Pienempi kysymys vaaleissa, isompi kysymys kirkolle

Puolueitten nimet ovat niin pitkiä, että niistä tavallisesti käytetään lyhenteitä. 50-luvulla joukkoon ilmestyi Kristillinen Liitto, joka myöhemmin muutti nimensä Kristillisdemokraateiksi. Aikaisemmin ja yhä vielä puolueesta puhutaan ”kristillisinä”. Käytetään myös lyhennettä KD, joka aikaisemmin tarkoutti kansandemokraatteja. Useimmille nyky-äänestäjille tuntematon asia on, että Suomessa 1906-1923 toimi myös vasemmistolainen kristillinen eduskuntapuolue, Kristillinen Työväenpuolue.

Kun nykyinen KD aika pian viime sotien jälkeen syntyi, oli se osa liikettä, joka sai virikkeensä ja myös rahoituksensa USA:sta. Muut Pohjoismaat ja erityisesti Norja olivat monta vuotta edellä tälläkin rintamalla. ”Kristillisdemokraatti”-nimi on myöhäisempi ja siinä mallimaana on myös Saksa, jonka CDU ja CSU ovat lähellä katolista kirkkoa.

Suomen KD on noin neljän%- liike, sen onneksi meillä ei ole 5% äänikynnystä. Valitut kansanedustajat ovat usein olleet joko pappeja tai vapaiden suuntien, erityisesti helluntaiseurakuntien aktiiveja. Liikkeen alkuaikoina useampi arkkipiispa, Simojoki, Juva ja Vikström toivat esille, ettei KD-toiminta perustu luterilaiseen yhteiskuntanäkemykseen. Luterilaisen kirkon jäseniä toimii kaikissa puolueissa ja hyvä niin.

Viime kunnallisvaaleissa oli KD-ehdokkaina runsaasti luterilaisen kirkon työntekijöitä. Minusta se oli hyvin huolestuttavaa. Nyt, eduskuntavaaleissa on KD-kandidaatteina noin parikymmentä teologia ja kirkon työntekijää. Onko se paljon vai vähän? Ja ketkä menevät läpi?

Kaiken kaikkiaan KD-yhteydet kirkkoon ovat huolestuttava asia. Se sotkee ja hämärtää poliittuista kenttää. Vielä vaarallisempaa on, jos joku KD-aktiivisuuden tähden alkaa vetää yhtäläisyysmerkkiä kirkon ja KD-liikkeen välille. KD ei ole evankelisluterilaisen kirkon yhteiskunnallinen siipi, niinkuin CDU ja CSU voidaan nähdä katolisen kirkon yhteiskunnallisena toimijana.

Kirkkomme piispojen asema ei ole tänä päivänä helppo. Ja kuitenkin, kaikesta huolimatta, tässäkin kysymyksessä voi toivoa, että pasuuna antaisi selvän äänen.

    • LAURI,

      luetun ymmärtäminen?!

      Kristittyjä on joka puolueessa. Voiko yksi puolue julistaa sen monopolikseen?

      Haluatko, että 4% kansasta valitsee yli 70 %:in edustajat?

  1. Heikki Palmu: ”Kaiken kaikkiaan KD-yhteydet kirkkoon ovat huolestuttava asia. Se sotkee ja hämärtää poliittista kenttää. Vielä vaarallisempaa on, jos joku KD-aktiivisuuden tähden alkaa vetää yhtäläisyysmerkkiä kirkon ja KD-liikkeen välille.”

    Sikäli kun puolueen valitseminen perustuu ehdokkaan omien arvojen ja puolueen ajamien arvojen vertailuun, meillä tuskin on aihetta huolestumiseen. Onko yhtäläisyysmerkki kirkon ja KD-liikkeen välillä sitä paitsi sen perustellumpi tai väärempi päätelmä kuin yhtäläisyysmerkin kirjoittaminen vasemmistopuolueiden – etenkin SDP:n – ja ammattiyhdistysliikkeen välille. Tai keskustan ja MTK:n tai Kokoomuksen ja EK:n välille?

    Nostan samalla hattua sille, että avasit keskustelun aiheesta.

    • Lauri. Väitän, etä keskustelu vaalien alla on mitä oivallisin ajankohta. Joskus pienikin kipinä synnyttää sellaisen roihun, että vaaleja viileänä seurannut tarkkailija muuttuu palavaksi äänestäjäksi.

      On syytä muistaa, että tarjokkaista pääsee eduskuntaan alle 8 %. Kotimaan 20.3.2019 julkaiseman uutisen (https://www.kotimaa.fi/artikkeli/eduskuntavaaleissa-ehdolla-olevien-pappien-maara-romahti-katso-nimet/) mukaan pappeja on ehdolla enää 21 ja he edustavat kahdeksaa poliittista aatesuuntaa.

      Nähtäväksi jää, kuinka moneen ryhmähuoneesen heistä riittää valtakirjan saajia. Toivottavasti ainakin kolmeen. Pappien kynnys tulla valituksi on nimittäin nykyisin muita korkeampi. Vuoden 2015 vaaleissa oli ehdolla 31 pappia, joista vain kaksi sai edustajanpaikan.

