Vietämme helluntaita, Pyhän Hengen juhlaa.
Uskontunnustus kertoo mitä Hän tekee.
Aivan niin kuin Isä on luonut taivaan ja maan ja niin kuin Poika on ottanut ihmisyyden olemukseensa ja tehnyt pelastuksen työn ja kerran tulee taikaisin täydessä kirkkaudessaan,
aivan samoin,
Pyhä Henki tekee työtään kaikessa siinä mitä uskontunnustus kertoo:
1) Pyhä Henki tekee työtään kirkossa, kirkon välityksellä ja kirkon hyväksi.
2) Pyhä Henki antaa todellisen yhteyden joka on syvällisempää kuin inhimillinen kaveruus. Kaste, ehtoollinen ja Jumalan sana eli armovälineet ovat Pyhän Hengen käytössä jotta todellinen elämän yhteys toteutuu Jumalan kansassa.
3) Pyhä Henki antaa meille syntien anteeksiantamuksen. Jeesus on kaiken tehnyt valmiiksi ja tämän Pyhä Henki antaa lahjaksi kirkkonsa hyväksi.
4) Pyhä Henki antaa meille ruumiin ylösnousemuksen. Kuolema ei voi voittaa kirkkoa, koska meitä odottaa ylösnousemuksen toivo.
5) Pyhä Henki antaa meille iankaikkisen elämän. Jumala on ikuinen ja siksi myös kansansa elää ikuisesti. Kirkon ikuisuus on Pyhän Hengen lahja.
Helluntain täyttymys merkitsee että Pyhä Henki toimii keskuudessamme. Kirkon jokapäiväiseen elämään kuuluu Pyhän Hengen läsnäolo jokaisena hetkenä aina ikuisuuteen asti.
Matias.
Voisiko helluntailiike olla ”uusi” uskonpuhdistuksen osaliike, joka on löytänyt kirkkohistorian rämeikön ohi mm. Pyhän Hengen kasteen ja Hengen jakamat armolahjat, joista mm. Luther on opettanut kovin vähän ja Hengen voimaan ja kasteeseen uskovia vainottiin ja ajettiin keskiajalla jopa Euroopasta vainottuina USA:an.
Raamatun lukuni ja havaintojeni mukaan Jeesus kastaa Pyhällä Hengellä uskovia ja he puhuvat yleensä edelleenkin kielillä tuon kasteen yhteydessä, kuten Apostolien teoissa kerrotaan eri kohdissa. Kielillä puhuminen on ollut myös kirkossamme pannassa ja leimattu lahkolaisuudeksi, vaikka Paavali opettaa, että älkää estäkö kielillä puhumista (1 Kor 14:39). Hengen uudistus kirkossamme herätysliikkeenä on osin tuon Pyhän Hengen opin omaksunut eli, että Henki jakaa armolahjoja anoville ja tavoitteleville.
Pyhän Hengen kasteesta harva kovin rohkeasti puhuu, koska se on ollut pitkään kielletty ja piilotettu ilmaisu ev.lut.kirkossa. Minullekin on usein sanottu älä sano Jeesus kastaa uskovia Pyhällä Hengellä, vaan että Jeesus täyttää Pyhällä Hengellä. Ikävää, että Raamatussa Jeesuksen sanoja ei saa käyttää. Minusta tuo kertoo tältä osin opetuksen ja uskon puutteesta ev.lut. kirkossa. Sama puute esiintyy Raamatussa monissa kohdissa ja Jeesus aloitti tuon opetuksen, Pietari ja Johannes jatkoi sitä opetusta Samariassa kastetuille ja uskossa oleville, ja samoin Paavali Efesossa 12 uskovalle veljelle, jotka oli vuosia aiemmin kastettu vedellä. Opetuksen jälkeen tuli valmius ottaa vastaan kaste Jeesukselta ja tapahtui Pyhän Hengen kaste uskoville ja kauan aikaa aiemmin vedellä kastetuille.
Matias oletko opettanut uskoville aiemmin vedellä kastetuille uskoville Jeesuksen sanoin, että Jeesus kastaa Pyhällä Hengellä uskovia ja antaa voimaa lähetystyöhön. Jeesus opetti Pyhän Hengen kasteesta uskoville opetuslapsilleen lähetyskäskyn Matt. 28:19-20 jälkeen eli Apt.t. 1. luvussa viimeisinä opetuksinaan.
RIsto
1) Helluntailiike ei voi olla uusi uskonpuhdistusliike, koska Lutherin aikainen uskonpuhdistus pyrki nimenomaan uskon puhdistamiseen alkuperäiseen katolisuuteen eli kirkon varsinaisen olemuksen mukaiseen uskoon. Helluntailiike puolestaan suuntautuu poispäin katolisen kirkon perustavista opeista. Liikkeiden suunta on siis tasan tarkkaan päinvastainen. Tästä syystä helluntailiike on kirkon vanhaa perinnettä vastaan sotiva liike eli siis maailmanlaajuisen eli katolisen kirkon olemusta hajoittava liike.
2) Kirkko on aina luottanut kasteeseen, kuten Pietari sanoo, että kaste pelastaa.
Samaten kirkko on aina uskonut ja luottanut Pyhän Hengen voimaan. Tämä usko on jopa aivan perustavaa myös meidän kirkossamme. Luepa Lutherin selitystä kolmanteen uskonkappaleeseen ja huomaat sieltä ettemme omalla voimallamme voi uskoa Jeesukseen vaan ainoastaan PYHÄN HENGEN voimasta me siihen pystymme.
Sen sijaan 1520 -luvulla syntynyt uudestikastajain liike on historiallisesti täysin uusi luomus koko maailman aatehistorian kuluessa. Keskiaikana ei uudestikastajain liikettä vielä ollut. Uudestikastajain liikehän julistaa epäuskon sanomaa. Kielletään Jumalan sanan voima kun kielletään se mitä Pietarin kirjeessä sanotaan eli se että kaste pelastaa. Tämän kasteen antaman pelastuksen kieltäminen on epäuskon julistusta, Jumalan sanan vastustamista. Tätä epäuskoa vastaan kirkko julistaa aitoa raamatullista sanomaa, että kaste pelastaa.
