Pulmallinen tuttu, on tää rippikoulujuttu.

Päätä melkeen särkkee, ku en tiedä onko tässä mitään järkee. Rippikoulu on kaikille tärkee. Silti en tajuu miks se vain on nuorisotyön kärkee. Nuoria kun en kirkos nää. Eikä ne sinne toimimaankaan jää. Varmaan riparilla tavoitekin on. Merkitystä tavoitteille kyselen tässä. Vastausta vailleko taas kerran Pekka jää?
Moni kertoo miten oli riparilla hienoo. Vaan siitä kolme vuotta ja sitte kirkosta he eroo. Voisko kaiken tehdä hiukan toisin? Jospa viisautta tähän pulmaan saisin ja nukkua sen jälkeen makoisasti voisin.

78 kommenttia

  • ismo malinen sanoo:

    ”Sentähden pankaa pois kaikki saastaisuus ja kaikkinainen pahuus ja ottakaa hiljaisuudella vastaan sana, joka on teihin istutettu ja joka voi teidän sielunne pelastaa.” Jaak.1:21

    Miten Jeesus vaelsi? Eikö Hän juuri jättänyt kaiken Isän käsiin ja luotti kaikessa Jumalan Sanaan, siitähän on kysymys, kun puhumme Jeesuksen seuraamisesta.

    ”Siihen aikaan Jeesus johtui puhumaan sanoen: ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, että olet salannut nämä viisailta ja ymmärtäväisiltä ja ilmoittanut ne lapsenmielisille. Niin, Isä, sillä näin on sinulle hyväksi näkynyt. Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa. Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni päällenne ja oppikaa minusta, sillä minä olen hiljainen ja nöyrä sydämeltä; niin te löydätte levon sielullenne. Sillä minun ikeeni on sovelias, ja minun kuormani on keveä.” Matt.11:25-30

    Jeesus antoi meille Tien, ja sanoi seuraajilleen: Tien te tunnette ja tarkoitti sillä itseään. Kun katsomme Jeesusta, niin Hän ei puhunut omaansa, vaan asetti itsensä ja kaiken kaikkivaltiaan Luojan käsiin ja antoi meille siinä juuri sen saman tien, mistä Paavali puhuu 1.Kor 12:31, ja luvussa 13 kertoo mistä on kysymys. Isä Poika ovat yhtä, kuten myös kaikki, jotka ovat tästä Hengestä syntyisin.

    Tuossa kirjeessä Jaakob sanoo: ”Sana joka on teihin istutettu, voi teidät pelastaa.”

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Velvollisuus kristittynä on toimia oikein ja tehdä hyvää. Sillä ei ole mitään tekemistä pelastumisen kanssa. Olemmehan ansiottomia palvelijoita.

    Kääntymys on Olavi Peltolaa lainatakseni sitä , etten pysty parantamaan itseäni, vaan on kerjättävä vain armoa.

    Joku voi luottaa hyviin tekoihinsa. Toinen parannukseensa. Niiden varassa on vaarallista mennä tuomarin eteen. Ei meille jää oikeasti muuta kuin ansaitsematon armo.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Pekka Pesonen, siis ei ole mitään kadotustuomiota niille jotka ovat vauvana kastetut?

    Nyt viittaan lauseesi kun mainitset että kasteessa on kaikki saatu eli tähän sisällytän myös pelastuksen, onko näin?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Martti Pentti sanoo:

      Kasteessa tullaan Jumalan lapseksi. Isä antaa lapselleen sen verran kuin hyväksi näkee. Eihän maallinenkaan isä anna lapselleen kerralla kaikkea. Haluaisiko taivaallinenkaan hemmotella omiaan pilalle?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Ismo Malinen otat TAASEN copy pastella Raamatun tekstiä ja yrität todistaa niillä jotain, ymmärrätlö mitä niissä lukee?

    Otat evankeliumin kohdan jossa Jeesus Sanoo Jumalan salaavan evankeliumin ”viisailta ja ymmärtäväisiltä” ja ilmoittavan sen lapsenmielisille, siis osaatko sovittaa tuota itseesi, oletko ”viisas ja ymmärtäväinen” vai lapsenmielinen?

