Pride-liikkeen vs. Räsäsen Raamatun arvopohja

”Pride-liikkeen ideologiaa ja kirkon Raamattuun perustuvaa arvopohjaa on mahdotonta sovittaa yhteen”, Räsänen sanoo.

Totta: Pride-liikkeen tavoitteena on poistaa eriarvoisuutta ja tarjota yhteisönturvaa ja tasa-arvoisuutta niille, jotka etsivät paikkaansa. Raamatun arvopohjasta ponnistava Räsänen tarjoilee Jumalan hyljeksintää, häpeää ja ikuista kuolemaa näille syrjintää kohtaaville ihmisille. On siinä arvopohjissa sovittamista.

  1. Moni Raamattua syvällisesti tunteva ja tutkinut kristitty, kuten vaikkapa emeritusarkkipiispa Kari Mäkinen, piipa Björn Vikström, piispa Irja Askola, tutkija Petri Merenlahti jne löytää Raamatusta sen Kristuksen, jonka rakkaus mahdollistaa myös samaa sukupuolta olevien välisen avioliiton. Ymmärrän niin, että Pyhä Henki kutsuu meitä hienotunteisuuteen. Eikö ihmisten tuli antaa yksityisyydessään ja rauhassa, yhteiskunnan ja kirkon turvaama viettää sitä perhe-elämää, johon heidän sydämensä kutsuu ja minkä heidän omatuntonsa (ja raamattunäkemyksensä) sallii. Heterojen kiukuttelu homoseksuaalien asioista on äärimmäisen epähienotunteista.

    • Salla, pidän sanoistasi. Jotenkin ajattelen, että ihmiset, jotka ovat osanneet katsoa ensin itseensä ja vasta sitten toiseen, löytävät helpommin myös laupeuden sanoman Raamatusta. Pyhyyttä, jumaluutta tai jumalanpalvelusta on hienotunteisuus toista kohtaan.

    • Salla Tyrväinen. ”Eikö ihmisten tuli antaa yksityisyydessään ja rauhassa, yhteiskunnan ja kirkon turvaama viettää sitä perhe-elämää, johon heidän sydämensä kutsuu ja minkä heidän omatuntonsa (ja raamattunäkemyksensä) sallii. Heterojen kiukuttelu homoseksuaalien asioista on äärimmäisen epähienotunteista”.

      Ajatteletko, että avioliitolain uudistuksen jälkeenkään homot eivät saa elää rauhassa haluamallaan tavalla?

      Tässä pitää nähdä, että vaikka kirkko ei tätä siunaakaan, eise voi sitä estääkään. Yhteiskunnassamme on tapahtunut muutos homojen hyväksi. Kyllä tämä on aivan eilainen tilanne kun muutama vuosikymmen sitten.

    • Tyrväinen. ”Yhdistävää on, että ainakin kokonaiskirkon hyväksymä siunaus ja vihkiminen heiltä puuttuu”,

      En tässä ymmärrä, mitä tarkoitat? Kirkko siis selkeästi tunnustaa Maistraatissa toimitetun vihkimisen viralliseksi avioliitoksi.
      Kun minä aikanaan menin naimisiin, minut ja vaimoni vihittiin maistraatissa. Ravintolassa, jossa tarjosimme juhla-aterian vierailemme pastori, jolla ei olisi edes pappisoikeuksia ev.lut. kirkossa rukoili puolestamme. Kuka vaan voi omin päin meidän tavallamme järjestää vastaavan rukoushetken.

    • Antti Hämäläinen, esittelet vapaiden suuntien tyyliä hoitaa siunaus liitolle. Kyllä, tekään vaimonne kanssa ette (ilmeiseti) olisi saaneet kirkollista vihkimystä (koska aikuiskaste/eet), mutta sen eli kirkkokuntaan kuulumisen takana on oma valinta. Olin keskustelemassa luterilaisten homoseksuaalien oikeuksista ja kunnioituksessa erityisesti evankeli-luterilaisessa kirkossa. Kyse on kirkollisesta vihkimisestä, ja oikeudesta tulla vihityksi sakraalissa tilassa. Tiedän hyvin, että kuka vain voi rukoilla ihmisten puolesta mitä moninaisimmissa paikoissa, ja olen rukoillut lesboparin puolesta maistraatissa, eikä minunkaan pappisoikeuksia tunnusta moni muu kirkko kuin luterilainen. Sitä en tiennyt, että kirkollisen lehden nettipalstalla mielipiteitään esittelevät hanakasti ne, jotka eivät kirkkoomme kuulu, tai jotka ovat ainakin vahvasti kallellaan johonkin toiseen suuntaan. Se puolestaan kertoo kirkkomme avarasta ja pitkästä mielestä, ja ehkä sitä kautta jotain Jumalastakin.

