Palmunoksien juhlakulkueesta suureen kärsimykseen tie vei

Kuvassa palmu Kamerunissa 5.8.2006.

Erään tiedon mukaan palmukasveihin luetaan kuuluviksi 183 sukua ja 2361 lajia. Kamerunissa niitä kasvaa luonnossa villinä, pihoissa koristeena sekä viljelyksillä mitä erilaisimpia tarkoitusperiä varten.

Sunnuntai 05.04.2020
Palmusunnuntai, latinaksi dominica palmarum
Kunnian kuninkaan alennustie
1. lukukappale: Jes. 50:4-10 tai Sak. 9:9-10 (1. vuosikerta)

Tässä blogissani keskityn Jesajan kirjan lukukappaleeseen.

Taitava kieli

Lukukappaleessa puhutaan taitavasta kielestä. Ihmisten kesken esiintyy monenlaista kielenkäyttöä. On toisia joiden ulosanti on vaikeampaa ja toisia joilta se sujuu.

Lukukappaleemme antaa kielenkäytölle suunnan ja tarkoituksen. Jumalan antama kielenkäyttö on lähimmäistä auttavaa puhetta. Se rohkaisee ja kannustaa. Se antaa heikolle voimaa. Työnsä alle uupuneelle se antaa uutta intoa jatkaa uurastustaan.

Herra, minun Jumalani,
on antanut minulle taitavan kielen,
niin että voin sanalla rohkaista uupunutta.

Usko tulee kuulemisesta

Säännöllinen aamurukous antaa voimaa elämään. Yhdessä auringon kanssa saamme kilvan käydä Jumalan iankaikkisen kirkkauden säteilyn eteen, hänen kasvojensa rakkauden katseen vahvistavan voiman luo. Pitäkäämme rautaisella otteella kiinni aamurukouksesta.

Jeesuksen ajan juutalaisilla oli kolme, viisi tai seitsemän rukousta säännöllisessä käytössään. Yhteen aikaan ainakin Jeesus käytti seitsemän rukoushetken järjestystä.

Lukukappaleessamme puhutaan siitä, että aamurukouksessa me Jumalan sanaa laulamalla, kuulemalla ja rukoilemalla saamme kuulla Jumalan äänen. Sanat lausuva ihminen toimii Jumalan suuna ja osallistuja saa kuulla Jumalan puhuttelun noiden laulettujen tai lausuttujen sanojen välityksellä.

Paavali sanoo säännöllisestä Jumalan sanan kuulemisesta, että usko tulee kuulemisesta. Usko myös vahvistuu säännöllisestä Jumalan sanan viljelystä. Jumalan antama usko edellyttää aina sitä, että ensiksi sanaa julistetaan ja vasta tämän julistetun sanan välityksellä Pyhä Henki antaa uskon ja siihen liittyvät suuret lupauksensa pyhien yhteydestä, syntien anteeksiantamuksesta, ruumiin ylösnousemisesta ja iankaikkisesta elämästä.

Aamu aamulta hän herättää minut,
herättää korvani kuulemaan oppilaan tavoin.
Herra avasi minun korvani,
ja minä tottelin,
en väistänyt tehtävääni.

Palmusunnuntai

Palmusunnuntai on saanut nimensä siitä, kun Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin ja kansa hurrasi ja riemuissaan lauloi hoosiannaa. Tuolloin kansanjoukot innoissaan levittelivät palmunoksia tielle, niin että Jeesuksen tulo on suuren juhlan täyttämää.

Tuolloin ihmiset eivät ymmärtäneet, mikä Jeesusta odotti. Vaikka Vapahtajamme oli siitä jo etukäteen puhunut, niin kuitenkin se tuli suurena yllätyksenä. Edessä oli tie suureen kärsimykseen.

Jeesuksen kärsimystiestä viikko on saanut nimensä piinaviikko.
Nimi hiljainen viikko on peräisin monessa maassa olevasta tavasta hiljentää kirkonkellojen soitto keskiviikkona puolelta päivin. Kun kirkonkellot ovat hiljaa, niin silloin koko viikko koetaan hiljaiseksi. Kyseessä on se viikko, jolloin kirkonkellotkin vaikenevat.
Varsinkin ortodoksien keskuudessa käytössä oleva nimitys suuri viikko on myös yksi viikon nimityksistä. Sen kanssa samaan linjaan kuuluu nimi pitkäperjantai.

Piinaviikon aikana kerrotaan Jeesuksen kiinniottamisesta. Hänen viemisestään kuulusteltavaksi, hänen saamistaan ruoskaniskuista ja muista väkivaltaisista toimista. Häntä pilkattiin ja häväistiin, kaikin tavoin pahoinpideltiin.

