Freudilaisella lipsahduksella tarkoitetaan sitä, että ihminen tulee vahingossa sanoneeksi, mitä hän todella ajattelee ja tuntee.
Oulun kaupunginvaltuuston keskustalaisjäsen Riikka Moilanen kutsui maanantaisessa valtuuston kokouksessa vähäosaisia päihderiippuvaisia Ihmisroskaksi. Ja siitäkös mekkala nousi!
Moilanen pyysi kyllä kaikilta anteeksi sanavalintaansa, mutta maito oli jo kaatunut, mitä ilmeisimmin peruuttamaton vahinko tapahtunut.
Moilanen kuvaa tilannetta Kalevan haastattelussa: ”Se oli täysi vahinko. Se lähti jostakin edellisistä keskusteluista, kun puhuttiin roskista ja katukivetyksen purkan putsaamisesta. Halusin kääntää keskustelun ihmisraukkoihin, joilla on oikeasti hätä. Käytin sitä sanaa ajattelemattomasti ikään kuin aasinsiltana. Sitten se sisältö sumeni siellä salissa. Ihmiset asuvat kadulla, näen sitä päivittäin. Tästä olin huolissani”.
Surkuhupaisaa, että tuo kyseinen ihmisroskajoukko päivystää juuri Moilasen työnantajan, yksityisen terveysyhtiö Pihlajalinnan nurkilla. Yhtiö sanoutui heti irti Moilasen puheista ja irtisanoi toimitusjohtajansa välittömästi. Myös Moilasen edustajatoverit valtuustossa tekivät pesäeron tähän rumaan sanaan ja sen käyttäjään.
Moilanen puolustautui vielä – tosin turhaan: ”Edustan valtuustossa oululaisia äänestäjiä, keskustaa ja itseäni. Valtuutettu ei edusta työnantajaansa toimiessaan päättäjänä”. Ei varmastikaan päättäjä voi muuta kuin jäävätä itsensä työnantajaansa koskevissa asioissa, mutta kyllä työntekijä aina on tahtomattaankin oman firmansa mannekiini.
Kaksoismandaatit politiikan ja terveysyritysten välillä eivät ole niitä kaikkein ongelmattomimpia kytköksiä. Istuviakin kansanedustajia houkutellaan / loikkaa terveysalan johtotehtäviin kesken toimikauden.
Vaan miten voi toimitusjohtaja onnistua saamaan yhdestä lipsautetusta ja anteeksipyydetystä sanasta työnantajalleen niin suuren mainehaitan, että toimari saa persuksiinsa kalossin kuvan ja joutuu välittömästi kilometritehtaalle? Hiljattain espoolaisrehtori sai myös äkkilähdön työstään, mutta tämän naisen työskentelyä oli seurattu jo pari vuotta suurennuslasin kanssa.
Herää kysymys, oliko tässä Pihlajalinna-keississä jotakin samanlaista kuin tuossa rehtoritapauksessa? Eli oliko kyseinen mediakohu vain jonkinlainen jäävuoren huippu tai kenties se höyhen, joka lopulta mursi kamelin selän?
Myönnän, että tässä jo työelämän ulkopuolella olevana vähän lämpimikseni spekuloin. Voi olla ihan turhaa työtä tämä. Mutta tämä kiivastuminen sanoista on tuttua jo aikain takaa. Jeesuksenkin kuulijat pillastuivat milloin mistäkin asiasta. Erityisesti fariseukset ja kirjanoppineet yrittivät saada Jeesuksen kiinni sanoistaan. Häntä testattiin jatkuvasti. Olihan tarkoitus tappaa hänet heti, kun tuo ihmisroskajoukon ystävä puhuu itsensä teologisesti pussiin.
Oulussa aasinsiltasiirtymä johti aasinsiltasortumaan. Keneltäkään ei sentään henkeä riistetty, mutta silti paljon muuta vietiin. Perinteinen media ja sosiaalinen media päätyivät kuitenkin alle aikayksikön ristiinnaulitsemaan tämän onnettoman lapsustelijan henkisesti.
Suomen kieli tuntee sanan roskaväki tai roskajoukko, mutta ihmisroska on totta totisesti kehno yritelmä. Parempi olisi ollut käyttää sanaa ihmisraiska, mikä termi sopii useimpiin meistä. Raiskan merkityksiä ovat parka, polo(inen), raasu, rassukka, raukka, reppana, ressukka, riepu, rukka ja rääpäle.