    • Tyrväinen. ”Sitä en tiennyt, että kirkollisen lehden nettipalstalla mielipiteitään esittelevät hanakasti ne, jotka eivät kirkkoomme kuulu, tai jotka ovat ainakin vahvasti kallellaan johonkin toiseen suuntaan. Se puolestaan kertoo kirkkomme avarasta ja pitkästä mielestä, ja ehkä sitä kautta jotain Jumalastakin”.

      Selvennykseksi vaan, että vaimoni kuului helluntailiikkeeseen, ja minä luterilaiseen kirkkoon. Ei tämä meille mikään ongelma ollut, ja suurin osay hdistyspohjaisista helluntailaisistahan on myös kirkon kirjoissa, siis niistä, jotka eivät ole helluntaikirkon jäseniä. Kahdessa kirkkokunnassahan ei kukaan voi olla.
      Enemmän tämä minulle kertoo Jumalasta, jonka valtakunnan ”rajat” eivät meidän kirkkokuntiemme rajojen mukaan. Minun kaikki työni onkin aina ollut yhteiskristillistä, so olen vieraillut kaikissa kirkkokunnissa ja herätysliikkeissä. Tämä on ollut oikein mukavaa.

    • Antti Hämäläinen: en ole analysoiden lukenut kirjoituksiasi enkä siihen ryhdy. Sen vaikutelman (toki voi mennä kirjoittajat sekaisin) sain, että edustat kristillistä ”oikeaa laitaa”, sitä mikä näkyy TV7:ssa, ja jolla on fundamentalistiset raamatuntulkinnat. Tälle ryhmälle ”yhteiskristillinen” tarkoittaa vapaiden suuntien vuorovaikutusta, mukaan lukien luterilaiset fundamentalistit. Ehkäpä ”yhteiskristillinen” tarkoittaakin juuri sitä, erotukseksi ekumeenisesta. Vanhoja kirkkokuntia, ortodokseja ja roomalaiskatolia ei yleensä kiinnosta vuorovaikutus ns. vapaiden suuntien kanssa. Hienoa, jos olet heidänkin tilaisuuksissaan töitä tehnyt. Kullakin meillä on historiamme ja taustamme, joka vienyt meidät siihen tunnustuskuntaan kuin on. Silläkin on syynsä, mitä älyllinen ja moraalinen rehellisyys sietää.
      Pariskuntana luterilainen ja helluntailainen voi saada kirkollisen siunauksen. Sitä(kään) ei voi saada homopari nykyisten sääntöjen perusteella.

