Raamattu ei tuomitse homoutta
Edellisessä kirjoituksessani (täällä) aloitimme pohdiskelun Raamatun suhtautumista homoseksuaalisuuteen. Ensin totesimme, että homoseksuaalisuudessa on kyse romanttisesta kiinnostuksesta kahden samaa sukupuolta olevan ihmisen välillä. Tämän jälkeen nautimme yhdessä alkupaloiksi hieman Sodomaa ja pääruoaksi Roomalaiskirjettä. Lopuksi päädyimme kiinnostavaan havaintoon.
Sodoman joukkoraiskausta tai Roomalaiskirjeessä kuvattua pakanajumalien palvontaorgiaa ei voi vakavalla naamalla rinnastaa romanttiseen kiinnostukseen kahden samaa sukupuolta olevan henkilön välillä.
Ajattelin, että tällä kertaa etsisimme Paavalin mielipidettä homoista paneutumalla hänen kirjeisiinsä apostoli Timoteukselle sekä Korintin seurakunnalle. Ensimmäisessä kirjeessä Timoteukselle on hyvin samankaltainen lista kuin Ensimmäisen Korinttilaiskirjeen kuudennessa luvussa, jossa sanotaan seuraavaa.
Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole miesten kanssa makaavat miehet.
Jos nojaamme koko maailmankatsomuksemme tuohon vuoden 1992 suomennokseen, kuulostaahan tuo aika homolta. Mutta onko se sitä? Saadaksemme vastauksen, joudumme menemään tekstin alkulähteille eli tutkikaamme seuraavaksi, mitä alkukielinen teksti tosiasiassa sanoo.
’Miesten kanssa makaavat miehet’ on kummassakin edellä mainitussa Raamatun kirjassa suomennos muinaiskreikan sanasta arsenokoites. Sana ei esiinny nykyisessä kreikankielessä ja valitettavasti sanan alkuperäinen merkitys ei ole myöskään säilynyt jälkipolville. Emme siis täsmälleen tiedä, mitä kirjoittaja on halunnut sanoa.
Arsenokoites on yhdyssana, joka muodostuu miestä tarkoittavasta sanasta arsen ja sänkyä tarkoittavasta sanasta koites. Voidaan olettaa, että sänkyä on käytetty myös tarkoittamaan seksiä (kukas nyt sängyssä nukkuisi). Tästä on todisteena englanninkielen yhdyntää tarkoittava sana coitus. Kirjaimellinen käännös olisi lähinnä ’mies, joka harrastaa seksiä useissa vuoteissa’ joskin yhdyssanojen kääntäminen sana kerrallaan on ongelmallista. Vai onko butterfly jonkun mielestä voikärpänen.
Raamatussa sanaa arsenokoites käytetään vain kaksi kertaa, juurikin näissä kirjeissä, joita nyt tutkimme, ja kummassakin se on osana pidempää listaa ilman minkäänlaista kontekstia, josta sanan merkityksen voisi päätellä. Siksi meidän tarvitsee katsoa, miten sanaa on käytetty muussa samalta ajalta peräisin olevassa kreikkalaisessa kirjallisuudessa. Sana ei ole yleinen, mutta joitain esimerkkejä onneksi löytyy ja niiden avulla voimme ymmärtää Paavalin tarkoitusperiä.
Toisen vuosisadan kreikkalainen valtiomies Aristides käyttää sanaa arsenokoites kuvatessaan miten Zeus raiskasi nuoren pojan, Ganymeden (latinaksi Catamitus). Tästä on johdettu englanninkielen sana catamite, joka viittaa pederastisessa suhteessa elävään nuoreen poikaan.
Sibyllan oraakkelit sekä Uuden Testamentin apokryfisistä kirjoista Johanneksen Teot puolestaan käyttää sanaa arsenokoites kuvatessaan seksuaalista hyväksikäyttöä, johon liittyy kaupallisia tarkoitusperiä. Kyse oli siis prostituutiosta.
