Pyhä kolmiyhteinen Jumala

Jumala, Isä taivaassa,
nyt ylistämme sinua.
Laupeutesi pohjaton
voimana meillä aina on,
aina on.

Jumalan Poika, ihminen,
tie näytä armon, totuuden.
Kirkasta, Kristus, sanasi,
ristisi uhri, voittosi,
voittosi.

Oi Pyhä Henki, lohduta
ja meitä neuvo, johdata.
Jumala kolmiyhteinen,
turvaksi tule kaikkien,
kaikkien.

Yllä olevat virren 130 sanat ovat erinomaiset. Mitä ajattelet Jumalasta?

Kolminaisuuden päivänä käytämme yleensä Athanasioksen tunnustusta. Miksi on tärkeää uskoa kuten kirkko on aina opettanut?

Miksi on väärin sanoa, että jokainen tulee uskollaan autuaaksi?

Miten mielestäsi kristinusko erottuu muista uskonnoista ja uskomuksista?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

 

184 KOMMENTIT

  1. Juha Heinilä

    Pysykää sitten selibaatin hyveessä kun luonnollinen syntymä on kauhistuttavan himon seurausta. Kuten siellä eräässä tunnustuksessa sanottiin.
    Ja teidän tunnustuksissa ei ole ollenkaan äitejä ja tyttäriä. Me olemme kuitenkin puolet ihmiskunnasta.

    Ne ovat vanhentuneita, aikansa eläneitä, vääruskoisia tunnustuksia.

    Jumala ei ole suinkaan unohtanut tyttäriä kun sanoo: ” Tuo minun poikani kaukaa ja minun tyttäreni hamasta maan äärestä, kaikki, jotka ovat minuun nimiini otetut ”

  2. Juha Heinilä

    Tässä Auts’ burgilaisessa.

    ”Edelleen seurakuntamme opettavat, että Aadamin lankeemuksen jälkeen kaikki ihmiset, jotka lisääntyvät luonnollisella tavalla, syntyvät synnissä, so. ilman jumalanpelkoa, ilman luottamusta Jumalaan sekä pahan himon hallitsemina, ja että tämä alkusairaus ja perisynti on todella synti, joka tuomitsee ja tuo jo nyt mukanaan iankaikkisen kuoleman niille, jotka eivät kasteen ja Pyhän Hengen voimasta synny uudestaan.”

    Jotka lisääntyvät luonnollisella tavalla, syntyvät synnissä, pahan himon hallitsemina, alkusairaus, perisynti, on todella synti. tuo iänkaikkisen kuoleman.

    • Tarja, meistä jokainen on syntisiä syntymästämme lähtien. Tämän takia Jeesus Kristus tuli maailmaan, jota pelastuisimme hänessä. Joka on uskonut ja tullut kastetuksi, pelastuu; mutta joka ei usko, kadotetaan. Mutta jos tuosta Augsburgin tunnustuksen kohdasta tulkitsit käskyiksi selibaatista tai äidistä ja tyttäristä, niin ihmettelen. Lisäksi kristillinen avioliittoon kuuluu aviopari ja lapset, jos Jumala on niitä antanut lahjaksi. Todellakin sinulla on kiittävän vilkas mielikuvitus. Tosin tarkoitusperäsi ei ole kristillinen.

      Kiitos kuitenkin vastauksestasi!

  3. Juha

    Siinä mielessä se on kristillinen, että kritillisyydessä himo eli Lust , on paha synti, joka pitää karsia ensimmäisenä. Jos tilanne on muuttunut, niin älkää enää vanhoja tunnustelko.

    Pieni vauva ei ole syntinen, luonnolisen syntymän takia, se on kuin valkoinen puhdas paperi, johon elämä kirjoittaa tarinan, hänen tarinansa. Jos hän olisi elänyt aikaisemmin, ennen syntymää ja tehnyt jotain, joka hänen nyt pitäisi sovittaa, se olisi eri asia, mutta sellaisesta meillä ei ole todisteita.