Hänen suuhunsa sopivat profeetan sanat:

Minä tarjosin selkäni lyötäväksi
ja poskieni parran revittäväksi,
en kätkenyt kasvojani häväistyksiltä, en sylkäisyiltä.
Herra, minun Jumalani, auttaa minua,
siksi en pelkää häväistystä.

Jeesuksen tie kärsimyksiin ja ristille oli tarkoitushakuista. Piinaviikon eli suuren viikon pitkäperjantain sanoma kertoo, että Vapahtajamme kärsi ristin kuoleman meidän syntiemme sovitukseksi. Hänen maahan vuotanut verensä oli Jumalan Pojan uhriveri, jonka hän antoi Jumalana ja ihmisenä, jotta meillä ihmisillä olisi rauha Jumalan kanssa, iankaikkinen sovinto iankaikkisen Jumalan edessä ja kuoleman keskelle tullut iankaikkisen elämän toivo.

Jumalan vanhurskaus meidän toivomme

Me saamme panna kaiken luottamuksemme Jeesuksen täytettyyn sovintotyöhön. Meidän Vapahtajamme pitää meistä huolen. Saarnauttamansa sanan välityksellä hän julistaa meidät vanhurskaiksi. Jumalan sanassa hän on läsnä ja vaikuttaa. Hän tulee meidän elämäämme ja kertoo meille, että saamme olla turvallisella mielellä. Hän rohkaisee ja lohduttaa, hän tukee ja kantaa, hän vie meitä eteenpäin, niin että taivaan kirkkauden esimakuna saamme jo uskossa elää sen todeksi, kun voimme olla varmoja, että hänen rakkautensa on meidänkin elämämme voimana. Herran läheisyydessä pimeyteenkin loistaa taivaan valo, Jumalan kirkkauden säteiden heijastus synkimmänkin elämän hetken kohdatessa.

Minä tiedän, etten jää häpeääni,
sillä hän on lähellä, hän osoittaa syyttömyyteni
– kuka voisi minua syyttää!

Herra, minun Jumalani, on minun auttajani.
Kuka voisi osoittaa minut syylliseksi?

Se teistä, joka pelkää Jumalaa,
kuulkoon Herran palvelijan sanaa.
Joka kulkee syvällä pimeydessä
ilman valoa,
luottakoon Herran nimeen
ja turvautukoon Jumalaan.

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Matias

    ” Minä tarjosin selkäni lyötäväksi
    ja poskieni parran revittäväksi,
    en kätkenyt kasvojani häväistyksiltä, en sylkäisyiltä.
    Herra, minun Jumalani, auttaa minua,
    siksi en pelkää häväistystä. ”

    Jae kertoo tietysti kansasta, joka on häpäisty monin sanoin, kuulemisin, panetteluin ja salaliittoteorioin, jotka on todettu väärennöksiksi kun totuus on tullut esiin.

    Kuulemisen kautta niihin on uskottu ja kansan kärsimys on ollut suuri kautta historian. Kansaa on solvattu valheen kaikella voimalla, valheden kuulemisella ja niihiin uskomisella.
    Mutta Jumala on luvannut poistaa kansansa häpäisemisen kaikesta maasta.

    Kaikenlisäksi, Jeesuksella ei ollut partaa, joka jakeessa mainitaan, mutta kansan vanhimmilla yleensä oli ja on; vielä tänäkin päivänä.

    • Tarja

      Kiitos mielenkiinnosta ja kiitos puheenvuorostasi.

      Muinaisessa juutalaisessa yhteisöllisyydessä vastakkainasettelu yksilön ja yhteisön välillä ei ollut samalla tavoin korostunut kuin meidän aikanamme. Ne olivat ennemminkin sisäkkäin kuin toisensa pois sulkevia.

      Tästä syystä myös kokonaista kansaa koskeva kuvaus oli sellaisenaan käytettävissä yksityisestä juutalaisesta puhuttaessa. Näin myös ennustus Messiaasta ja Jeesuksen kärsimyksestä on luottavissa tekstistä ilman että se asettuu juutalaisen kansallisen vainon kokemuksen vastaiseksi. Päin vastoin. Jeesuksen kärsimyksellään tuoma pelastus koko maaiman syntien puolesta kuvaa koko yhteisön pelastumista eikä eikä vain joidenkin harvojen yksittäisten yksilöiden pelastusta siellä täällä.

      Niinpä apostoleita seuraten kirkko opettaa, että Kristus on kuollut poikkeuksetta kaikkien ihmisten puolesta, kuten Quiercyn konsiili vuonna 853 dokumentissaan De libero arbitrio hominis et de predestinatione, canon 4, sanoo: ”Ei ole olemassa yhtäkään ihmistä, ei
      ole ollut eikä tule olemaan yhtäkään, jonka puolesta hän ei olisi kärsinyt”.