    • ”Eivätkö uskovat sovi yhteen ryhmään edes eduskunnassa?” Niille, jotka eivät paremmin tiedä, syntyy helposti harhakuva, että kaikki kristillisdemokraatit ovat uskovia ja että vain kristillisdemokraatit ovat uskovia.

    • JOUNI,

      SAK, EK, MTK. Monilla intressiryhmillä toden totta ON niitä lähimpänä oleva puolue, mutta KD EI OLE kirkkoa lähimpänä oleva puolue. Näin yksinkertaista tämä on.

    • Parviainen: ”Onko yhtäläisyysmerkki kirkon ja KD-liikkeen välillä sitä paitsi sen perustellumpi tai väärempi päätelmä kuin …”

      En tiedä, mutta kirkolle se voi olla perin vahingollinen, kuten Räsäskän homovastaisuus taannoin (YLE:n homoilta) kirkosta eroamisten ennennäkemättömän suurena piikkinä osoitti.

    • Heikki. Pappeja on tällä kertaa ehdolla eniten KD:n listoilla. Sitten seuraavat Keskusta ja Siniset. Kaksi pappisehdokasta kukin ovat asettaneet SDP, Perussuomalaiset ja Vihreät. Liike Nyt ja Kokoomuskin ovat edustettuna yhdellä papilla. Minä olen hyvilläni siitä, että kirjo on laaja.

      Tangoon tarvitaan kaksi. Onko puolue kysynyt pappia vai pappi puoluetta? Jos aito vuoropuhelu on johtanut siihen lopputulokseen, mistä nyt keskustelemme, niin miksi sitä muuksi mestaroisimme?

      Mistä voisimme päätellä, mikä puolue on lähinnä kirkkoa? Kari Suomalainen piirsi aikoinaan Kokoomuksen kypäräpapiksi. Onko se kuva yhä totta?

      Kimmo. Yhtäläisyysmerkin kirjoittaminen kahden tahon väliin voi olla joko lopputulos aidosta suhteen seuraamisesta tai vain keino ärsyttää, jopa kiusata jompaakumpaa tai molempia osapuolia. Vähän samaan tapaan kuin koltiaiset kirjoittavat seinään Lasse&Liisa=totta. Paksunahkainen sietää sitä, herkempi ottaa nokkiinsa. Vahinkoakin yhtäläisyysmerkin kirjoittamisesta voi seurata.

    • Tuon arvoliberalismin suhteen ”ns. kaiken sallivana” professori Antti Laaton puheenvuoro Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisussa 101 on varsin valaiseva.

    • ”Eikö pasuuna anna ymmärrettävää ääntä?” Ei anna. Jos kirkko ja puolue asetetaan tällaiseen vertailuun, pasuunan ääni on jokseenkin epävireinen.

    • Antti Laaton kommentti liittyy Kari Kuulan artikkeliin, jota hän kommentoi otsikolla; ”Voiko Raamatun sanasta ”ei” tulla ”kyllä.” Siten se liittyy arvoliberalismiin, mutta ei sinänsä vastaa blogistin kysymykseen KD:stä. Tosin se osaltaan sivuaa blogin aihetta.

  2. HP ynnä muut! Nyt menee tosi lujaa, eikö äänestys ratkaise ketä eduskuntaan pääsee. Minä en mielestäni ole ilmaissuta mitään puoluekantaa, joten HP älä lyö leimaa. Keskustelen periaatteellisella tasolla. Jos KD on kirkolle uhka niin peilineteen kyselemään miksi niin on? Jos kaikissa puolueissa on kristittyjä, niin miksi laaditaan kristilliselle uskolle viraan tuntuisia lakeja,. Eikö pitä’isi tunnustaa, että eduskunta ei ota huomioon kenenkään ristillistä vakaumusta. Minun mielestäni avaus oli vaikuttamisyritys vaalien alla enkä pidä sitä kovin mukabvana kristillispohjaisessa julkaisussa.

    • ”Miksi laaditaan kristilliselle uskolle vieraan tuntuisia lakeja?” Mihin lakeihin viittaat? Ymmärtäisin, jos tarkoittaisit ’kristillisiä arvoja’; sen käsitteen olen oppinut tuntemaan.

Kirjoittaja

Heikki Palmu
Heikki Palmu
Uusi, neljästoista kirjani "Jeesus vai Paavali? Pohdintoja uskonasioista. (Väyläkirjat 2022) on poleeminen, se haastaa keskustelemaan Raamatusta, uskosta ja kirkosta. Koska sitä ei ole kaikissa hyvinvarustetuissakaan kirjakaupoissa, kannattaa se tilata verkkokaupasta osoitteella vaylakirjat.fi. (23 e) Sillä hinnalla se tulee postin kautta - mukaan tarvitaan postiosoite ja puhelinnumero. Älä anna kristillisen kirjan kuihtua! Tue sitä aktiivisesti! Pysy mukana!