3) Kielillä puhuminen ei ole ollut perinteisessä kirkossa pannassa. Päin vastoin. Sitä on esiintynyt kautta koko kirkon historian niin vanhalla ajalla, keskiaikana kuin uudellakin ajalla. Erityisen runsaasti sitä esiintyi körttiläisyyden alkuaikoina. Kirkkomme Kristinopissa vuodelta 1948 armolahjat mainitaan ihan omana pykälänään jne. Luetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkäksi. Itsellänikin on kielillä puhumisen armolahja. Samaten erittäin monella tuntemallani muulla ihmisellä.
Kielillä puhumisen lahjaa tulee kirkossa olemaan aina Kristuksen takaisin tuloon asti. Kun sitten pääsemme taivaaseen niin silloin ei kielten lahjaa enää tarvita koska kaikki jo suoraan ilman mitään muuta kokonaisesti ja täydellisesti ymmärtävät toinen toistaan. Tuolloin tapahtuu se mitä Paavali sanoo että kielilläpuhuminen katoaa, mutta rakkaus pysyy alati. Taivaassa rakkaus suorastaan tulee täydelliseksi.
Sen sijaan on täysin Raamatun opetuksen vastaista väittää että kielillä puhuminen olisi Pyhän Hengen kasteen merkki. Raamatun sanoman mukainen Pyhän Hengen kaste on kristillinen kaste eli vedellä ja Jumalan sanalla toimitettu kaste joka toimitetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Tämä vedellä toimitettu kaste antaa meille synnit anteeksi ja Pyhän Hengen lahjan. Tämä samainen kaste siirtää meidät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan valtakuntaan. Tämä kaste liittää meidät yhtenä kirkkona ruumiin ylösnousemukseen ja iankaikkiseen elämään.
4) Pietarin ja Johanneksen toiminta Samariassa oli konfirmoinnin suorittaminen. Katolisessa kirkossa edelleenkin on käytäntönä että apostolien jatkumona piispa toimittaa konfirmoinnin. Ortodoksisessa kirkossa pappi voi toimittaa konfirmoinnin piispan siunaamaa öljyä käyttämällä. Meidän kirkkomme on delegoinut konfirmoinnin papeille. Koko kristillistä perinnettä ajatellen olemme siis poikenneet valtauoman käytännöstä.
5) Efesoksessa Ap.t. 19 paljastui etteivät ihmiset olleet saaneet kristillistä kastetta. Kun tuli puhe Pyhästä Hengestä niin ihmiset eivät edes olleet kuulleet puhuttavan Pyhästä Hengestä. Tuohon Paavali päätti vetää tilanteen, jossa heidän vähintäänkin olisi pitänyt kuulla puhuttavan Hänestä, nimittäin kasteessa kun kerran kaste toimitetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Näin kastekaavaan vetoaminen paljasti kansan olevan ilman kastetta. Kun tämä oli todettu niin asia korjattiin ja ihmiset kasteen välityksellä liitettiin Jumalan lapseuteen, Jumalan kansan yhteyteen, Kristuksen jäseneksi, liitettiin kirkkoon, Kristuksen ruumiiseen. Näin hekin tulivat osallisiksi Pyhän Hengen kasteesta.
Matias
Lutherin uskonpuhdistus jäi kesken, eikä hän kaikkea väärää saanut käsiteltyä vaikka olikin viisas ihminen. Uusia pieniä uskonpuhdistuksia ja herätysliikkeitä on tullut sen jälkeen.
Oletko siis uudelleen vedellä kastamisen kannattaja Efeson 12 uskovan ja aiemmin vedellä kastetun kohdalla. Johannes Kastajan kasteen jälkeen tuli Pyhän Hengen kastaja ja kaste Jeesukselta. Kävikö siis Jeesus väärällä vesikasteella? Tätä tekstisi tarkoittaa, kun mestaroit uusilla sanoilla vesikastetta.Väitätkö totuutena, ettei Johannes Kastajan vesikaste yhdessä Jeesuksen uskoville tarkoitetun Pyhän Hengen kasteen kanssa ole Raamatun mukainen? Pyhällä Hengellä kastetut 12 uskovaa puhuivat kielillä ja profetoivat.
Kylläpä kesti kauan eli vuoteen 1948, että armolahjat mainitaan ihan oman pykälänään kirkkomme Kristinopissa. Paljon hitaampaa kuin tuo vuosi 1875, jota olet korostanut virheellisesti Pyhän Hengen kasteen löydöksenä. Kielillä puhumisen on vaikuttanut Herran Henki ja se kokeneet herätyksen edustajat ovat saaneet tuntea hyökkäyksiä. 1970-luvunb lopussa koki tätä kielteisyyttä kielillä puhumista kohtaan kirkossa vahvasti.
Tässä osaan vastauksia.
Risto
Asetat asiat väärään aikajärjestykseen.
Klassisessa kirkossa on aina ja kaikkina aikoina esiintynyt kielillä puhumista. Se siis ei ole mikään helluntailiikkeen oma keksintö.
Sen sijaan täysin ilmasta temmattu Parhamin päähänpisto noin 1900 j.Kr. oli liittää kielilläpuhuminen ja tuo 1875 keksitty poikkeama vanhan kirkon kasteopista täysin uuteen jo kielellisestikin täysin ristiriitaiseen oppiin, jonka mukaan joku voisi tulla märäksi olematta minkään märän aineen kanssa tekemisissä.
Vuoden 1948 Kristinoppi ei esitä mitään uutta oppia tai kannanottoa vaan seuraa kirkon alkuperäistä opetusta joka on ollut voimassa koko kirkon historian aikana.