    Adam ja Eva ovat tarina, heidän olemassa olostaan ei ole mitään todisteita, eikä ihmisiä voi kohdella ja määritellä jonkun tarinan tapahtumien perusteella. Se on täysin idioottimaista, disinformaatiota. Valhemediaa.

    • Tarja, toki näitä on hyvä pohtia. Kristilliseen avioliittoon kuuluu seksi, mutta kaikki tapahtuu rakkaudella, eikä se ole syntiä. Mitään kieroutunutta himoa tai pakottamista ei saa tapahtua. Mutta avioliiton ulkopuolla seksi on syntiä.

  4. Miten mielestäsi kristinusko erottuu muista uskonnoista ja uskomuksista? Kaikkien uskontojen päämääränä on ,miten voi elää hyvän elämän ja päästä lähelle Jumalaa ? Kristinuskon keskipisteenä ei ole ihminen vaan se,mitä Jumala on tehnyt. Lähtökohtana on Jumalan ansaistematon armo. Jumalan siunauksen ja pelastuksen eteen kaikki on jo tehty puolestamme. Me emme voi pelastaa itseämme,mutta Jeesus sovitti syntimme,me pelastumme yksin armosta suostumalla sovintoon ja ottamalla vastaan lahjan,jonka Jumala antaa. Kristinuskon ydin on armo,vain armo Kristuksesssa pelastaa. Kaikki uskonnot jotka perustuvat ihmisen omaan suorituksen varaan on hiekalle rakentamista, ja vievät epätoivoon.

    • Hyvä kommentti, kiitos Martti. Meidän ei tarvitse tehdä tekoja sen takia, että pelastuisimme. Olen jostakin kuullut, että Jehovan todistajat kiertelevät ovelta ovelle saadakseen pisteitä, jotta itse pelastuisi. Tästä Rauli voisi kertoa tarkemmin, jos lukee tämän. Poistan maininan todistajista, jos tuo ei pidä paikkansa.

      Meillä Jumala on tehnyt kaiken meidän hyväksemme ja meillä on rauha Jumalan kanssa. Muut uskonnot yrittävät lepyttää epäjumaliaan eri laisilla jutuilla.

    • Voiko armo olla ansaittu?

      Siis kun ajatellaan murhaajaa, hänellä on mahdollisuus nöyrtyä ja pyytää armoa tai olla nöyrtymättä. Siis kun hän nöyrtyy anomaan armoa niin ansaitsiko hän armon vai saiko ilman omaa ansiota?

      Voiko armon saada etukäteen, mistä silloin sen saa ja mitä se tarkoittaa, onko se armoa ollenkaan?

  5. Martti Pylkkänen06.06.2020 11:46
    ”Kirkkojen lähtökohtana on tuhansia vuosia ollut se, että apostolinen usko on trinitaarista. Siksi ekumeeninen yhteys perustuu siihen, ja lisäksi kristittyinä pidetään vain kirkkoja tai tunnustusryhmiä, jotka hyväksyvät apostolisen tunnustuksen.”

    Martti ystävällisesti lisään tuohon kirjoitukseen:
    Ekumeeniset uskontunnustukset ovat kolme melkein kaikkien kristillisten kirkkokuntien hyväksymää uskontunnustusta: Apostolinen uskontunnustus, Nikean uskontunnustus ja Athanasioksen uskontunnustus, joista jokainen on syntynyt ennen suurta skismaa, jolloin kristikunta jakautui.
    Useimmat läntiset kirkkokunnat hyväksyvät kaikki kolme ekumeenista tunnustusta. Näihin kuuluvat reformoidut kirkot, roomalais-katolinen kirkko, anglikaaniset kirkkokunnat, ja luterilaiset kirkot. Monet metodistikirkot hyväksyvät Nikean uskontunnustuksen ja apostolisen uskontunnustuksen.
    Ortodoksinen kirkko hyväksyy Nikean uskontunnustuksen, mutta ei omaksunut apostolista uskontunnustusta.
    Ortodoksinen kirkko hyväksyy Nikean uskontunnustuksen mutta ei sen läntistä muotoa. He puhuvat Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustuksesta. Ja näillä tunnustuksilla on ero joka liittyy ” Uskon Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä” kun taas läntinen muoto ”Roomasta” luterilaisuuteen tullut ” Me uskomme Pyhään Henkeen, Herraan ja eläväksi tekijään, joka lähtee Isästä ja Pojasta,” tässä on suuri teologinen ero idän ja lännen välillä. Nikealais-konstantinopolilainen uskontunnustus on alkuperäinen, jonka ”Rooma muutti” 600 luvulla Espanijassa. Lännen kirkko lisäsi uskontunnustukseen sanan (lat. Filioque eli ja Pojasta) eli sen näkemyksen mukaan Pyhä Henki oli lähtöisin Isästä ja Pojasta. Ortodoksejakin pidetään kristittyinä vaikka he eivät omaksuneet apostolista uskontunnustusta, eivätkä hyväksy Nikea läntistä muotoa.