  2. Antti Hämäläinen,
    eri puolilla maata on erilaisia todellisuuksia, miten rauhassa sateenkaariperheissä tai homopariskuntien kodeissa eletään, ja mikä heidän asemansa on seurakunnassa. Yhdistävää on, että ainakin kokonaiskirkon hyväksymä siunaus ja vihkiminen heiltä puuttuu, vaikka osa sen on saanut pappien poikettua piispojen ohjeista, kirkolliskokouksen päätöksestä ja Mooseksen kirjojen sekä Paavalin tunnepitoisista käsityksistä (jotka eivät välttämättä edes viittaa homojen avioliittoon). Viittasin kuitenkin en niinkään konkreettisiin todellisuuksiin vaan epähienotunteiseen keskusteluun, jossa repostellaan homojen sukupuolielämää, alleviivataan sitä itsestäänselvyyttä, kuinka lasten saaminen biologista reittiä on heille mahdotonta ja siten tulkitaan luonnottomaksi. Samalla sulkeistetaan se, että myös useat heteroparit eivät saa yhteisiä biologisia lapsia, sekä se että kaikki eivät niitä edes halua. Tulee tuntu, että eräiden kirkon edustajien missio on porvarillinen perhe-elämä. Kyllä, yhteiskunnassamme on tapahtunut muutos homoseksuaalien hyväksi. Kirkko hapuilee, vaikka kristillisen kirkon historian saatossa on ollut valtavia muutoksia ja eri vaiheita suhteessa avioliittoon ja seksuaalisuuteen. Esimerkiksi alkukirkossa neitsyys/ selibaatti oli top-asema, korkein kristityn ulkoinen kutsumus, jonka tosin marttyyrius pian ohitti. Antiikissa ja bysantissa puolestaan vihittiin kirkollisesti veljesliittoihin miehiä ainakin 1300-luvulle saakka. Esimerkiksi eliniät ja samalla avioliittojen kestot ovat pidentyneet Jeesuksen ajoista, samoin kuin naisten taloudellinen riippumattomuus edistynyt jne. Tietysti kysymys on myös siitä, onko eroottisuus ja seksuaalisuus ylipäätään ilon lähteenä ja itsessään käsiteltynä osana keskustelijoille olemassa ja elävää. Joka tapauksessa sitoutumiseen yhteiseen elämään toisen kanssa ja sitoutuminen lapsen kasvattamiseen vanhempana liittyy syvää tunnesisältöä, oman paikan ja kutsumuksen hyväksymistä maailmassa ja omassa elämänvaiheessaan. Se on yksityistä ja pyhää.

    • Salla Tyrväinen. ”Joka tapauksessa sitoutumiseen yhteiseen elämään toisen kanssa ja sitoutuminen lapsen kasvattamiseen vanhempana liittyy syvää tunnesisältöä, oman paikan ja kutsumuksen hyväksymistä maailmassa ja omassa elämänvaiheessaan. Se on yksityistä ja pyhää”.

      Juuri tätä koetin sanoa. Ei kenekään yksityisyyteen tässä enää kovasti puututa. Homojen aviolitto n yhteiskunnan tunnustama juridinen instituutio, jota siis Suomen laki suojaa. Kuka vaan saa kotonaan pyhittää kaiken aivan rauhassa.

    • ”….ei kenenkään yksityiseen tässä enää kovasti puututa…”

      Ei kovasti puututa, mutta puututaan kuitenkin. Myönnän, Antti H., että et ole tässä blogitarhassa tässä suhteessa pahimmasta päästä, mutta kyllä sinullakin minusta on peiliin katsomisen paikka.

    • Antti. ”Ei kenenkään yksityiseen tässä enää kovinkaan puututa”. Ohessa Esikoiset ry:n kirjelmästä pride-asiassa piispalle yksi Raamatun kohta. ”Älkää eksykö! Jumalan valtakunnan perillisiä eivät ole siveettömyyden harjoittajat eivätkä epäjumalien palvelijat, eivät avionrikkojat, eivät miesten kanssa makaavat miehet.” (1. Kor. 6:9) Kirjeessä on hyviäkin osia, mutta mihin tarvitaan tällaisia Raamatun lauseita?

    • Halme. ”Kirjeessä on hyviäkin osia, mutta mihin tarvitaan tällaisia Raamatun lauseita?”

      No mihin esikoiset tällä jakeella viittasivat? Ilmeisesti kolmeen siinä mainittuun asiaan. Tällaista Raamatun kohtaa siis tarvittiin sen toteamiseen, miksi Priden tukeminen on kirkolta ongelmallinen asia Ramatun tekstien valossa.
      Nyt tahdoitpa sinä sitä tai et, kirkossa tämä Raamattu on edelleen argumentti, vaikka se ei sitä muualla olisikaan.

    • Antti. Onneksi tuollaisia argumentteja ei ole tehnyt kirkko vaan jotkut muut umpimieliset. Lausehan on ristiriidassa ihan raamatun omankin evankeliumin ja armon kanssa.

    • Halme. ”Lausehan on ristiriidassa ihan raamatun omankin evankeliumin ja armon kanssa”.

      Niin kauan kuin Jumalallamme on kahdet kasvot, toiset VT:n vihaiset, ja toiset UT:n lempeät, emme näe Jumalaa oikein. Myöskään kotiläksymme Raamatun ymmärtämisessä on silloin vielä kesken. Juuri tässä kaksikasvoisessa Jumalassa on lainalaisuuden ydin. Tämä on suomalaisenkin kristllisyyden pääongelma.