Risto
Sinulle on muodostunut aivan nurinkurinen kuva Lutherin uskonpuhdistuksen suunnasta.
Luther pyrki puhdistuksellaan katolisen kirkon ydintä kohti, nostaa kirkon vanhasta perinteestä sen aidoin ja keskeisin osa.
Sinun suuntasi näyttää olevan pyrkimys katolisen kirkon vanhasta perinteestä eroon kohti jotain uutta ja vanhojen perinteiden vastaiseen.
Tätä pyrkimysten eroa voisi verrata sellaiseen että joku hirsilaiva on matkustanut keskelle merta. Joku huomaa että muutamat hirsi alkaa olla rempallaan ja sojottaa varsinaisen laivan ulkopuolle samalla kun lähellä rantoja seilatessa laivaan takertuneet oksat ja risut aavalla merellä oltaessa alkavat heittämään laivaa pois kurssista.
Lutherin uskonpuhdistus tuossa tilanteessa on että häiritsevät risut heitettiin pois laivasta ja irronneet hirret pantiin takaisin paikoilleen. Tämän toimenpiteen suunta on laivan saattaminen alkuperäiseen purjehduskuntoon.
Sinun uskonsuunnan muutoksesi puolestaan tähtää siihen että kaikin tavoin on heittäydyttävä pois tuosta katolisuuden laivasta ja revittävä irtotukkeja tai irronneita oksi omaksi pelastusrenkaakseen. Tämän toimenpiteen suunta on repiä laivaa ja yrittää selviytyä irrallisten palasten varassa keskeltä merta määräsatamaan aavan meren tuolle puolen.
Juuri näin räikeän vastakkaiset ovat aidon uskonpuhdistuksen ja irrallisten uskonpalasten keräämisten liikkeiden väliset suuntaukset.
Kirkko on yhteinen elämä Kristuksessa. Uskon palasiksi repivien liikkeiden pyrkimys taas on repiä palasiksi yhteisestä uskosta elävää Jumalan kansan yhteisöä eli kirkkoa.
Matias Roto, et vastannut mun kysymykseen mitä”Jumalan valtakunnan kaappaus” mielestäsi tarkoittaa ja miten se näkyy tänä päivänä?
Ari
Olen käyttänyt aikaa aivan toisiin asioihin. Olen Someron kaupungin tarkastuslautakunnan puheenjohtaja. Tänään käsittelimme tilinpäätöksen, tilintarkastajan lausunnon ja laadimme arviointikertomuksen vuodelta 2014. Ajatukseni siis ovat liikkuneet kotikaupunkimme yhteisissä asioissa.
Nyt illalla olen tutkinut Matt. 11:12 sekä alkukielellä että viidestä pätevästä selitysteoksesta eli kommentaarista. Tutkijat ovat kohdasta useampaa mieltä joten, jos meidän Herramme suo, niin palaan selitykseeni huomenna. Toivon mukaan saamme näin selkeämmän jutun kuin näin tiiviin ja keskittyneen päivän syvällistä harkintaa vaatineen työskentelyn jälkeisissä ajatuksissa.
Ari
Olen tässä tutkinut kysymääsi kohtaa Matt. 11:12. Luin tekstin noin puolenasatana eri käännöksenä runsaalla parilla kymmenellä eri kielellä ja tänä aamuna vielä katsoin asiaan liittyviä selitysteoksia. Tulokseksi tulee että kohtaa on käännetty hyvinkin eri tavoin ja myös selittäjät ovat esittäneet monia eri ratkaisuja kohdan ymmärtämiseen. Esim. Jukka Thurénin kommentaarissa esitellään perusteellisesti kolmea eri ratkaisumallia.
Alla oleva selitysmallini lähtee tekstin yhteydestä Matteuksen evankeliumissa 11:1-24.
Näyttämölle asettuu silloin kolme joukkoa: Johannes Kastaja ja hänen kannattajansa, Jeesus ja hänen seuraajansa sekä muita sellaisia juutalaisten keskuudessa olevia ryhmiä, jotka ovat torjuneet ja vastustaneet niin Johannesta kuin Jeesusta sekä heidän seuraajiaan.
Aluksi tulee Johanneksen kysymys jolla hän haluaa varmistua siitä onko Jeesus Messias. Vastaukseksi annetaan Jesajan kirjan luvun 35 sanoma. Jeesus toteuttaa tuon profetian. Hän on Messias. Jeesuksessa alkaa uusi aika, täyttymyksen aika.
Vanhan kauden aikana oli profeettoja. Heitä suurempi oli Johannes. Hänessä huipentui vanhan aikakauden suuri sanoma ikään kuin suurena finaalina tuon lupauksen ajan sinfoniassa.
Tuli suuri siirtymä eteenpäin vanhasta uutta kohti.
Jeesuksen seuraamisesta alkoi uusi aikakausi. Hänen seuraajiensa asema Jumalan lapsena on niin suuremmoinen että vähäisinkin ja mitättöminkin tässä uudessa yhteydessä on enemmän kuin edellisen aikakauden suurin, Johannes.
Siis vertailussa todetaan että pieninkin elefantti on isompi kuin suurin kissa.
Tuossa vertailussa ei torjuta vanhaa aikakautta vaan siirretään katse eteenpäin kohti suurempaa, täyttymyksen aikaa.
Sitten tulee keskustelun alaiseksi tuo kolmas ryhmä joka on vastustanut ja vastustaa sekä Johanneksen että Jeesuksen ryhmää.
Tämä ryhmä on pannut Johanneksen vankilaan. Tämä ryhmä myös tappoi Johanneksen. Tämä ryhmä myös pyrki tappamaan Jeesuksen. Tämä ryhmä pyrki väkivaltaa käyttämällä päästä valtaan ja pitää yllä valtaansa juutalaisessa yhteisössä. Väkivallalla he pyrkivät pönkittämään arvovaltaansa Jumalan valitun kansan johtajina.
