. Mitä sinä ajattelet seuraavan kaltaisista kekkereistä maapallolla: ”Herra Sebaot valmistaa pidot kaikille kansoille, herkkuruokien aterian, valioviinien juhlan: ydinrasvalla maustettuja herkkuja, kypsiä, kirkkaaksi seestettyjä viinejä.”(Jes25:6)
Noissa pidoissa entisillä juopoillakin on mahdollisuus välttää ne valtavat haitat, joita alkoholi nykyisen maailmanhallinnon aikana ihmisille tuottaa.
Kaanaan ’viini-ihme’ oli allegoria ,minkä teolgian tohtori Barabara Thiering on selittänyt aivan erinomaisen järkeenkäyvästi. Konkreetisesti otetuan viinin määräkinolis olut aivan älytön, yli 300 litraa!
Nooan viinitarha on toisinto Edenin tarhasta, Noa paljasti genitaalinsa (arat hepr.) ja Adam ja Eva alastomuutensa.
Nooan tarinaan liitty mm. sanaleikki koskien genitaalien ja viinirypäletertun analogioita.
(ashkulit jne)
Kuten tiedät, minua ei kovin tämä Thiering-teologia ole vakuuttanut. Se kun tuntuu olevan joukko eksoottisia selityksiä, joiden pontimena on jonkun Raamatussa mainitun asian kokeminen ”älyttömänä”.
Kaanaan häissä nyt siis ”konkreetisesti otetuna viinin määräkin olisi ollut aivan älytön, yli 300 litraa”. Jotkut arviot esittävät määrän vielä ”älyttömämpänä” – lähempänä 400 litraa. ”Älytön” on tässäkin varsin suhteellinen käsite, eikä selityksiä tarvitse välttämättä allegoriatasolta kumartua etsimään.
Miksi noin paljon sitten viiniä? Jeesus ei tietenkään halunnut edistää juopumista, jonka Jumala tuomitsee (Efesolaisille 5:18). Sen sijaan hän ilmaisi jumalista anteliaisuutta. Koska viini oli tavallinen juoma, kaikki yli jäänyt voitiin käyttää muissa yhteyksissä. Ei se hukkaan suinkaan mennyt.
Aivan vastaavalla tavalla Jeesus ihmeen välityksellä ruokkiessaan ihmisiä osoitti anteliaisuutta jättämällä ”älyttömän” määrän ruokaa vielä tähteeksi, ”kaksitoista täyttä korillista” ( Mat13:20) Joku nekin sitten myöhemmin söi, tuskin laadussa oli moittimista.
Jumalan Poika kykeni todella älyttömän vaikuttaviin tekoihin täällä maan päällä ollessaan.
Löysin ko aiheesta koko esseeni: Seppo Heinola:
” ’Minä olen totinen viinipuu ja te olette sen oksat., joiden .hedelmistä te tunnette heidät’, todisti Jeesus esoteeriseen gnosikseensa vihkimistään opetuslapsista. Jeesus, Nooa ja paratiisin Herra samaistuvat.
He ovat kaikki uuden ihmisen tuottajia. Ja uusi ihminen tuottaisi viiniä, joka pantaisiin uusiin leileihin.
Viini on prosessituote. Hedelmä kypsyy ja käy ja saa käymistuotteena aikaan mielenmuutoksen. Euforian.