Muun aikakauden kirjallisuuden valossa sanan arsenokoites suomentaminen tarkoittamaan homoseksuaalisuutta ei ole perusteltua ja vaikuttaa lähinnä käännösvirheeltä.
Luther käänsi sanan arsenokoites vuoden 1545 saksankielisessä käännöksessä sanaksi Knabenschänder, jossa Knaben tarkoittaa lasta tai nuorta poikaa. Lutherin mukaan Paavali puhuu siis lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä, pedofiliasta. Giovanni Deodati päätyi muuten samaan johtopäätökseen italiankielisessa käännöksessään vuodelta 1649. Ja jos katsotaan Agricolan käännöstä, jokainen voi päätellä, puhuuko Paavali homoista vai pedofiileistä.
Eikä ne iotca Piltien cansa macauat pidhe Jumalan waldakunda perimen.
Mitä pidemmälle lähtee penkomaan sanan arsenokoites käyttöä ja käännöksiä, sitä erikoisemmalta tuntuu sanan tulkitseminen yhteisymmärrykseen perustuvaksi romanttiseksi kiinnostukseksi kahden samaa sukupuolta olevan ihmisen välillä.
Kun joku seuraavan kerran kysyy, mitä Raamattu opettaa homoseksuaalisuudesta, siihen on helppo ja yksinkertainen vastaus: Raamattu ei puhu mitään romanttisesta rakkaudesta kahden samaa sukupuolta olevan henkilön välillä. Joonatanin ja Daavidin ystävyys on lähimpänä homoseksuaalisuutta, mihin Raamatussa viitataan.
Raamatun tulkitseminen homofobiseksi kirjaksi on yhtä kaukaa haettua kuin epäilisi Jumalan olevan rasisti.
70 kommenttia
Haluaisin esittää keskustelijoille yhden ajatuksen pohdittavaksi.
Yleinen moraalitaju länsimaissa hyväksyy samaa sukupuolta olevien parisuhteet. Kansanäänestyksissä Irlannissa ja Australiassa enemmistö on asettunut tukemaan tasa-arvoista avioliittolakia. Samoin kansalliset parlamentit Länsi-Euroopassa ovat parin vuosikymmenen aikana muuttaneet avioliittolain samaa sukupuolta olevien liitot salliviksi. Käytän näitä vain tässä esimerkkinä siitä, että länsimaissa homosuhteet hyväksytään sekulaarissa kontekstissa eikä niitä nähdä sen kummempina kuin heterosuhteitakaan.
Jos leikitään ajatuksella, että minua pätevämpi joukko eksegeetikkoja pystyisi osoittamaan, että Raamatussa homosuhteita ei tuomita, vähentäisikö se Raamatun arvovaltaa vai lisäisikö se sitä?
Mietin lähinnä sitä, että onko se Raamatun arvovallalle hyvä asia, jos kirjasta pystyy omaksumaan seksuaalivähemmistöjä kohtaan sellaisia asenteita , jotka eivät ole yleisen oikeustajun mukaisia?
Jusu kirjoitti: ”Luterilaisessa kirkossa on tyypillisesti ajateltu, ettei kirkolla ole eettisissä kysymyksissä mitään sellaista ylivertaista tietoa, mitä ei jokaisella ihmisellä olisi omantunnon pohjalta. Kirkko näkee omantunnon Jumalalta saatuna lahjana, jonka toimivuus ei ole kiinni siitä onko henkilö esimerkiksi kristitty vai ateisti.”
Tyypillisesti ajateltu? En tiedä mistä tälläinen näkemys on napattu, mutta tämä ei tietysti pidä paikkaansa. Luterilainen etiikka liittyy tietysti paljon laajempaa käsitteistöön kuin vain omatunto tai yleiset moraalikoodit tai vaihtuvat sekulaarit arvot. Luterilaisen kirkon tunnustupykälästä näkyy jo tämä formulointi.
Homokysymyksessä kirkko kulkee näin vastavirtaan, muutenhan kirkko vihkisi jo homoja. Joissakin maissa näin on käynyt mutta ne ovat kuitenkin kokonaisuudessa marginaalissa.