On huomattava että Jeesus ei ollut juutalaisen yhteisön ulkopuolella vaan yhtenä jäsenenä tuon yhteisön sisällä kaikessa elämässään ja toiminnassaan. Kun sekä Johanneksella että Jeesuksella oli mukanaan valtaisia väkimääriä niin kuulijoina kuin oppilaina, niin nuo vallastaan arat pitivät näiden kahden keskenään toisiaan kunnioittavan liikehdinnän johtavia henkilöitä uhkana omille johtajanasemilleen.
Noiden vastustavien kansanryhmien liittyi myös muutamia Jeesuksen elämänympäristön lähellä olevia seutuja. Niinpä nämä luopuneet ryhmät saivat kuulla kovia torusanoja Jeesuksen suusta.
Tämäntapaisiin yhteyksiin sijoittuu jakeen 12 puhe väkivaltaisuudesta. Mutta kuten jo alussa totesin niin kohtaa ovat eri tutkijat selittäneet useammallakin tavalla.
Arvostan sinun vahvaa tutkijaluonnettasi, Matias. On hienoa, kun voi vertailla useita eri käännöksiä ja vielä eri kielillä. Käännöksethän ovat aina likiarvoja alkuperäisestä tekstistä.
Aika mielenkiintoista, että käännöksissä(siis Mat12:12) on tällä kohdalla siis suuria eroja. Kaikki eivät siis voi olla alkutekstille uskollisia, ja myös suomalaiset käännökset ovat varsin eriparia sisällöstä.
Kävin minäkin katsastamassa tätä kyseistä raamatunjaetta ja siihen liittyvää ”rikkautta”, jota tässä kutsuttakoon käännösvaihtoehtojen runsaudeksi. On hyvä ymmärtää, ettei meidän tässäkään tarvitse keksiä pyörää uudelleen; maailma on pullollaan asiantuntijoita koinee-kreikassa. Eksperttien mukaan se poikkeaa nykykreikasta sen verran täydellisesti, etten halunnut äidinkielenään kreikkaa puhuvia vaivata.
Tulkintasi, tai oikeammin muilta referoimasi tulkinta(?), on varsin selkeää tekstiä ja helppo allekirjoittaa: ”Vanhan kauden aikana oli profeettoja. Heitä suurempi oli Johannes. Hänessä huipentui vanhan aikakauden suuri sanoma ikään kuin suurena finaalina tuon lupauksen ajan sinfoniassa.”
Ja myös 12:11 selittyy ymmärrettävästi, ainakin minulle: ”Hänen seuraajiensa asema Jumalan lapsena on niin suurenmoinen että vähäisinkin ja mitättöminkin tässä uudessa yhteydessä on enemmän kuin edellisen aikakauden suurin, Johannes.”
Muuten: Ymmärrätkö ”edellisen aikakauden” synonyymiksi sanalle lakiliitto?
Toisin sanoen olemmeko samaa mieltä siitä, että: Johannes Kastajan jälkeen tuli meille maan matosille mahdollisuus päästä Jumalan valtakuntaan, siis taivaaseen? ”Edellisellä aikakaudella” puhuttiin vain ja ainoastaan maanpäällisestä elämästä ihmisten toivona.(Ps37:29;San2:28,29) Vai onko joku löytänyt VT:stä taivaaseen menijöitä, siis Jumalan asuinpaikkaan?
Mutta jakeen 12 loppuosasta, ja nimenomaan ilmaisuun ”biazō eis autos” haluaisin puuttua, ja tietenkin suulla suuremmalla. Monissa käännöksissä se ilmaistaan suorastaan väkivaltaissävytteisenä: ”yrittävät väkivalloin temmata sen itselleen”(KR92).
Siis jotkut yrittävät tämän käännöksen mukaan väkivalloin taivaaseen! Vaikea sovittaa Raamatun kokonaiskuvaan, eikös vain?
KR92 esittää suluissa kuitenkin myös toisen käännösvaihtoehdon:” hyökkääjät tempaavat sen itselleen”. Sopiikohan se paremmin Raamatun antamaan kokonaiskuvaan?
Vine’s Expository Dictionary of Old and New Testament Words (3. osa, s. 208) sanoo tässä raamatunkohdassa käytetystä kreikkalaisesta verbistä bi·aʹzo·mai: ”Verbi viittaa voimakkaaseen yritykseen.”
Saksalainen Heinrich Meyer, menneen ajan ekspertti, toteaa: ”Näin kuvaillaan tuota kiihkeää, kaikki esteet voittavaa pyrkimystä ja kamppailua kohti lähestyvää messiaanista valtakuntaa – – Kiinnostus valtakuntaan on niin kiihkeää ja tarmokasta (ei enää tyyntä ja odottavaa). – – [ne joista käytetään sanaa bi·a·staiʹ] ovat siis uskovia [eivät hyökkääviä vihollisia] voimakkaassa kaipuussaan ja kamppailussaan.” Kritisch exegetisches Handbuch über das Evangelium des Matthäus, ( s. 272, 273.)
Mitä ajattelet tässä valossa käännöksestä ”Mutta Johannes Kastajan päivistä tähän asti on taivasten valtakunta ollut se päämäärä, jota kohti ihmiset voimakkaasti ponnistelevat, ja ne, jotka voimakkaasti ponnistelevat, tarttuvat siihen.”(UM)?
Vielä pieni lisäys.
Rinnakkaisessa Luukkaan kohdassa(16:16) ilmaus “biazō eis autos” kääntyy seuraavasti: ”Lain ja profeettojen aika kesti Johannekseen asti. Siitä lähtien on julistettu hyvää sanomaa Jumalan valtakunnasta, ja jokaista vaaditaan tulemaan sinne.”