Tällaisiin päätelmiin voi tulla, kun esoteerisen lukutapaa käyttäen löytää Nooan tarinasta uusia vertauskuvallisia merkityksiä. Seuraavan esoteeris-kabbalistisen lukutavan sovelluksen otan tähän esimerkkinä Vanhan testamentin tekstien vertauskuvallisesta ymmärtämisestä ja noihin vertauskuviin sisältyvän viestinnän tulkinnasta. Tulkinnasta ottaa tietysti vastuun kirjoittaja, jonka esseestä
Salattu Genesis ote on:
’Perimätiedon mukaan paratiisin hedelmät kasvoivat ehkä puussa, joka tuotti muinaisia sitrus.hedelmiä, nykyisen greipin esi-isiä, (pomeloita)jotka lienevätkin eräitä vanhimpia ihmisen hyödyntämiä. Viinin nimi on hepreaksi bni eli onab, joka vokalisoituna eneb merkitsee myös viinirypäleterttua, jota vastaa myös synonyymisana eshkol lksa josta puolestaan tulee maskuliinista’terttua’ eli miehen genitaleja vastaava sana
ashka . Mutta ashkulit tlksa tarkoittaa myös nykyistä viinirupäletttä, jota sanotaankin myös ’paratiisihedelmäksi’
Nooa oli siis ihmiskunnan ensimmäinen viinitarhuri eli onabmehun puristaja, joka siis juopui viinistään ja jonka kivestertut (tässä hepr. Tvri paljaat. tai ’arat’) Nooan pojat siis näkivät. Kertomuksessa on selvästi nähtävissä kertojan mieltymys vertauskuviin, kuvakieleen ja erityisesti sanaleikkeihin, joita Raamatussa muutenkin on noin 3o ooo. Kaikki tyylit ovat kertomuksessa mukana.
Sillä viinitarhurina Nooa edustaa Jumalaa, viinitarha on Israel ja Nooan peitetty häpy antaa armeliaan verhon kirjoitusten niille osille, jotka luonteeltaan ovat perin sukupuolisia, kuten sanat ashkulit, viinirypäle , eneb, ja kives, ashka yhteenkuuluvuudessaan osoittavat.
Sillä viinirypäle muistuttaa muodoltaan suuresti miehen genitaalia, molemmista saadaan juovuttavaa elämän nestettä, Nooan nesteestä syntyy uusi sukupolvi kuten ihmisen uudestisynnyttävässä ehtoollissymbolissa ehtoollisviini on tehty käymisprosessoidusta rypälemehusta ja joka symboloi uutta liittoa ihmisen
ja Jumalan välillä. (Tämä on uusi liitto minun veressäni…jne.) Näin siis paratiisihedelmän ’syöminen’ oli ’viinin’ eli genitaalimehun juomista symboloiden miehen ja naisen htymistä ensinnäkin mielihyvän puutarhassa (EDEN) ja sitten Noan viinitarhassa, joka on itse asiassa Edenin toisinto. Ei ole sattuma, että nimi Eden kääntyy alkuperäisissä merkityksissään sanoiksi mielihyvä, intohimo. Laulujen laulussa ’intohimon puutarha’ viittaakin nuoreen neitseellisen neitoon ,jonka ’puutarha’ on vielä suljettu. Kertomukset ovat saman aatteen kaksi eri versiota.
Heinolalta taas hauska tapa. Hän käyttää lähteenä omia kirjoituksiaan joissa on esoteerista höpinää.
En käyttänyt esseetäni minään lähteenä. Ketomäki ei näköjään ymmärrä mikä on lähde.
Harvoin otsikon ”Raamattu ja alkoholi” alla on ponkaistu heti alussa näin euforiselle tunnetasolle. Raamatun tulkintaa riittää taas moneen leiliin, ja vielä jää ylikin.
Ehkä allegoria jää jatkossa vähemmälle ja varsinainen asia nousee keskustelussa pinnalle. Jatkokysymykseni kuuluu: Miksi Raamattu suvaitsee aineen, josta on niin valtavasti haittaa nykyväestölle ympäri maailman?
Jos palataan vielä viinimäärään niin riippuu tietysti kuulijoiden määrästä mikä on paljon.
En minä ainakaan osaa vastata. Viinihän oli ja on ruokajuoma jota tietysti voidaan käyttää myös juopotteluun.
Jos valmiiksi juopuneile häävieraille annetaan lisää viiniä 300-400 litraa, olisi kyseessä jotkut jättijuhlat satoien vieraineen,mikä tuntuu oudolta pienesä Kaanaan kylässä.
Teologia tohtori barabara Thierin perustelee Rauli tulkintansa erinomaisen hyvin, sana ’älytön’ on minulta eikä häneltä.
Ruokaihme 12-lukusymbooleineen on allegoria sekin, minkä Jeesus itsekin allegoriaksi selittää verratessaan sitemmen ko ihmettä saddukeusten hapatukseen so. väärään opetukseen .