    • Sami, kiitos hyvästä kommentista.

      Mielenkiintoista, ettei ortodoksit tunnusta, että Pyhä Henki lähtee myös Jumalan Pojasta. Tiedätkö miten ortodoksit selittävät seuraavaa kohtaa?

      Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: ”Ottakaa Pyhä Henki. Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt.” (Joh. 20: 22-23 / FB38)

  6. Pyhän Kolminaisuuden päivä


    Kirkkovuodessa olemme saaneet juhlia jo aikaisemmin Kolminaisuuden eri persoonien erityisiä juhlia. Eräässä mielessä voisi sanoa, että vietimme jouluna Isän juhlaa (Isän pelastussuunnitelman H-hetkiä: ”kunnia Jumalalle korkeuksissa”). Pääsiäisenä vietimme Pojan juhlaa ja helluntaina Pyhän Hengen juhlaa. Pyhän kolminaisuuden päivänä juhlimme kaikkia kolmea jumaluuden persoonaa.

    Tekstimme ei ole varsinaisesti kolminaisuusopin perustavin kohta. Kuitenkin siinä Isä on tarhuri ja Poika on viinipuu. Ja vaikka Isälle omistetaan pyhittäminen eli oksien hoitaminen, jotta ne kantaisivat hedelmää, se voidaan sanoa olevan erityisesti Pyhän Hengen työtä.

    Yksi evankeliumin vanhatestamentillinen juuri löytyy Jes. 5:sta. Se on Jumalan laulu viinitarhasta. Siinä Israelia kuvataan viinipuuksi, jolta odotetaan hedelmää, mutta joka kasvaa villimarjaa. Hoidettuaan puutarhaa ja odotettuaan siltä hedelmää turhaan puutarhuri päättää tuhota sen. Sen tarha ansaitsee, sillä millainen viinipuu on sellainen, joka tekee villimarjoja! Aivan toista kuin pitäisi. Mutta tuhottavan viinipuun paikan ottaakin Jeesus-puu, joka tuhotaan kelvottomien puolesta.

    Siksi Jeesuksen opetus tekstissämme on lohdullinen: ”Minä olen totinen viinipuu”. Ja tähän jaloon ja hyvään puuhun meidät on oksastettu kasteessa (Gal. 3:27). Ja siksi on tekstin äärellä myös kysyttävä, millaisia oksia me olemme olleet?

    Jeesus opettaa, että on olemassa hedelmättömiä oksia. Miksi kaikki oksat eivät tuota hedelmää ja pysy elävinä? Siksi, että elinneste ei pääse enää virtaamaan oksiin. Vaikka puun runko ja juuret ovat kunnossa ja niistä virtaa elämänä nestettä, niin on oksia, joihin sen pääsy on estynyt. Ne eivät saa enää ”elämää” puun rungosta ja niin ne heitetään pois ja poltetaan. Oksa ei voi kantaa hedelmää itsessään, ellei se pysy kiinni rungossa eli Jeesuksessa.