”Vaaditaan tulemaan sinne”, kohtuullisessa määrin sykronissa taivaaseen menon vapaaehtoisuuden kanssa, vai mitä?
Rauli
Kiitos erinomaisesta puheenvuorostasi. Olet hyvin paneutunut tekstin mahdollisuuksiin. Esille ottamasi tulkinnat esiintyvät kirjallisuudessa aivan järkevinä vaihtoehtoina. Useampikin tutkija puhuu niiden puolesta.
Oma tulkintani perustui lähinnä tekstiyhteyteen Matteuksen evankeliumissa sekä tekstin puhuman ajankohdan sosiaalisen ympäristön ja eri juutalaisten liikkeiden välisten jännitteiden arviointiin. Näiden valossa tarkastelin eri käännösten ja tutkijoiden tutkimustulosten ja mielipiteiden antamaa kuvaa jakeen ymmärtämiseksi.
Tässä jakeessa kuitenkin ollaan tilanteessa missä emme voi varmuudella sanoa, mikä esitetyistä ratkaisuista olisi se varmin ja oikein käännös.
Ennen kuin kirjoitin eilisen tekstin katsoin myös Luukkaan vastaavan tekstin sekä alkukielellä että kommentaarien avulla. Kommentaarien joukossa oli Meyerin kommentaari kumpaankin evankeliumiin.
Kiitos Rauli hyvistä havainnoista.
Kiitos myös Arille hyvästä kysymyksestä, joka yllytti tutkimaan jaetta perusteellisemmin kuin mitä yleensä on tapana tämäntapaisissa nettikeskusteluissa.
Lukijoillemme selvennykseksi tietoa kysymyksen kannalta ratkaisevista sanoista:
Tämän Arin kysymän jakeen ongelma ei ole sanojen tunnettavuudessa. Yleensä niiden merkityskentät erilaisissa yhteyksissä ovat tunnettuja. Silti juuri tässä yhteydessä samojen sanojen eri merkityksien käyttö käännöksessä muuttaa koko jakeen merkityksen, mikä puolestaan vaikuttaa koko asiayhteyden tulkintaan. Tutkijoiden ja kääntäjien erilaisten tulkintojen takana on siis kysymys siitä, mitä vaihtoehtoa erilaisista johdannaisista merkityksistä käytetään tämän kohdan tulkinnassa seuraavista kahdesta sanasta:
jakeen verbistä biázō βιάζω eli bíazomai βίαζομαι
ja jakeen substantiivista biastḗs βιαστής.
Näiden sanojen konkreettinen lähtökohtamerkitys on verbi ”käyttää väkivaltaa” ja substantiivi ”väkivaltainen mies”, mutta johdettuja merkityksiä on hyvinkin monta. Tähän voi verrata vaikkapa suomen sanaa julma. Joku on luonteeltaan julma, mutta joku toinen voi olla julmetun hyvä.
Itse näiden sanojen taustalla oleva sana bía βία tarkoittaa sekä voimaa että väkivaltaa kuin myös väkivaltaista toimintaa. Se on hyvin vanha sana, joka tulee kreikkaan indoeurooppalaisesta kantasanasta
*gwjā , √g(w)ej , gĭ ,
jonka lähtökohtainen merkitys on ”valloittaa, voittaa, vallata”.
Tässä kohdin kysymys kuitenkin on mikä eri tunnetuista vaihtoehdoista sopii yhteyteen.
Esim uusi englanninkielinen NASB käännös käyttää seuraavia vastineita sanoille:
kantasanalle bía βία : force (1), violence (3).
verbille biázō βιάζω eli bíazomai βίαζομαι : forcing his way (1), suffers violence (1).
substantiiville biastḗs βιαστής : violent men (1)
ja otetaanpa tähän myös ryhmään kuuluva adjektiivikin mukaan vaikkei se ole sen paremmin kantasana kuin jakeessa esiintyväkään sana: bíaios βίαιος : violent (1).
Matias
Pyhän Hengen kaste uskoville on yhtä vanha kuin kielillä puhuminenkin, vaikka väität sen löytyneen 1875.
Et vastannut, oliko Johannes Kastajan vesikaste väärä kristillisesti, vaikka Jeesus meni sille vesikasteelle. Tekikö Jeesus väärin mennessään muka ei kristilliselle vesikasteelle, kuten väitit Johannes Kastajan kasteesta.
Kasteopetuksesi halventaa Jeesusta Jumalan Poikaa, kun korotat ihmisen luomaa kastesakramenttia jopa Jeesuksen toiminnan yläpuolelle. Ikävää on, että kiistät Jeesuksen Pyhän Hengen kasteen uskoville merkkeineen eli mm. kielillä puhumisineen.
Risto
Toisin kuin väität niin juuri kasteesta puhumalla kunnioitan häntä joka itse liittää meidät ruumiiseensa jäseniksi kasteen pyhän toimituksen välityksellä.
Ylistän Jumalaa tästä valtaisasta tapahtumasta että jo pienokaisena olen otettu jäseneksin hänen ruumiiseensa. Tuossa kasteessa olen tullut Jumalan lapseksi, niin että voin turvallisesti kutsua Jumalaa Taivaan Isäksi. Minut on otettu eläväksi kiveksi Jumalan temppeliin, Taivasten valtakunnan jäseneksi ja Taivaan perilliseksi; olen päässyt sisälle Jumalan valtakuntaan; minut on oksastettu Kristus -viinipuuhun, olen saanut Pyhän Hengen lahjan ja usko annettu elämäni voimaksi.
Risto
Jotenkin kummallisesti olet tulkinnut tekstini väärin. Sekoitat vuosiluvut ja mitä milloinkin on keksitty.
Vuonna 1875 keksittiin sanonta että vedestä irrotettu pyhityskokemus muka olisi ”henkikaste” eli oikeasta kasteesta riippumaton hengellinen elämys.
