Piru, pääsiäinen ja Bulgakov
Lusin koronan. Kelju tauti. Sen loistokas puoli oli se, että opin vihdoin kuuntelemaan äänikirjoja. Valitsin Bulgakovin "Saatana saapuu Moskovaan" enkä olisi pääsiäisen alla tässä maailmantilanteessa voinut valita osuvampaa teosta.
Ihmisparat ja ihmispaholaiset
13 kommenttia
Me emme tiedä totuutta Ukrainan sodasta, se ei ole pompannut tyhjästä, se on seuraus jostakin, josta meillä ei saa keskustella, eikä puhua, on olemassa vain yhden totuuden tilanne, ja me leikimme olevamme oikeusvaltio periaatteellisella oikeudella tuomitsemassa hyökkääjää, koska kaikki tuntuu hyökkääjän syyltä.
Oikeudessa ei kuitenkaan saisi ilmaista valheita ja vääriä todistuksia, ei pitää kummankaan puolta, vaan asiat pitää tutkia ja sen jälkeen tuomita oikeudenmukainen tuomio, ja tilanteen korjaus mikäli epäkohtia löydetään.
Meidän pitäisi kysyä, Miksi on tarvittu sotilaallinen operaatio ja puuttuminen Ukrainan sisäisiin asioihin, mitä siellä on tapahtunut, miksi Ukrainassa asuva venäjänkielinen väestö on pyytänyt Venäjän apua ja puuttumista tilanteeseen.
Eikö jo se, että pyydetään apua, tarkoitakin, että on jokinlainen hätätilanne , sisällisota, joka on kestänyt kauan ja siihen halutaan ratkaisu. Meillä kuitenkin pahaksi tulkitaan ne maassa asuvat venäläiset ja meidän ei tarvitse heidän siviileistään, tai toisen luokan kansalaisina olemisesta välitää.
Meidän tulee nyt tulkita tilanne vain Euroopassa muuttuneeksi turvallisuustilanteeksi, josta johtuen meidän on pakko liittyä Natoon, hankkia miljardeilla uusia aseita ja valmistautua sotaan, koska emme tiedä, miksi Ukrainassa on sota, me uskomme, että sota voidaan aloittaa ihan vain omaksi pullisteluksi ja seuraavaksi me olemme kohde.
Sodat ovat ihmisten (yleensä miesten) saatanallista toimintaa, niihin ei koskaan ole mitään syytä, vain tekosyitä. Yleensä sodan aloittajat ovat vanhenevia miehiä, joiden ”kyky” on enää aseissa. Aseethan ovat fallossymboleita. Mukana tulee valta ottaa ihmisten elämän päättäminen omiin verisiin käsiin ja näin leikkiä jumalaa. Miksi Ukrainassa murhataan siviilejä, vanhuksia, naisia ja lapsia ja pommitetaan sairaaloita ? Siksi, että putinreppana ei osaa edes sotia.
Luin myös äskettäin uudestaan tuon Bulgakovin teoksen. Mainio kirja. Tukala oli kirjailijan elämä, kuten myös inkeriläisten elämä Stalinin vallan alla. ”Suopeus ja lempeys” eivät taida kuulua ”todellisen Wolandin” ominaisuuksiin.
Euroopassa on julistettu; ”ei koskaan enää sotaa.” Ei niin, mutta niin vain on sota keskellä europpaa, kuten eräs tämän aamun lehti kirjoittaa; ”Muu maailma todistaa raakuuksia, joita ei enää pitänyt tapahtua.” Mistä tämä toiveusko kumpuaa? Onko eurooppa / länsi muuttunut sitten jotenkin ”hyvyyden linnakkeeksi”, jossa pahalla ei ole enää mitään sijaa, kuten sodan aloittaneella Venäjällä?
Entä sitten tämä: ”Sillä kansa nousee kansaa vastaan ja valtakunta valtakuntaa vastaan….etc” Ja vielä syvemmin tämä: ”….tai tapahtuuko kaupungissa onnettomuutta, jota Herra ei ole tuottanut?” (Aam3:6). Kun Jumala kerran vaikuttaa kaiken kaikessa, eikä ilman häntä tapahdu mitään (1Kor12:6), niin me olemme nyt saaneet tämän sodan kauheudet päällemme, joka ei olisi pitänyt kaiken järjen mukaan olla mahdollista. Joidenkin sydän on nyt paadutettu, kuten Faaraon aikoinaan, joka halusi tuhota israelilaiset mereen. Toisin kävi!
Tässä asiassa on vielä toinenkin puoli. Kun ei tahdota tahdota kuulla Jumalan sanaa, vaan halveksitaan ja ylenkatsotaan sitä, niin pahan valta saa sitä enemmän sijaa. Silloin eivät myöskään ajallisetkaan vaivat jää tulematta. Ne kulkevat pahuuden kintereillä. Kulkutaudit, sodat ja muut onnettomuudet. Nähtäväksi jää mitä tuleman pitää? Länsimaista humanismismia on kohdannut kriisi.
Enpä taida kiittää humanismia, vaan Israelin Jumalaa. Humanismissa on yksi oleellinen vika. Usko ihmisen hyvyyteen. Onhan noita sotia ollut. Nyt lännessä on ollut sellainen luulo, että sotien aika on ohi ainakin Euroopassa. Vaan ai ollut, vaikka sotaa ei kukaan toivonutkaan. Länsimaisen ihmisen ongelma on Dawkinsin ja Hitchensin ongelma. Järkeisusko ja materialistisen maailmankuva. Siitä kaaviosta puuttuu syntiinlankeemus täydellisesti. Jäljelle jää vain yksi ongelma. Miksi jälkikristillisten humanistien maailma on sekin vielä paha?
Kirjoittaja
Misku Välimäki
Rajalla-blogissani pohdin ihmistä, elämää ja Jumalaa uskonnon, filosofian ja kirjallisuuden rajapinnoilla. Koulutukseltani olen teologi ja kirjallisuustieteilijä. Tekstini ovat toisinaan kaunokirjallisia ja niitä kannattaa kohdella sellaisina.
Bulgakovilla saatana toimii hyvän välikappaleena: omalla hillittömällä ja kierolla tyylillään se paljastaa ja rankaisee oman edun tavoittelijoita, itsevaltaisia virkamiehiä ja vallanpitäjien nuoleskelijoita. Suopeudella ja lempeydellä se kohtelee kaikkensa menettänyttä mestaria ja hänen rakastettuaan. Tällaiselle Wolandille olisi tarvetta Moskovassa ja Helsingissä, Ukrainan taistelukentillä ja pommisuojissa, Azovstalissa ja Kiovassa. ”Käsikirjoitukset eivät pala.” Toivo, totuus ja inhimillisyys eivät ole tuhoutuneet Mariupolin raunioissa, vaikka tällä hetkellä voi tuntua muulta.
Ilmoita asiaton kommentti