    Sitten on hedelmällisiä oksia, joihin elämän neste virtaa. Ne ovat sanan tähden puhtaita: ”te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut”. Nämä oksat ovat tuoreita oksia, jotka imevät elämää rungosta. Elämän neste virtaa niihin ja ne tuottavat hedelmää. Elävät oksat ovat uskosta vanhurskaita. Sana kasteessa ja evankeliumissa on heidät puhdistanut. Oksat eivät siis puhdista itse itseänsä, vaan ne puhdistetaan sanalla. Heidät on tehty puhtaiksi. Mutta kuitenkin Jeesus sanoo myös, että ”hän puhdistaa”. Oksat on siis puhdistettu, mutta niitä myös puhdistetaan edelleen. Tämä tarkoittaa sitä, että puhtaus on kyllä täydellinen, Kristuksen hyvän puun vanhurskaus, johon meidät on puettu kasteessa ja jonka me uskolla omistamme. Olemme siis täysin puhtaat.

    Mutta se, että hän puhdistaa, tarkoittaa elämän vanhurskautta. Se ei ole täydellinen kenelläkään. Paavali sanoo: ”Sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, minä en tahdo, minä teen” (Room. 7:19). Meissä on vielä liha, syntinen luonto. Niinpä koska hedelmää tuottavia oksia edelleen puhdistetaan, se, joka sanoo ettei hänessä ole enää syntiä ja ettei hän enää syntiä tee, on erottanut itsensä puusta. Sellainen ihminen ei enää tarvitse puhdistusta, hän ei tarvitse syntien tunnustamista ja anteeksiuskomista, vaan hän luulee pärjäävänsä omillaan. Hän kieltää epäuskossa Jumalan teot ja jää vanhan luontonsa varaan, joka tuottaa vain synnin hedelmää.

    Mutta miten sitten pysyä Jeesuksessa, niin kuin hän käskee? Mitä me voimme tehdä? Meidän jalkamme voivat viedä meidät sinne, missä Jeesus puhdistavaa työtä tekee ja missä armon, anteeksianantamuksen ja ikuisen elämän neste, Kristuksen veri, saa virrata meihin armonvälineissä. Meidän jalkamme voivat viedä meitä sanan kuuloon tilaisuuksiin, seuroihin ja piireihin, jossa sanaa tutkitaan.

    Meidän kätemme voivat tarttua Raamattuun, jonka lain sanan kautta Isä puhdistaa ja karsii oksia. Sitä hän tekee nuhteilla, varoituksilla ja uhkauksilla. Mutta evankeliumin sanassa, hän kääntää meidän katseemme omista hedelmistämme Jeesukseen. Siihen, mitä hän on meille ja mitä hän on tehnyt puolestamme.


    http://www.luterilainen.net

    Evankeliumi

    Jeesus sanoi:
    ”Minä olen totinen viinipuu, ja minun Isäni on viinitarhuri. Jokaisen oksan minussa, joka ei kanna hedelmää, hän karsii pois; ja jokaisen, joka kantaa hedelmää, hän puhdistaa, että se kantaisi runsaamman hedelmän. Te olette jo puhtaat sen sanan tähden, jonka minä olen teille puhunut. Pysykää minussa, niin minä pysyn teissä. Niinkuin oksa ei voi kantaa hedelmää itsestään, ellei se pysy viinipuussa, niin ette tekään, ellette pysy minussa. Minä olen viinipuu, te olette oksat. Joka pysyy minussa ja jossa minä pysyn, se kantaa paljon hedelmää; sillä ilman minua te ette voi mitään tehdä. Jos joku ei pysy minussa, niin hänet heitetään pois niinkuin oksa, ja hän kuivettuu; ja ne kootaan yhteen ja heitetään tuleen, ja ne palavat. Jos te pysytte minussa ja minun sanani pysyvät teissä, niin anokaa, mitä ikinä tahdotte, ja te saatte sen. Siinä minun Isäni kirkastetaan, että te kannatte paljon hedelmää ja tulette minun opetuslapsikseni. Niinkuin Isä on minua rakastanut, niin minäkin olen rakastanut teitä; pysykää minun rakkaudessani. Jos te pidätte minun käskyni, niin te pysytte minun rakkaudessani, niinkuin minä olen pitänyt Isäni käskyt ja pysyn hänen rakkaudessaan. (Joh. 15:1-10 / FB38)

    • Tänään lähdemme joukolla luterilaiseen messuun, kun korona-rajoitukset ovat vähentyneet. Toki pitää huomioida turvaväli ja hyvä hygienia.