Mutta tehtäköön se mahdollisimman selväksi. Tuossa kokouksessa ei sanallakaan puhuttu kielilläpuhumisesta, ei sitten pätkääkään. Tuossa kokouksessa puhuttiin vain ja ainoastaan ihmisen pyhityksestä ”Pyhän Hengen kasteena”.
Kielilläpuhuminen ei vielä tuolloin noissa piireissä ollut mitenkään mukana vaan siellä esiintyi ainoastaan sielullisesti kiihkeää pyrkimystä korostetun pyhitettyyn elämään.
Vasta neljännessata vuotta myöhemmin ja aivan toisessa ympäristössä tuohon kiihkeän pyhityksen tavoitteluun ympättiin aivan toisista ympyröistä peräisin oleva kielillä puhumisen ilmiö.
Tuo leimautuminen eli fiksaatio kielillä puhumiseen tapahtui Parhamin ajatuksissa. Kun hän oli kuullut erään vanhan kokeneen kristityn puhuvan kielillä, niin sen enempää taustoja tutkimalla hän kuvitteli että nyt tässä on tuo Englannissa ja Walesissa esiintyneen liikkeen esillä pitämä ”henkikaste” tullut Amerikan mantereelle. Hän ei tuolloin ymmärtänyt, että tuolla leimautumisellaan hän oli perustamassa liikettä joka eri puolilla maailmaa on aiheuttanut ja vastedeskin aiheuttaa suuria hajaannuksia koska kristilliseen kasteeseen kuuluvaa sanastoa kytketään kasteesta irrallaan oleviin opetuksiin.
* * *
Sen sijaan täysin toisin kuin helluntailaiset niin esim. katolisen kirkon karismaatikot pitävät armolahjoja esillä terveellä tavalla. Kirkossa saa kaste olla kaste. Kielillä puhuminen on oikealla teologisella paikallaan armolahjana, kuten meidän luterilaisessa kirkossakin. Näin armolahjat asettuvat oikeisiin yhteyksiinsä kirkon yhteiseksi rakennukseksi ja ihmisten keskinäisen kunnioituksen ilmapiirissä yhteisestä uskosta riemuitsemiseksi ilman että aletaan tuomaan esiin kirkkoa repiviä harhoja.
Katoliset karismaatikot ovat kirkkoa ja sen yhteyttä rakentava liike. Jokainen paavi on aina aivan toimikautensa aluksi vakuuttanut että kirkko on karismaattinen ja karismat eli armolahjat kuuluvat kirkon olemukseen. Karismaatikot puolestaan tekevät työtään aina yhteistyötä paikallisten piispojen ja pappien kanssa, niin että herätysten hedelmät koituvat paikallisten seurakuntien jäsenmäärien kasvattamiseksi ja kirkon yhteyteen kuulumisen lujittamiseksi.
Hedelmistä puu tunnetaan ja niinpä katolisten karismaatikkojen ja helluntailaisten liikkeiden välinen kokoero on kuin metson ja peipon.
Matias
Korneliuksen kodissa yhtenä esim. Raamatun teksteistä Apt.t. 10:44-48 kuvataan Pyhän Hengen ”lahjan” saaminen ja sen yhteydessä kielillä puhuminen ja Jumalan ylistäminen. Apt.t. 11:16 Pietari määrittää tämän ”lahjan” Jeesuksen lupaamaksi Pyhän Hengen kasteeksi. Siinä muistamansa Jeesuksen sanat Pietari kertoo, että ”Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä.” Pyhän Hengen kaste oli tapahtunut Korneliuksen kodissa kielillä puhumisen ilmenemisen keralla. Kielillä puhuminen liittyi Raamatun kuvauksissa Pyhän Hengen kasteeseen.
Matias
On hienoa, että uskot kasteen lahjaan ja se suureen merkitykseen uskon ja armon tuojana. Uskosi on antanut sinulle voimaa toimia ja viedä sanaa innolla eteenpäin.
Pietarille antoi voimaa Pyhän Hengen kasteen lahja. Korneliuksen kodissa tapahtunut yllättävä ja odottamaton Pyhän Hengen kaste kesken Pietarin puheen, antoi Pietarille uskoa ja voimaa taistella Jerusalemissa juutalaisia vastaan ja saada aikaan pakanoille suuntautuvaan lähetystyölle oven avaus.
Useilla Pyhän Hengen johdatuksilla ja merkeillä oli siinä osuutensa, mutta samanlainen Pyhän Hengen kaste, kuin 1. helluntaina tapahtui Korneliuksen kodissa, ja se vaikutti ratkaisevasti Pietariin. Kokemussarja muutti Pietarin käsitystä ja Pyhän Hengen kaste oli tärkeä ja hänen muistamansa Jeesuksen sanat. ”Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä” ja nyt tämä Jeesuksen sana oli käynyt toteen myös pakanoille.
Pietarin usko vahvistui kokemusten kautta ja samoin on käynyt minulle vastaavantyyppisen kokemukseni kautta. Pietarin kokemus on kirjoitettu Raamattuun, mutta omani on kirjoitettu tulikirjaimin sydämeeni.
Ei Jeesus ole turhaan opettanut kastavansa Pyhällä Hengellä uskovia (joka uskoo ja kastetaan). Ei Johannes Kastaja turhaan lausunut, että uskokaa Jeesuksen, joka tulee hänen jälkeensä ja kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella.
Herra sinua Matias runsaasti siunatkoon!
PS: Sain eilen viedä yhden pastorin ja kuusi orpolasta tukijaperheelle, joka on saanut lähetys- ja auttamistyön sydämelleen Intiassa. Heillä on nyt tuettavan kaksi pastoria ja 10 orpolasta. He ovat fb:n keskustelujeni kautta tulleet tukijoiksi ja olen saanut vierailla heidän kodissaan muutaman kerran viemässä tuen kohdetietoja. Kiitos Herralle.