    • Hämäläinen: ”Niin kauan kuin Jumalallamme on kahdet kasvot, toiset VT:n vihaiset, ja toiset UT:n lempeät, emme näe Jumalaa oikein. ”

      Ei kai olisi kaikkivoipalta kaikkivaltiaata liikaa pyydetty, että muuttaisi itsensä vaan ihan tavalliseksi yksinaamaiseksi ja tekisi sen uskomishomman muutenkin sen verran yksinkertaiseksi ja ymmärrettäväksi, että tämmöinen ihan tavallinenkin telluksentallaajakin jotain asiasta ymmärtäisi, ettei tarvitsisi vaivata teologian tohtoreita ja anttihämäläisiä kertomaan miten pitää uskoa.

    • 1. Pietarin kirjeessä (3.12) on mielenkiintoinen jae: ”Sillä Herran silmät katsovat hurskaiden puoleen, hänen korvansa kuulevat heidän rukouksensa, mutta Herran kasvot kääntyvät pahantekijöitä vastaan.”

    • Wallentin. ”ettei tarvitsisi vaivata teologian tohtoreita ja anttihämäläisiä kertomaan miten pitää uskoa”.

      Olen käsittänyt, että sinä et tahdo uskoa mihinkään Jumalaan.Silloinhan on yhdentekevää, millainen Hän on.

    • Pentti. ”“Sillä Herran silmät katsovat hurskaiden puoleen, hänen korvansa kuulevat heidän rukouksensa, mutta Herran kasvot kääntyvät pahantekijöitä vastaan.”

      Ehkä voi olla niinkin, ettänämä samat Jumalan hyvät kasvot näyttäytyvät erilaisina puhdassydämiselle, ja toisaalta pahantekijälle. Toisessa Jumalan katse aikaansa iloa, ja toisessa syyllisyyttä ja häpeää. Jo Adamin ja Evan kokemus Jumalasta oli tällainen, enne syntiinlankeemusta yhteys oli hyvä, syntiinlankeemuksen jälkeen teki mieli piiloutua Jumalan lempeältä katseelta.

    • Kyllä vanhoja turbaaniukkoja naurattaisi, jos tietäisivät millä vakavuudella oletettavasti viisaat ihmiset keskustelevat ja väittelevät heidän keksimistään tarinoista.

    • Hämäläinen: ”Silloinhan on yhdentekevää, millainen Hän on.”

      No niin on, jos yleensä on. Joka tapauksessa on niin, että kukaan elävä ihminen, eivät edes Telluksella tallaavat anttihämäläiset tiedä hänestä mitään – edes onko vai eikö.

      Hölmöä yrittää uskotella täyspäisille Suomen kansalaisille olevansa joku armoitettu opettaja. Jos sitä uskoa ja sen oikeaa suorittamista pitää opettaa, ei se taatusti ole peräisin minkään sorttisilta jumalista. Kaipa Jumala tai jumalat – jos jotain jumalia olisi – olisivat asian niin järjestäneet, että yksinkertaisempi mökin mummokin homman tajuaa ihan itsekseen ilman riitelevien teologien ja anttihämäläisten yrityksiä vääntää ”totuutta” rautalangasta. Ja kaikki vielä ihan oman sorttistaan ”totuutta”.

    • ”Kyllä vanhoja turbaaniukkoja naurattaisi.” Viisaat vanhat turbaaniukot ovat kätkeneet tarinoihinsa syvällistä viisautta. Joitakin totuuksia ei voi kertoa muuten kuin satujen kautta. Tuosta naurusta en olisi ihan varma, mutta tyytyväisinä voisivat myhäillä.

  3. Meinasin pudota tuoliltani kun kuuntelin Puolimatkan haastattelua. Professori väitti pokerina,että Pride-ideologia kieltää lapselta oikeuden isään ja äitiin!!!!! Tämä kuulijaa manipuloiva törkeästi yleistävä väite on tietysti täyttä roskaa. Minun tyttärentyttäreni on juuri saanut kumppaninsa kanssa lapsen ja tahtoisin todella kuulla arvon proferssorilta,miten Pride-ihmiset yritävät kieltää tämän tyttärentyttäreni tyttären oikeuden äitiinsä ja isäänsä eli tyttäreeni ja tämän miespuoliseen kumppaniin?