Jusu: ”Arsenokoites on yhdyssana, joka muodostuu miestä tarkoittavasta sanasta arsen ja sänkyä tarkoittavasta sanasta koites.”
Mikä yhdistää Septuagintan ja Ut:n arsenokoites’in? Jae jota olen ihmetellyt, koska se on outo ja viittaa homoseksuaalisuuteen, ainakin monen tähän blogiin kirjoittaneen mielestä. Kun kerran heille riittää samassa vuoteessa makaavat miehet, niin siinä lisää:
”Minä sanon teille: sinä yönä on kaksi miestä YHDELLÄ vuoteella; toinen korjataan talteen, ja toinen jätetään.” (Luuk.17:34)
Alistaja jätetään, uhri korjataan talteen. Näyttäisi siltä, että Jeesuksen kuvaama alistussuhde on ollut niin tavanomainen, että siihen on pitänyt ottaa erikseen kantaa, kuten Paavalin.
Luuk.17:34 sopii täydellisesti Martti Nissisen käsitykseen Vt:n ja Ut:n homoudesta.
Nissistä tukee niin Luther kuin Tapio Tuomaala, joka on kääntänyt arsenokoites’in miestenturmelijoiksi Korinttolaiskirjeessä. Miestenturemelijoita he ovatkin, jotka alistavat toisen miehen. Jeesuksen ja Paavalin mukaan heillä ei näyttäisi olevan asiaa taivasten valtakuntaan.
On tämä ollut melkoista vääntöä, mutta nyt katson laittaneeni viimeisen palan omaan palapeliini tässä asiassa. Matka on ollut antoisa, sillä se on avannut muitakin asioita.
Mikäli blogikirjoituksessani oli mielestäsi asiavirheitä, olisin kokenut mielekkäämmäksi että olisit nostanut ne perustellusti esille. Siten aiheesta oltaisiin voitu keskustella.
Tuollainen ’en tykkää – keksinpä tyhmän vitsin’ tyylinen kommentointi ei tuota lisäarvoa.
Kirjoittaja
Jusu Vihervaara
Kirjoittaja on insinööri, sateenkaariaktivisti ja ajattelija. Hän kirjoitti nimellä Jusu Vihervaara Kotimaa24 ylläpidon luvalla.
Jatkat blogissasi edellisen kirjoituksesi teemaa, joten on syytä todeta, että emme voi kokonaisuutta tarkastellessamme sivuuttaa Roomalaiskirjen jaetta 1:18. Jae toimii ikään kuin johdantona kokonaisuudelle, joka alkaa seuraavasta jakeesta 1:20 ja jatkuu jakeeseen 2:16 saakka. Jakeita 1:26 – 27 tulee sitten tulkita osana tätä kokonaisuutta.
Tuomitseeko Paavali tekstissä luonnonvastaisen sukupuoliyhteyden? Ei tuomitse ja kehottaa muitakin välttämään tuomiota. Tuomitseminen tulee jättää yksin Jumalalle. Asian voi toki tulkita niinkin, että Paavalin mukaan Jumala on jo tuomionsa antanut. Viittaan jakeen 1:26 ensimmäiseen virkkeeseen. Töllöin jakeen toinen virke ja jae 1:27 ovat tarkempaa selostusta tästä tuomiosta.
Edellä kirjoittamani on syytä ottaa huomion tarkastellessa 1 Kor 6:9 merkitystä. Lisäksi on syytä huomata Room. 13:13-14 sekä 1 Koe 5:1-13. Samaan kokonaisuuteen löytyy myös 1 Tim 1:9-10.
On oikeastaan väärin kysyä tulkitseeko teksti viitatut asiat taikka homoseksuaalisuuden. Oikeampaa olisi kysyä lupaako teksti taikka jokin muu kohta Raamatussa homoseksuaalisuudelle siunauksen? Sellaista siunausta ei Raamatusta löydy.
Ilmoita asiaton kommentti