Itselläni on tukeni kohteena mm. seitsemän pastoria ja seurakuntaa, joista saamassani kirjeissä kerrotaan uskoon tulleita olleen yli 460 henkeä viime vuonna. Herra siunaa lähetystyötä! Omat tuettavat ja henkilöt, jotka olen saanut johdatettuna mukaan tukijoiksi, merkitsee 16 päätoimista pastoria Intian köyhimmillä heimoalueilla. Rukoilen, että lähetystyön tuki Suomesta kasvaisi uuteen tasoon. Tähän uskon Pyhän Hengen kasteen opetuksen ja Jeesuksen kasteiden vaikuttavan. Opetusta puuttuu uskovien Pyhän Hengen kasteesta.
13 vuotta sitten uskova veli, teologian tohtori kertoi minulle kodissaan vierailuni aikana, ettei hän ole rohjennut kertoa julki, että hänen vaimonsa on saanut kielillä puhumisen armolahjan. Hän kertoi pelkäävänsä ev.lut.kirkon kovin oikeaoppisia uskovia, jotka tuomitsevat tuon lahjan saajia ja käyttäjiä vääräoppisiksi ja lahkolaisiksi. Hän pelkäsi selvästi omaa leimautumistaan, kun hän oli kuullut niin paljon kielillä puhumisen vastaista tekstiä kirkossa ja oikeaoppisessa herätysliikkeessä, joka oli hänelle tärkeä. Haastattelin häntä Hengen jakamista armolahjoista.
Jumala on Raamatun mukaan Sana ja Henki sekä maan päällä vaeltanut Jeesus, Jumalan Poika, joka nousi taivaaseen ja lupasi sieltä kastaa omiaan Pyhällä Hengellä ja olla omiensa kanssa. Jeesus tuli kertakaikkiseksi uhriksi ja syntiemme sovittajaksi kärsien ristinkuoleman sekä opettamaan meille kaiken, jota meidän tulisi noudattaa. Minä uskon Raamatun Sanaan, jota Jeesus tuli opettamaan ja käski opettaa ja uskoa kaiken, mitä hän opetti. Minä uskon Pyhään Henkeen, joka kuvataan Raamatussa luvattuna Jeesuksen Pyhän Hengen kasteena uskoville, Hengen jakamiin armolahjoihin, Hengen hedelmään, Hengellä täyttymiseen päivittäin. Rukoilen Pyhää Henkeä Isältä, kuten Jeesus opetti Luukas 11:5-13. Pyhän Henkeen uskontunnustukseni olen laatinut Raamatun tekstejä noudattaen, koska Pyhän Hengen tuntemus on puutteellista ja opetus ”rajoittunutta” käsitykseni mukaan.
Risto Rautkoski :”Jumala on Raamatun mukaan Sana ja Henki sekä maan päällä vaeltanut Jeesus, Jumalan Poika, joka nousi taivaaseen ja lupasi sieltä kastaa omiaan Pyhällä Hengellä ja olla omiensa kanssa.”
Kyllä, mutta Raamatun mukaan ” rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Jokainen, joka rakastaa, on syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan. Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.”
Tuota Johanneksen kirjeen kuvailemaa Jumalaa me todella rakastamme ”kaikesta sydämestämme ja kaikesta sielustamme ja kaikesta mielestämme ja kaikesta voimastamme” tosin vailla maallista valtaa ja inhimillisesti vajavaisina vaihtelevin tuloksin.
Tuula oikeaa asiaa kirjoitit ja sanon siihen aamen.. Sana tarkoittaa minulle rakkautta, koska Jumala on Sana ja rakkaus eli Sana = rakkaus ja siksi haluan siitä muillekin innolla kertoa. Huomenna tutkimme yhdessä (opetan) Jeesuksen opetuksia Matteus 17 luvun pohjalta. Sana eli rakkaus eli Jeesus tuli lihaksi maan päälle. Jumalan yli kaiken rakastaminen ja lähimmäisten rakastaminen niin kuin itsensä rakastaminen. on tiivistelmäopetus Jeesukselta, joka on paljon enemmän merkitsevä kuin 10 käskyä.
Risto
Vetoat tapahtumaan Korneliuksen luona. Olen jo kirjoittanut tapahtumasta sen valossa mitä juutalaisen perinteen ja tuonaikaisen kirkollisen tapakäytännön valossa tapahtuman kulusta voidaan päätellä.
Sinä vetoat vielä yhteen sanaan sanontaan ja katsot sen puhuvan tuon Parhamin 1900 luvun alussa keksimän opin puolesta. Mielestäni näin ei kuitenkaan ole asian laita. Näin ei myöskään yksikään perinteinen kirkko ole opettanut eikä edelleenkään opeta.
Kannattaa lukea jokaisen sanan merkitysyhteys jotta näkee mihin se viittaa. Vain siten voi nähdä mitä siinä sanotaan.
Ap.t.10:44 yhdistää Pyhän Hengen toiminnan Pietarin saarnaan.
— Pietari — p u h u i
t u l i
Pyhä Henki kaikkien päälle,
jotka p u h e e n kuulivat.
Tämä sama oppi, että usko tulee kuulemisesta, on myös meidän kirkkomme oppi. Augsburgin tunnustus sanoo:
”V Kirkon virka
J o t t a
saisimme tämän uskon, on asetettu evankeliumin opettamisen ja sakramenttien jakamisen virka. Sanaa ja sakramentteja välineinä käyttäen lahjoitetaan Pyhä Henki, joka niissä, jotka kuulevat evankeliumin, vaikuttaa uskon missä ja milloin Jumala hyväksi näkee. Toisin sanoen Jumala vanhurskauttaa Kristuksen tähden eikä meidän ansiomme tähden ne, jotka uskovat, että heidän Kristuksen tähden otetaan armoon, jotta me uskon kautta (Gal. 3:14) saisimme luvatun Hengen (Gal. 3). Seurakuntamme tuomitsevat kasteenuusijat ja muut, 9 jotka katsovat, että Pyhä Henki tulee ihmisiin ilman ulkonaisen sanan välitystä heidän omien valmistelujensa ja tekojensa avulla.”