Monen omasta mielestään tärkeän, merkittävän ja korvaamattoman ihmisenkin olisi syytä aina aika ajoin muistaa olevansa tomua ja tuhkaa, vaivainen mato matkamies maan. Maasta tullut, maaksi jälleen tuleva. Samanlaisia viheliäisiä olentoja olemme me kaikki tyynni. Ja keneltä tahansa meistä saattaa silloin tällöin päästä suusta iso, ruma sammakko…
Politiikka ja pisnes ovat kovia pelejä kumpikin. Voiko yksi ja sama henkilö pärjätä molemmilla kentillä menestyksekkääästi ja kunniallisesti? Epäilen.
Tällä taitaa olla helpot hommat, koska aikaa on yllin kyllin. Trumppikin lipsauttelee aina silloin tällöin. Olikohan tuo lipsauttelu pian uusi normaali?
Juha: Mutta voiko kaikki olla kiinni yhdestä ainoasta sanasta? Vai olisiko kulisseissa jo aiemmin tapahtunut jotakin ihan hirveänkauheankamalaa?
Jos kyse on vain tästä yhdestä ainoasta onnettomasta sammakosta, niin te työelämässä vielä olevat voitte olla helisemässä. Täytyy ruveta puhumaan joko ON, ON tahi EI, EI siihen mitään lisäämättä.
Huh, huh. Voisinko saada kenkää, jos pomoni lukisi blogiani?
Juha: Kyllä, ehdottomasti!
Eikä varmaan auttaisi vaikka poistaisi kaikki, kun ne luuraavat ties missä ja hakukoneet löytävät.
Juha: Joo, tämä peli on jo hävitty! Ajattelehan, jos meitä vielä viimeisellä tuomiollakin kurmootetaan siitä, mitä olemme bloganneet…
Lasitalossa ei ole hyvä heitellä kiviä. Mutta kuitenkin voi olla huolestunut asianomaisesta joka anteeksipyynnöstwitterissä pyytää anteeksi aiheuttamaansa kohua, mikä ei ole sama asia kun pyytää anteeksi ääneen lausuttuja ajatuksia.
Mikä minua surettaa ,on se että asianomainen ei osannut muotoilla sanomaansa siten ,että hän olisi kertonut sisäisestä konfliktista sen suhteen, että on tosiaankin joskus raivostuttavaa nähdä miten jotkut tieten tahtoen tuhoavat elämäänsä, mutta samanaikaisesti tuntee sääliä heidän heikkouttaan kohtaan.
Nyt se meni epäempaattiseksi tuomitsemiseksi. No, Se on erehdykset ja varsinkin sellaiset joista joutuu kiinni , jotka antavat mahdollisuudet jälkiajatteluun ja parannuksentekoon. Viisaat eivät tee samaa erehdystä kahteenkertaan.
Markku: Tuota twiittausta en ole nähnyt, mutta olen kanssasi samaa mieltä siitä, että kyseinen henkilö yritti leikitellä sanoilla ja menikin sitten niitten kanssa ihan solmuun.
Sitä ihmettelen, millaista vihapuhetta somessa taas on harrastettu. Millä perusteella täysin ventovieraat ihmiset voivat julistaa tuomionsa, että ihan oikein sille? Minua harmittaa ja surettaa se, että jossakin on nyt sanaslalomrinteessä vauhdilla ulosajanut ihminen, joka on päästään pyörällä eikä tajua, mitä oikein on tapahtunut. Varmasti järkyttävä kokemus joutua lööppeihin tällaisen sammakon takia.
Miksi tätä asiaa ei tutkita, vaan heti ruvettiin hutkimaan?
Median voima on valtava ja potkunantajilla on liipasinsormi herkässä. Pomot saavat ihan hyvän korvauksen potkuista, mutta sitä turvaa minulla ei ole. Kohua ja potkuja odotellessa.
Ilmapiiri on hysteerinen. Yksi väärä sana ja potkut. Itse asian suhteen Moilanen oli täysin oikeassa. Oulun Isokatu on tätä nykyä turvallisuusriski kulkea melkein kenelle tahansa ja häpeäksi kaupungille.
Aamen!