      Nettimessuun en jakaa enää linkkiä, koska lähdemme sanan ja sakramenttien äärelle!

      LHPK:n sivuilta http://www.lhpk.fi löytää linkin nettimessuun, jos ei pääse messuun osallistumaan.

    • Alla linkki Pyhän Kolminaisuuden päivän ulkoilmamessun epistolasaarnaan / Vantaan Pyhän Kolminaisuuden luterilainen seurakunta. Saarnaa pastori Jussi Halonen.

      Päivän virsi: https://www.lhpk.fi/luterilaisiavirsia/?numero=741

      Athanasioksen tunnustus; vuorolausuntana

      Saarnateksti:


      Niin kehoitan siis minä, joka olen vankina Herrassa, teitä vaeltamaan, niinkuin saamanne kutsumuksen arvo vaatii, kaikessa nöyryydessä ja hiljaisuudessa ja pitkämielisyydessä kärsien toinen toistanne rakkaudessa ja pyrkien säilyttämään hengen yhteyden rauhan yhdyssiteellä: yksi ruumis ja yksi henki, niinkuin te olette kutsututkin yhteen ja samaan toivoon, jonka te kutsumuksessanne saitte; yksi Herra, yksi usko, yksi kaste; yksi Jumala ja kaikkien Isä, joka on yli kaikkien ja kaikkien kautta ja kaikissa.
      (Ef. 4: 1-6 / FB38)

      Tallenne:

      https://www.lhpk.fi/wp-content/uploads/sermons/2020_06_07_Jussi%20Halonen.mp3

    • Ari, en osaa vastata siten, että ymmärtäisit. Et ymmärtänyt erinomaista virttä 267, koska et ole koskaan tuntenut syyllisyyttä ja kaipanut armoa. Tilanteesi on lohduton.

    • Martti Pentti ketä sitten ovat murhaajat ja aviorikkojat, eivätkö he saakkaan tekojaan anteeksi?

      Siis mitä armottomuus kuvastaa? Sitäkö ettei itse ole saanut todellista armoa?

    • Tuo taitaakin olla tärkeä kysymys, Ari Pasanen: ”Mitä armottomuus kuvastaa?” Ihminen taitaa yleensä kohdella toisia sen mallin mukaan, miten häntä on kohdeltu. Oikeudenmukaisuutta ja lempeyttä osakseen saanut on itsekin oikeudenmukainen ja lempeä. Julman mielivallan kohteena ollut on sydämetön muita kohtaan. Petetty pettää, arvostusta saanut arvostaa toisiakin…

    • Martti Pentti mitä on ”oikeudenmukaisuus”, miten se suhtautuu armoon?

      Onko ”oikeudenmukaista” että murhaaja saa armon? Murhaaja pelastuu mutta murhattu ei välttämättä, onko tämä ”oikeudenmukaista”?

  7. Juha Heinilä nyt voinen oikaista sinun ajatuksia minusta, siis ajattelet etten ole tuntenut syyllisyyttä tai kaivannut armoa.

    Elin liki 40 vuotta pimeydessä ja tein pimeyden tekoja omia himoja ja haluja seuraten, tämä tapahtui ”tietämättömyyden” aikana eli todellakaan tiennyt Jumalan tahtoa.

    Kun huusin Jumalan puoleen Hän vastasi näyttämällä juuri minun omat teot eli ne joita en todellakaan ymmärtänyt että ne rikkoivat Jumalaa vastaan, nöyrryin tunnustamaan ne.

    Silloin sain armon juuri niistä ENNEN tehdyistä synneistä eli ne jotka olin tietämättömyydessäni tehnyt. Eihän sokeaa voi ”vaatia tai käskeä” kulkemaan oikeaa tietä vaan hänet täytyy ensin parantaa että hän näkee TIEN.