    Samassa kohdassa Jeesus esittää KUTSUN ”” Tulkaa minun tyköni, kaikki työtätekeväiset ja raskautetut, niin minä annan teille levon. ” siis ketä tämä kutsu koskee, kaikkia ihmisiä vai ketä? Voiko tuon kutsun ohittaa toteamalla ”minä olen jo kastettu ja näin saanut KAIKEN enkä tarvitse enää mitään? Vai tuleeko nöyrtyä lapsenkaltaiseksi ja ottaa Jeesuksen Sanat vastaan?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Miksi sinulle Ari on tuo opillinen asia niin tärkeä? Ethän voi mitenkään tietää mitä kaikkea kasteessa hengellisellä puolella tapahtuu. Kaste, niin kuin muutkin sakramentit ovat meiltä salattuja. Itse en uskaltaisi ottaa sitä riskiä, että oma lapseni kuolisi ilman kastetta. Kaste on valtava aarre. Lähettäisinkö lapseni tuonpuoleiseen ilman tätä aarretta.

    Odotan kovasti sitä kahvihetkeä. Milloinkahan se voisi toteutua? Vaikka itse juonkin vain teetä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Pekka Pesonen, missä kohden evankeliumissa Sanotaan että kaste pelastaa?

    Entä VOITKO SINÄ pelastaa lapsesi tekemällä jotain? (antaa kastaa)

    Minä luotan täysin Jumalaan että Hän ei tee virheitä eli vaikka kuinka toivoisin että läheiseni pelastuisivat niin he ovat täysin Jumalan käsissä eli minä en voi heitä pelastaa vaan heidän itsensä on otettava vastaan Jeesuksen kutsu.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Pekka Pesonen, se mitä Raamatussa puhutaan lapsista on aoka vähän eli Jeesuksen luo tuotiin lapsia, Jeesus siunasi heidät, siis miksi ei kastanut JOOS se olisi nämä pelastanut?

    13 Silloin tuotiin hänen tykönsä lapsia, että hän panisi kätensä heidän päälleen ja rukoilisi; mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia. 14 Niin Jeesus sanoi: ”Antakaa lasten olla, älkääkä estäkö heitä tulemasta minun tyköni, sillä senkaltaisten on taivasten valtakunta”. 15 Ja hän pani kätensä heidän päälleen ja lähti sieltä pois.(Matt.19)

    Entä Paavalin sanat siitä kun edes toinen vanhemmista on uskossa, siis tämä riitti että lapset olisivat pyhiä (Jumalalle erotettuja), ei Paavali mainitse kastetta?

    14 Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä.(1.Kor.14)

    Kun pelosta käsin ihminen tekee ns uskon tekoja kuten kastattaa vauvansa niin onko siinä Jumala mukana? Ei Jumala suostu ihmisen mukaan taipumaan vaan ihmisen on nöyrryttävä Jumalan tahtoon.

    Tästä vauva kasteen pelastavasta näkemyksestä on kummunnut hätäkaste ja nyt sitten jotkut kysyykin entä jos ei ehdi kastaa niin kuinka käy, voiko selkeästi sanoa miten käy?

    Entä abortoidut vauvat?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Etkö Ari pidä meitä lapsena kastettuja uskovina? Vai miksi vaahtoat jatkuvasti tuosta asiasta?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Pekka Pesonen, ei minun pitäminen mitään ratkaise vaan tunteeko Jeesus kenetkin ja näin kuuleeko Jeesuksen ääntä.

    Ei tietysti minulle tarvitse vastata mutta mietippä vaan noita kysymyksiä ja vastaa itsellesi, eikö ne ole selkeää Raamatun Sanaa eli kertaakaan ei puhuta lapsien kastamisesta Raamatussa, ei Jeesuksen kohdalla eikä Johanneksenkaan, siis kysymys onkin mistä tämä lapsikaste on peräisin, maasta vai taivaasta?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Etkö huomaa Ari miten kierrät samaa kehää. Perustat väitteesi omaan käsitykseesi asioista, joista Raamattu ei puhu mitään. Pitäisikö minun uskoa, että se mitä sinä olet keksinyt, olisi juuri se oikea tulkinta. Jos siis Jumala ei ole puhunut jostain asiasta, niin voimmeko sinulta jatkossa aina kysyä: miten asia on?

    Milloin juodaan ne kupposet?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Veli Pesonen

    En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.