Pappien ehdokasmäärän romahdus ei tuhonnut vaalitulosta

Lukijani.

Alustavan tuloksen perusteella kolme ehdolle asetettua pappia tuli valituksi eduskuntaan. Heistä riittää edustus kahteen ryhmähuoneeseen, sillä seurakuntapastori Pekka Aittakumpu ja rehtori Mikko Kinnunen valittiin Suomen Keskustan listalta. He tulivat valituiksi Oulun vaalipiiristä.

Toinen pappisedustajan saava puolue on Perussuomalaiset. Satakunnan vaalipiiristä edustajanpaikan on saamassa yrittäjä Jari Koskela.

Vaihtuvuus oli sata prosenttia.

Demokratiaylijäämä (entiseltä nimeltään hukkaäänet) oli suuri. Teorian mukaan niin kuuluu ollakin, koska kuta tasaisempi puolueiden ja muiden ryhmittymien kannatus on, sitä enemmän ääniä annetaan myös niille puolueille, jotka eivät saa edustajanpaikkaa.

Tarkistuslaskentaa odotellessa

Sinun

Harmaa rovasti

  1. Jospa hupenevia henkilöstöresursseja koulutettaisiin ja innostettaisiin tuomaan reippain ilmaisuin esiin seikkoja, joiden perusteella voisi innostua uskomaan, että Jeesus on Jumalan sanoman ilmentymä meitä 2000 -luvun ihmisiä varten! Saataisiin uusia iloisia aktiiviseurakuntalaisia, joista ilo ja into voisi tarttua eteenpäinkin!

    Ja jos teologit ja työntekijät eivät voi lähteä tuollaisia epätieteellisyyksiä puhumaan, niin antakaa maallikoiden tehdä tuo herätykseen (= verotulojen lisäykseen) tarvittava ”likainen työ”.

    Sellaisia ihmeellisyyksiä löytyy kyllä Raamatusta, jotka hämmästyttävät luonnotieteisiin luottavaakin. Nykyiset herätyskritityt niitä karttavat, koska oma rakas ja kaiken mittana oleva perinne ei niitä tunne. Ei voikaan, sillä vasta tieteen tulokset antavat mahdollisuuden löytää mm. Raamatun ennaltatietämiset ko. asioiden suhteen.

    Eikä ko. näkökulma johda fundamentalismiin, sillä tulkinta korostaa Jeesuksen opetustyyliä, joka on myös Jumalan opetustyyli. Jeesus opetti vertauksin ja osin harhaanjohtavasti. Vasta kova henkilökohtainen kipuilu avaa ehkä aavistuksen Jumalan tarkoitusperistä. Ja ihmisiä saattaa kiinnostaa enemmän Jumalan tarkoitusperät, kuin teologian tulokset. Tässä on se kirkon elämän ja kuoleman kysymys!

    Fakta on, ettei ”täysinoppinutkaan” voi ymmärtää Jumalasta kuin pintaraapaisun. Tämä tiedostaen säilyy armahtavaisuus sekä vapauden ja ilon ilmapiiri. ”Tulkaa kaikki” voisi siten olla taas totta, samoin kuin Jeesuksen aikanaan seurustellessa huorien ja miehittäjien kätyrien kanssa!

    • Ja pyydän anteeksi maailman vanhimman ammatin harjoittajilta heistä käyttämääni halveksivaa termiä. Tarkoitus on ravistella siivosyntisten luutuneita asenteita, ei halventaa teitä, jollaiset saivat oleskella itse Kristuksen jaloissa.

    • Luettuani tämän kommentin, niin täytyy kyllä nyt yhtyä Jaakko Herrasen tietyllä tavalla ravistelevaan tekstiin. Itsekin on viime aikoina joutunut miettimään tätä siivosyntisten ja ’avosyntisten’ jännitettä ja kohtaamista. Jos sitä on rehellinen, niin sitä tietyllä tavalla kuuluu molempiin, asiayhteyksistä riippumatta. Meitä on avoahneita, avolaiskoja, avopahasuopia jne…. ja kaikkea myös löytyy piilolajeina. Tällaisia me olemme. Tämän keskelle Jaakon sana puhuttelee.

    • Jaakko, onko sinulla mielessäsi asioita tai toimintatapoja, jotka innostaisivat 2000-luvun ihmisiä uskomaan kuten toivot?

      Voitko antaa esimerkkejä Raamatusta löytyvistä ihmeellisyyksistä, jotka ”hämmästyttävät luonnontieteisiin luottavaakin”? Tässä kohtaa väitän nimittäin jyrkästi vastaan. En toki ole lukenut Raamatusta kuin hyvin pienen osan, mutta silti suhtaudun erittäin epäilevästi.

    • Vielä tuosta Jaakon tekstistä, mikä siinä kolahti.

      ”Jospa hupenevia henkilöstöresursseja koulutettaisiin ja innostettaisiin tuomaan reippain ilmaisuin esiin seikkoja, joiden perusteella voisi innostua uskomaan, että Jeesus on Jumalan sanoman ilmentymä meitä 2000 -luvun ihmisiä varten! Saataisiin uusia iloisia aktiiviseurakuntalaisia, joista ilo ja into voisi tarttua eteenpäinkin!

      Ja jos teologit ja työntekijät eivät voi lähteä tuollaisia epätieteellisyyksiä puhumaan, niin antakaa maallikoiden tehdä tuo herätykseen (= verotulojen lisäykseen) tarvittava ’likainen työ’.”