Ketomäki puolestan ei näytä edes ymmärtävän mitä käsite ’esoteerinen’ tarkoittaa sillä edellisesä esseessäni ei ole mitään esoteerista.
Hiukan korjausta tuohon muinaisen hääjuhlan kuvaukseesi. Mainitsit ”valmiiksi juopuneet häävieraat” ikäänkuin Jeesus olisi edistänyt päihtymyksen syvyyttä ihmeteollaan. Siitä ei ole tietenkään kyse, ei edes minkään metaforan tai ”esoterian” mukaan tulkittuna.
Evankeliumikertomus kertoo reaktiosta yleisellä tasolla: ”Kaikki tarjoavat ensiksi hyvän viinin ja sitten, kun vieraat alkavat juopua, huonompaa. Mutta sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti.”
Kyseessä ei ole mikään yleinen päihtymystila vaan sen tosiasian kuvaus, ettei viinin laatu tule esille, jos lasillisia on aiemmin otettu. Viininmaistajatkaan eivät kuulemma nielaise annoksiaan, jotta aistimus pysyy tarkkana ja viinin tuoma mielihyvä ei tee kaikista laaduista yhtä hyviä. Tätä varovaisuusrajaa tuskin kukaan pitää varsinaisen päihtymyksen rajana.
Kun asetetaan sanat siten, että Jeesus olisi ikäänkuin suomalaiskansalliseen tapaan taannut ”viinan riittävyyden”, poiketaan kontekstista roimasti. Raamatusta ei saa mitenkään päihtymyksen puolustajaa, muttei siitä saa tukea sillekään ajatukselle, että täydellinen pidättäytyminen alkoholista olisi ainoa Jumalan hyväksymä elämänohje.¨
Vielä karmeampaa jälkeä on tuottanut pyrkimys puuttua Raamatulla muiden ihmisten alkoholinkäyttöön. Alkoholijuomat ruokakauppaan tai sieltä pois on terveyspolitiikkaa, muttei kuulu Raamatun hyvän uutisen saarnaajien repertuaariin.
Kyllä Rauli tämä :
“Kaikki tarjoavat ensiksi hyvän viinin ja sitten, kun vieraat alkavat juopua, huonompaa. Mutta sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti”,
sisältää selkeästi ajatuksen,ettäJeesus on tarjonnut ensin vaatimattomampaa viiniä, ja sitten kun vieaat ovat alkaneet siitä juopua, hyvää. Juopumustilan astetta ei – myönnettäköön – todeta.
Kaanaan häät ovat muutenkin sangen arvoituksellset, miksi Jeesuksen äiti käyttäytyy häissä kuin olisi niiden emäntä jne. On esitetty näkemyksiä, että kyseessä olsi Jeesuksen omat häät, missä Maria Magdaleena on morsian.
Miellyttävä todeta, että Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko saa ansaitsemansa huomion. Ja myös nipun spekulaatioita kylkiäisinä. Minun vuoroni on nyt pitää niitä ”älyttöminä”.
Raamatun kertomus ei tue sitä ajatusta, että ”Jeesus on tarjonnut ensin vaatimattomampaa viiniä”. Jeesus kun oli äitinsä kanssa vieraina, ei tarjoiluvastaavana. Lause ”Jeesus ja hänen opetuslapsensa kutsuttiin häihin”, ei mitenkään tue spekulaatiota myöskään Marian emännyydestä, Jeesuksen omista häistä nyt puhumattakaan.. Toki ”raamatunselitystieteessä” on monenlaista sensaationhakuista ”tutkijaa” pelissä mukana, eikä heille Raamatun itsensä lauseet tunnu olevan edes hidasteita.
Maria pyysi poikaansa auttamaan tilanteessa yksinkertaisesti siksi, että häiden järjestäjät olivat pulassa: ”Viini loppui kesken, ja äiti sanoi Jeesukselle: ’Heillä ei ole viiniä'”. Kuvittelehan suomalaisia häitä, jossa kahvipannu tyhjenisi ennen aikojaan. Jeesuksen hienovaraisen äiti-nuhtelun jälkeen viiniä sitte oli tarjolla taas nuo reilut 300 litraa ja juhla oli pelastettu.