Alunpitäen somen piti antaa mahdollisuus jakaa ajatuksia vapaasti. toisin on käynyt. Some toimii diktatuurisesti ja määrittelee sananvapauden uudella tavalla. Somella on nyt lupa käsittää kaikki sanomiset tahallaan väärin, jotta voi hyökätä viattomien kimppuun luvan kanssa.
Hyvin sanoitettu, Pekka.
Erään naapurimaan toisinajattelijoiden taudinkuvaksi määriteltiin (вялотекущая шизофрения) ”hiipivä skitsofrenia”. Siinä ei sitten paljon auttanut eikä auta se, mitä olet puhunut tai kirjoittanut, vaan se miten järjestelmä (some) on asian ”kuudennella asitillaan” kokenut. Ovatko nämä ”tiedonantajat” kenties jo ehtineet ”puolimatkaan” tavoitteissaan.
Kiitos Hannu. Muistanko muuten oikein. Kerroitko joskus sadun: ” Kun Jumala loi aasin”? Käyttäisin sitä jossain miesten tapahtumassa. Jospa saisin lukea sen uudelleen.
Pekka: Oliko kyse aasin tehtävistä vai iästä? Tarinoita on monia.
Nyt hyllytettiin reksi, kun meni toistamaan jotain, mitä oli oppilailtaan oppinut.
Sanomisemme ilmentävät ajatteluamme, joten ei ole ollenkaan merkityksetöntä se, mitä suustamme päästämme. Vielä merkityksellisempää on se missä asemassa sanoja on. Ymmärrän em. perusteella hyvin Riikka Moilasen saamat potkut.
Jeesus myös opetti aikanaan: ”Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.”
tihinen.”Jeesus myös opetti aikanaan: “Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.”
Jeesuksen lain sovellus sisälsi aina armon antamisen mahdollisuuden. Tässä tapauksessa Moilasen sydämen ajatukset paljastuivat koko maalmalle ja sen häpeän pitäisi riittää rangaistukseksi. Tulee Aki Ruotsala meleen ja mös hänen saamat kohtuuttomat potkut.
Ruotsissa koko yhteiskunta on tällaisen sosiaalisen pelon vallassa ja sitä kautta hallittavissa. En toivo samaa ilmapiiriä Suomeen.
Antti Hämäläinen: ”Jeesuksen lain sovellus sisälsi aina armon antamisen mahdollisuuden.” Olet aivan oikeassa tästä kristillisestä periaatteesta. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vaativassa tehtävässä ihminen voi ”töpeksiä” miten vain, sillä tekemisillä on seurauksensa. Sanonta ”tulos tai ulos” kuvaa ehkä jotenkin tätä tilannetta.
Johtavassa vaikutusvaltaisessa asemassa olevat henkilöt eivät edusta vain itseään. He edustavat johtamaansa laitosta tai yritystä, jossa voi työskennellä paljon korkeasti koulutettuja asiantuntijoita. Huono johtaminen, jota ovat esim. ajattelemattomat lausunnot vaikuttavat myös heidän tulevaisuuteensa. On ymmärrettävä, että armo ei kuulu liike-elämään.
Leo, sanoit, että armo ei kuulu liike-elämään. Totisesti, pisnes on armotonta touhua. Ei siihen näytä kuuluvan anteeksipyyntökään. Moilanen hoksasi itsekin väärän sanavalintansa ja pyysi sitä anteeksi. Turhaan.
Uusin väärinsanoja on kärsämäkeläinen rehtori, joka hyllytettiin v- ja p-alkuisten sanojen käytöstä.
Peppi Pitkätossua siteeraten rohkenen todeta, että tällä hetkellä yhteiskunnassamme KAIKKI ON VINKSIN, VONKSIN TAI AINAKIN HEIKUNKEIKUN.
Olisi hyllytetty, vaikkei olisikaan käyttänyt p-sanaa. Aiheellisesti.
Tiihinen. ”Johtavassa vaikutusvaltaisessa asemassa olevat henkilöt eivät edusta vain itseään”
Kirkossakin meillä on tällainen ajatelemattomien tekojen ja lausuntojen antamaiseen keskittynyt kapinapappien joukko. Hekään eivät kunnioita edustamansa kirkon arvoja villisti vihkiessään ja omin päin siunaillessaan?