      ”…oma rakas ja kaiken mittana oleva perinne…”

      Noihin on kiteytynyt jotain siitä, josta voisi jossain yhteydessä joustaa, vaikka ei kai kaiken entisen kokonaan ’riisuminenkaan’ tarvitse olla itsetarkoitus. Mutta kyllä me kai itse kukin olisi hyvä tutkailla omaa farisealaisuuttamme, mikäli uskallamme olla itsellemme rehellisiä.

      Pelottaa… Sitäkin löytyy…

    • Risto Korhoselle voisin ensinnäkin todeta, että Torinon käärinliina on vastaväitteistä huolimatta hämmentävä ja täysin ainutlaatuinen.

      Toiseksi esimerkiksi voisi todeta että luomiskertomus voidaan tulkita ns. profetiaksi, jolloin se sopii hämmentävästi tieteen nykykäsityksiin.

      Kolmanneksi VT:n profetioissa kuvataan matkustajalentokone yhteydessä, jossa ennustetaan israelilaisten paluu maahansa.

      Neljänneksi Jeesuksen viittaus maailman loppuun sisältää ajatuksen siitä, että maa on pallo, koska on yö ja päivä yhtä aikaa.

      Tarkempaa väitteideni sisältöä ei tässä voi käsitellä. Kansojen vaiheita koskevia toteutuneiksi katsottavia ennustuksia löytyy myös runsaasti. Teologian aihepiiriin nämä tällaiset eivät kuulu, joten ”virallinen kirkko” ei niistä puhu.

  2. Torinon käärinliina esittänee temppeliherra Jaques Molayta,jonka suurinkivisiitori Guillaume Imbert pani kokemaan samat kidutukset kuin Jeesuksen oli kerrottu kokeneen. Liina on kuvaa vanhempi, sillä liina löysivät temppeliherrat Palestiinasta.
    Ei ole tietenkäänsattuma,että liina pantiin esille temnppeliherrain pidätysten vuosipivänä ja että liina löydettiin juuri sen temppeliherrasuvun hallusta, jonka päämies oli pidätetty yhdessä Molayn kanssa!

    • Seppo Heinola. Onko esittämäsi näkemys tieteellinen totuus vai miksi esität asian noin.

      Ymmärrän että tulkintasi on tuollainen, ainakin toistaiseksi, kunnes asiaan liittyvät seikat kenties kallistavat näkemyksesi johonkin muualle.

      Itsekin olen langennut kannattamaan näkökulmia, jotka sattuvat innostamaan sisäistä ajatusmaailmaan. Ja saatanpa toimia niin edelleenkin. Siksi yritän opetella sanomaan että jokin asia on mielenkiintoinen tai hämmentävä. Ehdottoman varmaa totuutta emme voi rehellisyyden nimissä väittää hallitsevamme.

      Jos tavallinen kuolevainen Molay on käärinliinan kuvassa, niin mikä olisi kuvan syntyprosessi? Lukemani perusteella vain millisekuntien säteilypulssi olisi voinut muodostaa kyseisen kaltaisen kuvajaisen, polttaa kankaaseen kolmiuloitteisen kuvan ristiinnaulitusta.

      Ja lisäksi, Torinoliinaan sopivia matkalaiskuvauksia löytyy jo satoja vuosia vanhemmalta ajalta Konstantinopolista, sen tuhon aikoihin muunmuassa. Juuri tällöin liina olisi voinut joutua temppeliherrojen käsiin, sen salaiseksi aarteeksi, jonka kunnioitus tulkittiin epäjumalanpalvelukseksi ja temppeliherrat hajoitettiin.

      Mutta joka tapauksessa loppuun saakka selvittämätön mysteeri…

  3. Kun sanonn tuossa yllä, että pelottaa, tarkoitan, että meillä ihmisillä on kai vaikeinta katsoa omaan sisimpään ja suostua vuoropuheluun itsemme kanssa. Jos me ihmiset siihen aina suostuisimme, tämä maailma olisi varmaan paratiisi. Tunnistaisimme oman raadollisuutemme ja valkeus olisi hyvä asia. Se auttaisi hyviin tekoihin ja pahaa ei tarvitsisi katsella itsessä eikä toisissa.

    Suurin työ tässä on itsensä kanssa!

    Jumalan siunausta ja rauhaa kaikille ihmisille niin tulevana suurena juhlana, kuin muulloinkin!

  4. Minä voin ratkaista käärinliinan arvoituksesta ainakin osan. Heräsin eräänä aamuna niinkuin useimmiten ja mieleeni tuli raamatun jae. Kiiruhdin katsomaan mitä se on? Yksi avain on tämä: Jos käärinliina onn samaa kangasta kiireestä kantapäähän, se ei ole missään tapauksessa Jeesusta peittänyt kangas. Silminnäkijä kertomus Johanneksen evankeliumin mukaan kertoo kahdesta erillään olleesta kankaasta. Toinen peitti siis kasvooja ja toinen muuta vartaloa ja ne olivat viikattuina siellä haudassa erillään. Jos siinä kaulan kohdalla on ommeltu sauma, niin vääntö jatkukoon.

Jouni Parviainen
Jouni Parviainen
Olen palvellut pääosan työurastani sotilaiden pappina. Eläkkeelle jäätyäni katselen blogissani maailmaa lyhyinä silmäyksinä (mottona "bona, bene, breviter", noin 2000 merkkiä). Teen sen milloin asiantuntemukseni pohjalta milloin pelkällä tunteella. Käytän jäsentelyn punaisena lankana teemaa Kirjeitä Harmaan rovastin hyllystä.