Raamatun toteamus Jeesuksen toimista on: ”Hän ilmaisi sillä kirkkautensa, ja hänen opetuslapsensa uskoivat häneen.”(Joh2:11)
On esitetty niin. Sen verran sinultqkin pitäisi lähdekritiikkiä löytyä ettei kaikkea mitä on esitetty, pidä ottaa sananarvoisena.
Pahoittelen edellistä viestiä: ei ollut esoteerista höpinää, oli vain höpinää.
Minua kiinnostaa Ketomäki eri tulkintojen perustelut. Tohtori Thiering perustelee käsityksensä erittäin hyvin.
Jeesus siis tekee ensimmäisen tunnusteon ja antaa Juutalaisille “Viiniä” ylitarpeen. (Messiaan tunnusmerkki vanhassa testamentissa)
Nuo puhdistus astiat, joihin täytettiin määräysten mukaiset Juutalaisen puhdistuksen vedet, muuttuvat nyt viiniksi, joka kertoo Messiaan tulemuksen ja todellisen “puhdistuksen” aikakauden alkaneen. (Isot vesiastiat olivat puhdistusrituaalia varten, eivät siis olleet juoma-astioita. Veden muuttumista viiniksi on myös verrattava siihen hääjuhlaan, jossa usko muuttuu näkemiseksi kerran Taivaallisessa hääjuhlassa.
Viinissä kuten kaikessa muussakin on hyvää ja huonoa, ei jatkuva ylensyöminenkään lopulta pääty hyvin. Viini on hyvää hyvässä seurassa, huonossa se taas turmelee kaiken.
Ismo Malinen on oikeila jäljilä pannessaan ’viinin’ lainausmerkkeihin ja havaitessaan kyseessä olleen puhdistumisrituaaliruukut. ’Häät’ on myös initiaation symbolinimi, teologi Johan Valentin Andrea kirjoittikin 1600-luvulla kirjasen Die Chymische Hochzeit der Christiani Rosenkreutz, missä häät kuvasivat alkemistista prosessia ja Khristus Ruusu-Ristiä.
http://anthrowiki.at/Chymische_Hochzeit_des_Christiani_Rosencreutz_Anno_1459
En voi millään ymmärtää sitä, että selkeästä hääjuhlakertomuksesta, jossa Jeesus teki ensimmäisen ihmeensä, tehdään vielä astetta ihmeellisempi tapahtuma: Viini vaatiikin lainausmerkit(Mitä Ismo tarkoitit lainausmerkeillä?), häät ovat alkemistinen prosessi ja Jeesus paljastuukin koko seremonian sulhaseksi. Tällaisessa mielikuvitusleikissä tosiasiat eivät juuri ajatuksen lentoa hidasta.
Seppo, onko sinun mielestäsi yksinkertaisesti vain liian rahvaanomaista pitäytyä siihen perustulkintaan, että Jeesus aloitti ihmeidensä teon maan päällä julkisessa tapahtumassa, jolloin kaikille läsnäolijoille kävi selväksi Kristuksen kapasiteetti Jumalan valtakunnan voideltuna kuninkaana? Ja että hän osoitti samalla, kuinka anteliaasta hallitsijasta on kyse.
Tulee väkisinkin mieleen, millaisiin sfääreihin spekulaatiot kohoaisivat, jos Jeesus olisi valmistanut lisää kahvia juhlaväelle suomalaiskansallisesti värittyneenä. Puhumattakaan hämäläisestä sahdista, jota ilmeisesti ei olisi jäänyt pisaraakaan varastoitavaksi.
Rauli, hääjuhlakertomus ei ole lähemmin tarkisteltuna lainkaan ’selkeä’ . Miksi Jeesuksen äiti saattoi antaa käskyjä edeskäyvälle, miksi viimiä oli valtava määrä, miten häät saattoivat olla ’kolmantena päivänä’, sillä Jeesus ei edellisestä paikastaan Jerikosta olisi mitenkään ehtinyt Kaanaaseen reilussa päivässä (n. 120 km) Lähtöpäivä 1. matkapäivä 2. ja hääpäivä 3.
Puhut tosiasioista, no tosiasioita on sekin,että käsittettä viini, häät ja ylkä käytetään Raamatussa myös symbolisesti, näin teke mm. Jeesus itse.
