Pari suhteellista asiaa…
Koska kun kerran nythän on sillä lailla, että aikuiset parisuhteelliset ihmiset yhä enenevässä määrin tekevät toisistaan elävän leskiä, niin voisimmeko pelkän voivottelun sijaan yhdessä miettiä kysymystä, milloin, siis millaisissa tilanteissa ja olosuhteissa, avioliiton voidaan katsoa tehneen tehtävänsä ja se voidaan irtisanoa, purkaa? Pitäisikö avioliittojen olla pelkästään määräaikaisia sopimuksia, jotka tarvittaessa uusitaan vaikka viiden vuoden välein?
Toinen pohtimisen arvoinen asia, jopa kokonaisuuden kannalta toimivampikin kuin paljon puhetta mutta vähän villoja tuottanut sukupuolineutraali liitto, voisi olla moniavioisuus. Kokeilu voitaisiin aloittaa ökyrikkaista ihmisistä, joilla ei muuta olekaan kuin rahaa. Niin, kohta heillä siis olisi useampikin puoliso, monta lasta ja rutkasti syitä tulla lähemmäs maanpintaa, pyörittämään myös ihan tavallisia arkiaskareita.
Koska tässä vasta kartoitetaan moniavioisuuden mahdollisuuksia suomalaisessa yhteiskunnassa, ei kenenkään pidä vielä pohdintojen tässä vaiheessa vetää asiasta herneitä nenäänsä. Kehitellään ajatusta yhdessä, mietitään idean hyviä ja huonoja puolia.
25 kommenttia
Kirjoittaja
Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru
Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (67 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121
Mites sen nyt toteaisi kohteliaasti. Yhdessä miehessä on sen verran kestämistä, että kukaan tervejärkinen nainen ei samaan huusholliin ottaisi jalkamiestä. Toisaalta on siitä miehestä hyötyäkin. Minä olin sen verran viksu, että otin moniosaajan, niin ei tarvitse moniavioisuuden mahdollisuutta miettiä.
Kyllä mie rahaa vastaan toki annan lainaksi meidän monitoimimiehen. 😉 Nytkin tekee naapurissa remonttia.
Ilmoita asiaton kommentti