Lauantaina olin poikani koulun kevätjuhlassa. Yksi merkityksellisimmistä hetkistä oli, kun lukudiplomin suorittaneet ilmoitettiin.
Muistaakseni Absoluuttinen nollapiste lauloi, ettei kaikkea tarvitse kokea, mutta paljon täytyy lukea – ja oli oikeassa. Lukeminen on keino päästä tutustumaan niihin maailmoihin, joihin muuten ei pääsisi: köyhempiin tai rikkaampiin, valoisampiin tai pimeämpiin, outoihin ja vieraisiin. Lukeminen myös auttaa ymmärtämään niitä oman kulttuurin piirteitä, jotka arki kätkee. Lukeminen lisää ymmärrystä ja empatiaa.
Suuri peukku lukudiplomin keksijöille ja ylläpitäjille. Lukemaan kannustaminen tekee hyvää yksilölle ja yhteisölle. Se on työtä, jolla on merkitys.
Mikael Agricola ja monet muut reformaattorit nopeuttivat kirjakielten kehittymistä ja siten lukemista. Voisiko lähestyvä reformaation merkkivuosi olla myös lukemisen merkkivuosi?
Tosiaan lukeminen ja asioihin tutustuminen aina kannattaa. Perehtyminen kirkon opin rakentamisen kuvioihin, palikoihin, on avain kysymys rehelliselle ja realistiselle uskolle Korkeimpaan.
Jonkin verran on minunkin tullut lueskeltua silloin tällöin, kun kotikirjastooni on tämän vuosituhannen puolella kulkeutunut seitsemisen tuhatta teosta jopa usealla eri kielellä.
On todella hienoa todeta kirjallisuus kiinnostuksesi. Joka vuosi noin 400 kirjaa siis yli kirjan verran päivässä. Ja vielä eri kielisiä. Uskon, että kirjasi koskettavat elämänkatsomustasi. Nyt toivoisin sinulta rehellistä ja realistista käsitystäsi seuraavista kahdesta kirjasta.
The Complete Gospels Robert J. Miller, editor .
The Nag Hammadi library James M. Robinson, General editor.
Minulla on nämä kirjat ja olen myös lukenut ne.
Kirjat ovat kuten varmasti tiedätkin viisisataa sivuisia ja englannin kielisiä.
Reino
En ole lukenut kumpaakaan mainitsemaasi teosta.
Sen sijaan Nag Hammadi -kirjallisuus ei ole minulle outoa.
Esimerkiksi. Olen pitänyt kansanomaisen luentosarjan Tuomaan evankeliumista Sipoon ruotsalaisessa seurakunnassa. Sen valmisteluihin käytin alan parasta ja uudenaikaisinta kirjallisuutta sen mukaan mitä Helsingin yliopiston kirjastossa tuolloin oli saatavilla. Vertasin myös käsittelemäni kohdat koptinkieliseen alkutekstiin.
Jälkihuomio. Koska tavoite oli kansanomainen esitys, niin vain pieni osa tutkimastani materiaalista päätyi lopulliseen toteutukseen.
Yhteenvetoa. Olen lukenut Uuden testamentin apokryfikirjoja useammalle kielelle käännettynä.