      Kuvitelma parrattomasta Jeesuksesta on peräisin nykyaikaisen taiteen kuvien antamasta väärästä mielikuvasta. Juutalaisessa yhteisössä on parta ollut aina kunnon miehen merkki, parrattomia olivat vain nuoret poikaset.

  2. ”Herran Palvelijan sanaa ”

    Jesaja 42

    ”Katso minun palvelijani, jota minä tuen, minun valittuni, johon minun sieluni mielistyi.
    Minä olen pannut henkeni häneen, hän levittää kansakuntiin oikeuden. Ei hän huuda, eikä korota ääntään, ei anna sen kuulua kaduilla.
    Särjettyä ruokoa hän ei murskaa ja suitsevaista kynttilän sydäntä hän ei sammuta.

    Hän levittää oikeutta uskollisesti. Hän ei sammu, eikä murru, kunnes on saattanut oikeuden maanpäälle. Ja meren saaret odottavat hänen opetustansa. Kansa joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valkeuden, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, niille loistaa valkeus. ”

    Kysymys on siis Oikeudesta.
    Oikeuden levittämisestä, vähentämään kärsimystä maanpäältä.

    ” Oikeus virratkoon kuin vesi ja oikeamielisyys ( vanhurskaus ) niinkuin ehtymätön puro. ” Valaistutaan siis oikeuden ja totuuden puoleen.

  3. Tarja

    Kiitos tämän puolen tuomisesta esille. Myös muut Vanhan testamentin profeetat oat paljon puhuneet yhteiskunnan oikeudenmukaisuudesta. ”Oikeus virratkoon kuin vesi.”

    Koska vanhassa juutalaisessa yhteisössä Jumalan vanhurskaus oli kaiken elämän perusta, niin myös oikeudenmukaisuus johdettiin Jumalan oikeudenmukaisuudesta. Ihmiset on kutsuttu elämään oikeudenmukaisesti juuri siitä syystä että kansa oli Jumalan kansa.

    Mitä sitten tulee vanhurskauttamisoppiin siitä, miten me ihmiset löydämme armollisen Jumalan ja miten Jumala hyväksyy meidät yhteyteensä armosta ilman meidän omia ansioitamme yksistään Kristuksen tähden, niin lähtökohtanani oleva profeetallinen sana sisältää lauseen, jonka kosketuskohta aukeni tavattoman kirkkaana kun luin lukukappaleen moderniksi amhariksi, joka on heprean sukulaiskieli, kumpikin afro-aasialaisiin kieliin kuuluvia seemiläisiä kieliä.

    Tässä kahdeksannen jakeen alku amhariksi

    ጻድቅ መሆኔን የሚመሠክርልኝ ቀርቧል።

    8 ts’adik’i mehonēni yemīmešekirilinyi k’eribwali።

    Hän, joka minut julistaa vanhurskaaksi, on lähellä.

    Tämä kuvaa tekstin lauseen kuvitteellista tilannetta tuomioistuimessa. Tuomari on paikalla kuuntelemassa todisteita. Kun tulee sellainen todistuspuheenvuoro, missä henkilö todetaan syyttömäksi, niin syytteet raukeavat. Henkilö on vapaa: Hänet julistetaan vapaaksi, vanhurskaaksi.

    Näin myös Jumalan edessä vanhurskauttaminen on sitä, että Jumala julistaa meidät Vapahtajamme täytetyn sovintotyön takia syyttömiksi, koska kaikkien syytösten rangaistus on jo sovitettu. Vapahtajamme on meidän todistajamme ja hän on kaiken tehnyt valmiiksi, niin että meitä ei enää tuomita, koska tuomio on jo kärsitty ristillä. Vapauttava armo on Jumalan lahja Jeesuksessa Kristuksessa.

    • Matias

      Eikö uhreilla ole mitään sanomista tässä leikkioikeudessa, josta selviää Jeesuksen verellä. ?

      On olemassa sellainen lause, kuin ” Viattomien veri huutaa maasta ” . Olettaisin, että he haluavat oikeutta. Kuten esimerkiksi he, joita Jeesuksen nimen tähden on syyttömästi surmattu miljoonittain.

    • Tarja

      Kiitos puheenvuorosta.

      Tuot esille tärkeän näkökohdan. Toki uhteillakin on merkitys. Se mistä kerrot tuo esille, miten maailmamme historiassa on valitettavasti paljonkin väärinkäytöksiä. Todella kauheaa julmuutta on esiintynyt kautta aikojen ja joka puolella maailmaa.

      Erään ateistin aikoinaan heittämä väite, että uskonto muka olisi syynä useimpiin sotiin, on valitettavasti lähtenyt kiertämään ympäriinsä, vaikka se luonteeltaan onkin urbaanilegenda.