Kehotan tutustumaan teologien Herman Rascke, Barabara Thieringin ja Johannes Lehman teoksiin.
Tässä vähän mystiikan purkua:
”Miksi Jeesuksen äiti saattoi antaa käskyjä edeskäyvälle?”
Oikeastaan Maria ei antanut mitään varsinaisia käskyjä edeskäyvälle, kun teksti sellaisenaan luetaan: ” Äiti sanoi Jeesukselle: ’Heillä ei ole viiniä’. Hänen äitinsä sanoi palvelijoille: ’Mitä hän teille sanookin, tehkää se.'”
Topakka nainen sanoi siis, että ”poikaani kannattaa kuunnella”. Ei liene ihan tavaton ajatus Marialta, joka epäilemättä näki Jeesuksen varttuessa yhtä ja toista tavallisuudesta poikkeavaa.
Viinin valtavaan määrään on jo tuolla aiemmassa keskustelussa puututtukin, se oli osoitus runsaasta anteliaisuudesta, josta oli pitkälle juhlan jälkeenkin hyötyä.
”Jerikosta olisi mitenkään ehtinyt Kaanaaseen reilussa päivässä (n. 120 km)? Ei olisi ei, jos tuollainen matka tuohon aikaan olisi ollut mentävänä. Mutta miksi asia täytyy nähdä noin mutkikkaana?
Joidenkin tietolähteiden arvioiden mukaan Jeesuksen kastepaikka Betania(Joh1:28) sijoitetaan Jerikoa vastapäätä. Näin ei kuitnekaan ole välttämättä todellinen asian laita.
Kaanaan häistä kerrotun (Johanneksen 1:29, 35, 43; 2:1) mukaan kastepaikka Betania sijaitsi siis vain päivämatkan päässä Galilean Kaanasta, kun taas Johanneksen 10:40:n ja 11:3, 6, 17:n mukaan se saattoi sijaita parinkin päivämatkan päässä siitä Betaniasta, jossa Lasarus asui.
Jeesuksen kaste-Betania on siis todennäköisimmin sijainnut hiukan Galileanmerestä etelään, mutta sen sijaintia ei voida määrittää ehdottoman varmasti. Vai onko sinulla asiasta jotakin muuta tietoa?
Tuon Johanneksen evankeliumin ilmaus ”kolmantena päivänä” viittaa heprealaiseen tapaan laskea viikonpäiviä eli kyse oli tiistaista. Se on vieläkin tavallisin juutalaisten häiden viettämisen päivä.
Miksi? Koska luomiskertomuksessa todetaan, että ”Maa versoi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka kantoivat hedelmissään kukin oman lajinsa mukaista siementä” (1 Moos 1:12). Se on siis hedelmällisyyden päivä, jolloin on otollista viettää häitä.
Jeesuksen matkoilla Jerikosta Kaanaan kylään ei tällä kertomuksella ole mitään tekemistä.
Jos nyt jonkun tulkinta on tässä lähinnä oikeaa, niin taivun Jehovan todistaja Toivasen tulkintaan. Hän sentään näyttää uskovan, että Johannes tarkoitti sitä, mitä kirjoittikin: viiniä tuli ylenpalttisesti (jopa n. 600 litraa).
Johanneksen teologiaan kuuluu vahva ehtoollisen korostaminen: viiniä tuli niin paljon, että se riittää syntien anteeksiantamiseksi kaikille Jeesuksen seuraajille, siis meille, joilla ei ole sitä, mitä tarvitsemme. Tai kuten kirkkoisä Tertullianus toteaa: me juomme tätä viiniä vieläkin (ehtoollisessa).
Tämä kertomus sopii hyvin pohjustamaan Jeesuksen toista tunnustekoa: leipä-ihmettä. Siinäkin leipää riitti käsittämättömän monelle ruokailijalle ja palasiakin kerättiin vielä sopivasti 12 korillista – jokaiselle apostolille oma korillinen. Ehtoollisen teologia sen tässäkin vahvasti vaikuttaa. Me syömme yhä myös näitä jäljelle jääneitä leipäpalasia..