Suosittu kirjailija aikoinaan käytti tätä metodia ( pelko on aseeni) ja sai aikaan huikeita kertomuksia. Onhan se jännää olla suorittamassa salaisia operaatioita ja samalla tietää joukossa olevan petturi, mutta kuka, se paljastui aina äärimmäisissä olosuhteissa. Joidenkin ihmisten elämää hallitsee pelko eli rajoittaa erilaisia mahdollisuuksia. Toisaalta ihminen joutuu alistumaan pelkonsa ajamana asioihin, joita ei sietäisi ilman pelkoa.
Silmiini nousee video, jonka sanomaa eli puhetta en ymmärtänyt, mutta juonen kyllä. Siinä oli vanhahko mies puettuna asialliseen pukuun ja hän piteli kädestä alaikäisen näköistä tyttöä, joka oli valkoisissa ja hunnutettuna. Ympärillä oli väkeä, jotka käyttäytyivät selkeästi vihamielisesti tai paheksuvasti. Näytti siltä, että tyttö oli ainoa, jolla ei ollut itsemääräämisoikeutta siinä tilanteessa. Hän näytti olevan pelokas. En tiedä mitä hän pelkäsi eniten miestä vai vihamielistä väkijoukkoa.
Itselläni on korkeanpaikan kammo. Kolmesti olen joutunut sen selättämään kaksi kertaa pakon sanelemana ja yhden kerran halusin testata itseäni. Nuorena ylimatruusina jouduin kiipeämään koululaivan mastoon Biskajan aallokossa. Katselin sieltä noin 18 metrin korkeudesta vispaavan maston nokasta alas. Totesin, että pudotessa pelastumismahdollisuus on nolla. Toisella kerralla nuorena kessupoikana sain ryhmän kanssa tehtäväksi erään linjan valaisemisen. Alataulu oli maantasossa ja siihen oli helppo laittaa sellainen valoa sykkivä kaasupullo. Takataulu olikin noin kuusi metriä korkea. Pystysuorat puutikkaat ja sinne piti kiivetä kahdeksankilon painoinen kaasupullo kainalossa. Itse pelkäsin, mutta vielä enemmän pelkäsin sitä, että varusmies putoaa, jos jonkin sinne komennan. Miten selviän siitä, koska siinä loukkaantuu kuitenkin. Menin siis itse ja selvisin.
Raamattu todistaa ajasta, jolloin ihmiset menehtyvät pelätessään mitä maanpiiriin on tuleva. Mitä ajattelivat siis tiedemiehet , jotka saivat aikaan atomipommin? Mitä miettivät pudottajat, kun huomasivat sen tehon? Mitä miettivät ne, jotka sallivat tiedon vuotaa joka puolelle? Mitä miettivät ne joilla ei pommia vielä ole? Mitä mahdollisesti tulee miettimään hän, joka painaa nappia ensimmäiseksi? Herää kysymys onko toisen ihmisen elämästä ja kuolemasta päättäminen muuttunut jokamiehenoikeudeksi? Voiko maailma vielä kehuskella saavutuksillaan ja sivistyksellään, kun hyötykäyttöön tarkoitetut laitteet ovat tuleet vaarallisiksi? Lentokoneista pitäisi poistaa virta-avaimet tai laittaa konekivääri ampumavalmiiksi varmistamaan ettei kukaan nouse paikaltaan ylös lennon aikana. Mutta miten varmistetaan liikkuvien ajoneuvojen vaarattomuus? Olemmeko tulleet aikaan, jolloin pelko panee tekemään päätöksiä, jotka eivät ole järjellisiä? Iskujen jälkeen toistetaan: Ei saa antaa pelolle valtaa! Onko se tarkoitettu kansan parhaaksi vai todisteleeko sanoja itselleen ettei pyörtyisi pelosta?
Ratsastaako Attila jälleen? Sanotaan, ettei sinne enää kasvanut ruoho, missä hän oli joukkoineen käynyt?
Näkymätön maailma on todellinen. Jumalan Valtakunta on Ainoa, Iankaikkinen Pyhä Valtakunta. Jeesus tuli sovittamaan ihmiset Jumalan kanssa. Jeesus Golgatalla murskasi sielunvihollisen pään (1Ms.3:15).”Hän riisui aseet hallituksilta ja valloilta ja asetti heidät julkisen häpeän alaisiksi. Hän sai heistä Hänen kauttaan voiton riemun (Kol.2:15). Jeesuksella on kuoleman ja tuonelan avaimet (Ilm.1:18).
Mutta sielunvihollinen tahtoo kietoa ihmiset valheillaan omaan pimeyteensä. On vaarallista leikkiä pimeyden voiman keinoilla, sillä ne vievät ihmisen pahuuteen, sielun järkkymiseen ja toivottomuuteen. Sillä se on varas, tappaja ja tuhoaja (Joh.10:10a). Vain Jeesus voi vapauttaa synnin orjan kahleistaan.
Mikä on alkemian ja transsubstantiaation suhde? Eikö leivän ja viinin muuttuminen Kristuksen ruumiiksi ja vereksi, aineen muutos siis, juuri ole koko alkemian idean ydin? Mutta Jeesus ei itse ollut alkemisti, vaan hän oli alkemia itse, ylimmäinen pappi, joka itse oli oma uhrinsa. Ja jos alkemia on uhri, mikä sitten on palkinto? Iankaikkinen elämä, tietysti. Siksi uuden Jerusalemin kadut ovat kultaa.
Peitsamo: ”…mikä sitten on palkinto? Iankaikkinen elämä, tietysti. Siksi uuden Jerusalemin kadut ovat kultaa.”
Mikä kumma siinä iankaikkisessa elämässä niin kovasti kiinnostaa uskovaisia??? Eihän nykyään joudu enää kuulemma helvettiin pakanatkaan. Vai kultaiset kadutko ja kaikki kiva kiiltäväkö se on, kun niin kovasti kiinnostaa??? Oma etu?
Jep. Oma etu. Tuo on hyvä pointti. Sillä vasta kun näemme, että sinun etusi on minun etuni, vapaudumme itsekkäistä pyyteistämme. Tätä on elämä Kristuksessa.
Konferenssin teema ei ole oikeudenmukaisuus vaan pelko ja miten kuvittelemme sitä hallitsevamme.
Kun Palestiina saisi sirpaleensa, niin Isis riisuisi aseensa ja Boko haram alkaisi viljellä maata. . Syyria rauhoittuisi ja Iranista tulisi rauhankyyhky.