    • Juha Heinilä ei minua teidän virret kiinnosta, miksi kuuntelisin jonkun ihmisen tulkintoja vaikka ne olisivatkin Raamatun lainauksia?

      Tuokin virsi menettää perustuksensa kun ei siinä parannusta julisteta vaan pelkästään armoa, siis halutaan mitä suurimpiin synteihin armoa eli halutaan vaan synnit anteeksi.

    • Kerrot olleesi sekä pyhä- että rippikoululainen, Ari Pasanen. En siis usko väitettäsi, että et ’pimeydessä’ eläessäni olisi tiennyt Jumalan tahtoa. Olihan se sinulle opetettu moneen kertaan. Et vain piitannut siitä. Sokeutesi oli sitä, että kieltäydyin näkemästä.

    • Martti Pentti otat esille todella tärkeän kysymyksen, kuka elää pimeydessä, miten sen voi ”nähdä”?

      Siis kun elää pimeydessä niin ei sitä itse ymmärrä, sitä luulee elävänsä valkeudessa eli ymmärtävänsä tekonsa ja tiensä.

      Mitä on pimeys, mitä on pimeydessä vaeltaminen, se on kun Jumala salaa evankeliumin eikä kuule Jeesuksen ääntä.

      Kun puhutaan miten minä vaelsin niin ei se että fyysisillä korvilla kuulee Raamatun sanan merkitse sitä että ymmärtää sen, ei minulla ollut mitään ymmärrystä Jumalan tahdosta SYDÄMESSÄ, siis ei usko ole pään tietoa vaan rakkauden kautta vaikuttavaa elämää Jumalan sanan mukaan, sydämen halusta.

      Ei paatuneella sydämellä voi ottaa Jumalan sanaa vastaan vaan ensin täytyy Jeesuksen parabtaa sydän.

    • Nyt taidat kuvailla entistä elämääsi rehellisemmin kuin edellä. Jumalan tahdon vastainen elämä ei johtunut viattomasta tietämättömyydestä vaan sydämen paatumuksesta. Sanot paatumuksenkin olevan Jumalan työtä. Ehkä näin onkin. Silloin olet ’pimeydessäkin’ ollut Jumalan käsissä, Hänen koulutettavanaan.

    • Martti Pentti siis et taida ymmärtää mitä on pimeys, ei siellä tiedetä mihin ollaan menossa ja mitä tietä pitkin kuljetaan, moni luulee olevansa oikealla tiellä kun lapsesta asti on opetettu (hoettu) että ollaan Jumalan lapsia, mitä tämä hokeminen hyödyttää jos ei tee mitä Jumala tahtoo, ei hyädytä mitään.

      Miksi lapsi lyö hiekkalapiolla kaveriaan päähän vaikka on ”kuullut” lähimmäisen rakastamisesta pyhäkoulussa, MIKSI? Siksi ettei sana kasva hedelmää.

    • Lapsi lyö toista lasta lapiolla päähän, koska tämä maailma on vielä synnin alla. Voimme tehdä ”sitä pahaa, mitä emme tahdo”.

      Pasanen. Voit ihmetellä sitä autuutta ja iloa, jos olet löytänyt seurakunnan, jossa ei syntiä ole, epäilen sitä kuitenkin kovasti.

      Lapsi voi myös katua ja pyytää anteeksi. Näin tulisi toimia.

  8. Ari se vain yrittää vääntää Jumalan suomaa Armoa ihmisen teoksi, mutta ei se onnistu, vaikka kuinKa yrittää. Jumala ei jaa kunniaansa ihmiselle.

    Kristillinen Kirkko on syntynyt maailmaan Jumalan tahdosta. Jo ihmiskunnan alussa Jumalan lasten kesken alkoi tapa, jossa ihminen huusi avukseen Herraa.

