Peti- ja pusupäivä?

Mistä Suomeen lisää lapsia? Syntyvyys on laskenut seitsemän vuotta peräkkäin, yhtä aikaa taantuman kanssa.

SDP:n Antti Rinne kehotti synnytystalkoisiin ja sai sanavalinnasta lokaa päälleen - yhtä lailla kuin sisäministeri Risikko puhuessaan terroriepäillystä "ulkomaalaisen näköisenä." Molemmissa tapauksissa itse asia jäi pöyristymisen varjoon.
- - -
Miksi lapsia syntyy Suomessa vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa? Lapsiperheiden tukitoimet kun eivät kuitenkaan ole heikompia kuin muualla.

Jotkut ovat valinneet lapsettomuuden.
Monet eivät saa toiveestaan huolimatta lapsia. Joillekin lapsen saaminen tuntuu arkea kuormittavalta ja vaivalloiselta. Lapsi rajoittaa vapautta sekä haittaa työtä ja vapaa-aikaa.

Mielestäni syntyvyyden vähenemiseen on saattanut vaikuttaa myös keskustelu avioliitosta. Ajatus avioliitosta ja perheestä yhteiskunnan perussoluna, joka uusintaa yhteiskuntaa uusien sukupolvien synnyttämisen kautta, vaikuttaa nykyisin epäkorrektilta ja vanhanaikaiselta.

Sukupuolineutraalin avioliiton ajatus on siirtänyt avioliiton painopisteen lasten synnyttämisestä ja kasvattamisesta puolisoiden keskinäiseen huolenpitoon ja rakkauteen.
- - -
Eikö lasten saaminen sitten ole jokaisen yksityisasia, johon ei muilla ole nokan koputtamista? On se niinkin. Toisaalta yksityisillä valinnoilla on vaikutusta yhteiskunnan toimintaan. Ilman syntyviä lapsia ei ole tulevaisuuden veronmaksajia. Entä maahanmuuttajat? Eikö heillä voi paikata matalan syntyvyyden aukkoa?

Jos kantasuomalaisilla on matala syntyvyys, on monilla maahanmuuttajaryhmillä vielä vuosien päästä matala työllisyysaste. Lopputulos voi olla, että tulevaisuuden työelämässä 70-vuotiaat työntekijät pitävät yhteiskuntaa pystyssä, kunnes hekin loppuvat.
- - -

Ennen hallitsija kuulutti kansallisten kriisien yhteydessä rukous- ja katumuspäivän. Jumalan edessä etsittiin yhdessä tietä vaikeasta tilanteesta. Etelä-Saksassa rukous- ja katumuspäivä, Bet- und Bustag on edelleen vapaapäivä. Saksan suomalaisten suussa nimi on vääntynyt hauskasti Peti- ja pusupäiväksi.

Olisiko hallituksen julistettava Suomessakin rukous- ja katumuspäivä lasten syntymiseksi vai pitäisikö sittenkin ottaa käyttöön Peti- ja pusupäivä, ja vielä tehostaa sen vaikutusta 7000 euron synnytyspalkkiolla kuten Venäjällä tehdään?

6 kommenttia

  • Markku Hirn sanoo:

    Ei ihmiset maailmasta lopu. Nopein tapa saada Suomeen pätevää työikäistä väkeä on värvätä sellaisia Suomeen. Muutama miljoona lahjakkaita ja hyvin koulutettuja intialaisia tänne , ehdolla että oppivat suomenkielen, ratkaisisi työvoimaongelman. Hyvin koulutetut ammattilaiset eivät ole riitelijöitä eikä rähisiöitä ,vaan päämäärätietoisia yrittäjiä, joilla ei ole estoja sulautua kantaväestöön jos he vain saavat perheensä ja mieluiten sukunsa mukaansa. Suomalaiset, niinkuin kaikki muutkin kansakunnat ,ovat sekakansaa . Suomalaisuuden ”roudullisella” ”viljelyllä” ei ole muuta kun tunneperäistä merkitystä. Esimerkki onnistuneesta suuren skaalan siirtolaisuudesta on suomalaiset ruotsissa. Ensimäisen sukupolven sopeutuminen oli työntakana. Mutta koska he olivat suurinpiirtein täystyöllistettyjä ja korkeantason asuntoja löytyi ,niin supeutuminen oli jo toisessa ja kolmannessa sukupolvessa viety läpi. Nyky suomalaisilla Ruotsissa ei ole suurempia sosiaalisia ongelmia.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Suomalaisten asettuminen 1900-luvulla Ruotsiin tai Amerikan Yhdysvaltoihin onnistui, kun kulttuutit olivat riitävän lähellä toisiaan ja syyt olivat työperäisiä. Tosin oli ongelmiakin, kuten puhe ”suomalaispiruista” (finnjävel) tai Slussenin sisseistä osoittaa. Markku nostaa esille intialaiset mahdollisina puuttuvien suomalaislasten korvaajina. Heillä on usein korkea koulutus ja kyky sopeutua, mitkä edistävät työllistymistä. Onko Suomella riittävästi vetovoimaa?

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Kolme lasta on monelle ehdoton katto. Jos neljättä yrittää tunkea samaan autoon, niin valtio rankaisee sakolla. Joten jos tahtoo saada enemmän lapsia, niin on oltava varaa hankkia myös iso auto ja asuntokin.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      On totta, että viidelle rekisteröity auto on monille ylimmän lapsiluvun mitta. Tosin on saatavissa myös seitsemälle rekisteröityjä tila-autoja tai vielä isompia pikkubusseja. Kolme lasta perheessä olisi kuitenkin jo hyvä tavoite, kun nyt keskimääräinen lapsiluku on pudonnut alle kahden.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Särkiö sanoo:

    Kirjoitin samasta aiheesta blogin 2.11.2014 otsikolla ”Sitä satoa nyt korjataan…”. Luulen, että yksi perimmäinen syy matalaan syntyvyyteen on aiemman perhekeskeisen hoivan korvautuminen yhteiskunnan palveluilla. Aiemmin lapset olivat vanhuuden turva. Nyt jokainen odottaa saavansa hoivaa vanhuuden ja sairauden aikana yhteiskunnalta. Mutta entä kun yhteiskunnan varat loppuvat ja hoivaa on karsittava? Isovanhemmat ja vanhemmat saavat hoivaa lapsiltaan ja lapsenlapsiltaan? Entä lapsettomiksi jääneet?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Pesonen sanoo:

    Tässä vanhuuden elämän vaiheessa, johon viime viikolla virallisesti tipahdin, antavat lapsenlapset elämälle merkitystä. Ilman heitä, puuttuisi elämästä iso pala. Nuorempana kuvittelin eläkkeelle päästyäni tekeväni monemoista. Nytpä enää, nuo silloin innostavat asiat ei enää olekkaan merkityksellisiä. Iän mukana merkitykset muuttuvat yllättävän paljon.

    Rankasti voivat joutua jotkut katumaan sitä, etteivän nuorempina lapsia halunneet lainkaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.