Tähän asti Augsburgin tunnustuksesta. Painotus minun.
Sitten myöhemmin selostaessaan tapahtumaa Pietari kertoo tapahtumasta. Siinä hän toistaa perinteisten kirkkojen opin siitä että usko tulee kuulemisesta sanoin:
— kun minä rupesin
p u h u m a a n
t u l i
Pyhä Henki heidän päällensä —
Ap.t. 11:15.
Tässä on Pietarin tapahtumakuvaus.
Kummassakin yhteydessä puhutaan nimenomaan Pyhän Hengen
t u l e m i s e s t a.
Samaa mekin alati rukoilemme kirkossamme: ” Tule Pyhä Henki luoksemme ja sytytä uskovaisten sydämet” jne.
* * *
Sen jälkeen kun Pietari on kertonut tämän mitä Korneliuksen luona tapahtui, hän alkaa pohdiskelemaan tapahtuman merkitystä ja sen liittymistä kirkon aikaisempiin tapahtumiin.
Pietari kytkee Korneliuksen tapahtuman helluntain liekkien ja kieli-ihmeen yhteyteen. Nuo kielethän olivat ohjelmanjulistus maailmanlaajuiseen lähetystyön tekemiseen. Jokaiselle kansalle ja jokaisella kielellä on evankeliumia pidettävä esillä. Pyhän Hengen voima on annettu lähetystyön tekemiseen jotta jokainen ihminen kansallisuudesta tai kulttuurista riippumatta pääsisi kirkon jäsenyyteen.
Niinpä Pyhän Hengen vaikutuksesta paikalla olleet vakuuttuivat siitä että tuo jo kirkon syntymässä annettu ohjelma on toteutettava myös Korneliuksen perheessä.
Helluntain liekki-ihmeen ja kielten ihmeessä toistui Jeesuksen kasteessa tapahtunut ilmiö. Pyhä Henki laskeutui taivaasta alas ja tuli tapahtuman keskukseen. Jeesuksen kasteessa kyyhkysen muodossa, helluntaina tulen liekkeinä.
On huomattava lauselmassa oleva vertailu Johannes Kastajan ja Jeesuksen kasteen välillä.
Johannes Kastaja oli ihminen ja vain ihminen. Hänen kasteensa oli Jumalan välikappaleena toimimista, mutta kasteen varsinainen toimittaja oli Jumala itse joka hänen kasteensa kautta antoi syntien anteeksiannon kastetuille
— syntien anteeksi a n t a m i s e k s i —
Jumala oli tekijä, subjekti, mutta ihminen oli väline, instrumentti.
Mutta kun Jeesus kastoi ihmisiä niin siinä oli jotakin huomattavasti enemmän.
Jeesus oli ja yhä edelleen on ja ikuisuudessa tulee olemaankin sekä ihminen että Jumala.
Niinpä Jeesuksen tekemässä kasteessa sekä tekijä eli subjekti että kasteen toimittava väline eli instrumentti oli ja edelleen on ja tulee olemaan aina tämän maailmanajan päättymiseen asti yksi ja sama persoona,
Jumala itse,
ei yhtään sen vähempää. Kun sitten aikojen täyttymys tapahtuu Kristuksen saapuessa kunniassaan, kasteen merkitys tulee näkyviin. Pelastuksen Jumala vie omansa iankaikkiseen elämään.
Koska Pyhä Henki on aina läsnä siellä missä Isä on ja missä Poika on, niin Jumalan itsensä tekemä kaste on myös Pyhän Hengen kaste. Kristillinen kaste on Pyhän Hengen toimittama ja kasteessa Jumala Pyhä Henki liittää meidät kolmiyhteisen Jumalan nimeen, Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, ja tämän nimen takia me elämme turvallisina Jumalan yhteydessä Jumalan lapsina.
* * *
Kielillä puhuminen ei ole sakramentti eli Jumalan armon ojentamisen väline, vaan se on armolahja, Jumalan antama työväline kirkon yhteyden rakentamiseksi. Kielillä puhumisen tehtävänä on tukea yhteistä todistusta jotta evankeliumi pääsee eteenpäin.
Korneliuksen kodissa kielillä puhuminen palveli epäluulojen häivyttämiseksi ja rohkaisi seurakunnan ottamaan vastaan Korneliuksen halun parannukseen eli kasteen vastaanottamiseen.
Kielillä puhumista on aina ollut kautta kirkon historian ja edelleen on ja tulee edelleenkin olemaankin aina Kristuksen tulemukseen asti. Koska taivaassa kaikki jo ilman muuta ymmärtävät toinen toistaan niin kielten armolahjan palvelua ei enää tarvita. Tässä siis tapahtuu kielten lahjasta täydelliseen ymmärtämiseen samaan aikaan kun usko muuttuu näkemiseksi ja toivo täyttymykseksi.
On siis huomattava että Paavalin puhe kielten häviämisestä viittaa Kristuksen takaisin tulon suureen ja valtaisaan hetkeen.
Juutalaiset syyttivät Pietaria, kun hän oli mennyt pakanakotiin (Apt.t. 11:3). Juutalainen kulttuuri ei voi siis olla arvioinnin pohja, kun tarkastelemme Jeesuksen Pyhän Hengen kastetta pakanoille. Heille oli jo lähtökohdiltaan sai vieras ja vastenmielinen.
Pyhä Henki muutti monen Hengen johtaman tapahtuman ja kokemuksen kautta Pietarin käyttäytymistä ja loi uskon pakanalähetyksen käynnistymiselle. Näin toteutui se, että Jeesus rakensi lupauksensa mukaan Pietarista kallion seurakunnalle pakanoiden keskuudessa (Matt. 16:18).