    Kun Kain oli tappanut Abelin (jonka teot olivat vanhurskaat, sillä antoi Herran määräämän uhrin), toisin kun taas Kain, joka oli murhaaja, joka toi omia tekojaan Herrana eteen. Kain poistui Herran edestä ja lähti maailmaa kiertämään ja lisääntyi. mutta Adamista lähti myös toinen sukuhaara ja siemen, josta myös Jeesus Kristus on äitinsä puolesta lähtöisin. Siksi sanotaan Jeesuksesta toinen Adam, joka oli synnitön.
    Ensimmäinen Adam luotiin Herran kautta ilman naista, kun taas toinen Adam syntyi Pyhästä Hengestä naisen kautta, ilman miestä. Jumalalle kaikki on mahdollista.

    Ja Aadam yhtyi taas vaimoonsa, ja tämä synnytti pojan ja antoi hänelle nimen Seet, sanoen: ”Jumala on suonut minulle toisen pojan Aabelin sijaan, koska Kain hänet surmasi”. Ja myöskin Seetille syntyi poika, ja hän antoi hänelle nimen Enos. Siihen aikaan ruvettiin avuksi huutamaan Herran nimeä.1.Moos.4:25-26

    Paavali kirjoittaa Roomalaisille: Sillä ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu. Myös Apostolien teot 2 kertoo meille Helluntaista, jolloin luvattu Pyhä Henki vuodatettiin maailmaan (yksi ja ainutkertainen tapahtuma) jossa myös korostetaan sitä, että jokainen joka huutaa avukseen Herraa, pelastuu.

    Tunnustamisesta Paavali kirjoittaa:

    ”Sillä jos sinä tunnustat suullasi Jeesuksen Herraksi ja uskot sydämessäsi, että Jumala on hänet kuolleista herättänyt, niin sinä pelastut; sillä sydämen uskolla tullaan vanhurskaaksi ja suun tunnustuksella pelastutaan.
    Sanoohan Raamattu: ”Ei yksikään, joka häneen uskoo, joudu häpeään”.
    Tässä ei ole erotusta juutalaisen eikä kreikkalaisen välillä; sillä yksi ja sama on kaikkien Herra, rikas antaja kaikille, jotka häntä avuksi huutavat.
    Sillä ”jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu”.
    Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko? Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet? Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?
    Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä? Niinkuin kirjoitettu on: ”Kuinka suloiset ovat niiden jalat, jotka hyvää sanomaa julistavat!”
    Mutta eivät kaikki ole olleet kuuliaisia evankeliumille. Sillä Esaias sanoo: ”Herra, kuka uskoo meidän saarnamme?”
    Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta.
    (Room.10:9-17)

    Kirkko on siis maailmassa Jumalan synnyttämänä ja Kirkko tekee maailmassa sitä työtä, ja sillä Voimalla, minkä Jumalan sille antanut. Kirkko julistaa Kristusta, jonka nimessä ihmisen yksin on Pelastuminen. Tämä Pelastuminen on siis alkuisin Jumalasta.

    Kristuksen tunnustaminen Herraksi oli alussa Kirkon syntymisen elinehto, sillä Kristuksen Armoon turvautuminen poikkesi kaikesta ihmisen omasta uskonnollisuudesta, jota maailmassa harrastetaan. Kristuksen tunnustaminen Herraksi on edelleen Kirkon elinehto, sillä Jumalan tahto on että Jumalan Pojan Evankeliumi viedään kaikkeen maailmaan kastamalla ja opettamalla pitämään kaikki Herran Sanat.

    Kristuksen Kirkko on kaikkea ihmislähtöistä uskonnollisuutta vastaan ja poikkeaa kaikesta mitä ihminen maailmassa tekee saavuttaakseen, sen Vanhurskauden, jonka saa vain sen uskon ja luottamuksen kautta, jonka Jumala ihmiselle lahjoittaa Kristuksessa. Jumala yksin vaikuttaa ihmisessä uskon. Sen uskon, joka kertakaikkiaan on Pyhille annettu. (Juud.1:3)

    ”Kaikki, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni; ja sitä, joka minun tyköni tulee, minä en heitä ulos.
    Sillä minä olen tullut taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on minut lähettänyt.
    Ja minun lähettäjäni tahto on se, että minä kaikista niistä, jotka hän on minulle antanut, en kadota yhtäkään, vaan herätän heidät viimeisenä päivänä.
    Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä.” Joh.6:37-40

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.