      Kansainvälisen erittäin laajan eri sotien syistä kertova tutkimus, yli 1 300 sotaa, on todennut että maailman kaikista niistä sodista, joiden aineisto on riittävän laaja tutkimuksen tekesmiseksi sodan syistä, uskonnollinen syy esiintyy noin 7 prosentissa, ja näistä noin 4 % ssa islam on mukana ja kaikki muut maailman uskonnot kuuluvat noiden noin 3 % joukkoon.

      Useimmiten nimittäin sotien todellinen syy oli jotain aivan muuta kuin uskonnollinsen mutta ikään kuin antaakseen toimilleen oikeutuksen keksitään naamariksi uskonto.

      Samaten myös valitettavissa juutalaisvainoissa useinkin syynä on ollut taloudellinen hyöty. Sen sijaan että olisi esimerkiksi haluttu maksaa takaisin joku laina, sen sijaan hyökättiin lainanantajan kimppuun jolla velkojan vaatimukset saatettiin pyyhkiä pois.

      Mitä tulee kristinuskon julistama ilman ehtoja oleva vanhurskauttamiseen niin sen tarkoituksena on vapauttaa meidät ylivoimaisiksi käyneistä uuden elämän esteistä ja antaa mahdollisuus uudistuneeseen elämään. Anteeksiantamus siis ei ole ylllykkeenä holtittomaan elämään vaan kutsu parempaan uudistuneeseen elämään, jokapäiväinen parannus siis kutsu jokaisena päivänä pyrkimykseen toteuttaa juuri tuona päivänä mielekkäimmät elämän toimet.

      Raamatullisena viittauksena panen tähän Paavalin pitkähkön opetuksen tästä anteekisannon tarkoittamasta uudistuneeseen elämään tähtäävästä elämänasenteesta, jossa hän tuo esille että kaste on meille kutsu alati etsimään kulloinkin parasta elämäntapaa.

      Roomalaiskirje:

      6:1 Mitä siis sanomme? Onko meidän pysyttävä synnissä, että armo suureksi tulisi?
      6:2 Pois se! Me, jotka olemme kuolleet pois synnistä, kuinka me vielä eläisimme siinä?
      6:3 Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut?
      6:4 Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman.
      6:5 Sillä jos me olemme hänen kanssaan yhteenkasvaneita yhtäläisessä kuolemassa, niin olemme samoin myös yhtäläisessä ylösnousemuksessa,
      6:6 kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi;
      6:7 sillä joka on kuollut, se on vanhurskautunut pois synnistä.
      6:8 Mutta jos olemme kuolleet Kristuksen kanssa, niin me uskomme saavamme myös elää hänen kanssaan,
      6:9 tietäen, että Kristus, sittenkuin hänet kuolleista herätettiin, ei enää kuole: kuolema ei enää häntä vallitse.
      6:10 Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.
      6:11 Niin tekin pitäkää itsenne synnille kuolleina, mutta Jumalalle elävinä Kristuksessa Jeesuksessa.

  4. Matias / Paavali

    ”6:3 Vai ettekö tiedä, että me kaikki, jotka olemme kastetut Kristukseen Jeesukseen, olemme hänen kuolemaansa kastetut? ”

    Meillä on vauvakaste. . Kyllä ihminen kuolee ilman kastettakin.

    ”6:4 Niin olemme siis yhdessä hänen kanssaan haudatut kasteen kautta kuolemaan, että niinkuin Kristus herätettiin kuolleista Isän kirkkauden kautta, samoin pitää meidänkin uudessa elämässä vaeltaman. ”

    ”Haudatut kasteen kautta? ” ” Uudessa elämässä vaeltaman ” Meille ei ole kerrottu minkälainen Jeesus oli uudessa elämässä, koska hän ei enää paljon vaeltanut herättyään. Oliko hän oppinut kuuliaisuuden kärsimyksen kautta, kuten on sanottu. Sitä ei kerrota.

    ”6:6 kun tiedämme sen, että meidän vanha ihmisemme on hänen kanssaan ristiinnaulittu, että synnin ruumis kukistettaisiin, niin ettemme enää syntiä palvelisi; ”

    Tuonkin mukaan Jeesuksen vanhassa ihmisessä oli joku synti, josta hänen piti kuolla, esimerkiksi muille, etteivät muut enää niin tekisi. Mikä se oli ? Oliko se viha ? Juutalaisviha.

    ”6:10 Sillä minkä hän kuoli, sen hän kerta kaikkiaan kuoli pois synnistä; mutta minkä hän elää, sen hän elää Jumalalle.”

    Niin, mutta minkälainen hän oli sen jälkeen, kun oli kuollut pois synnistä, ja minkä jälkeen hän eli Jumalalle. Ei kerrota muuta kuin, että kukaan ei tuntenut häntä, joten hänen piti näyttää käsiään. Oliko viha laantunut, ja siksi oli kuin eri ihminen.
    Näin voisi olettaa.
    Toinen kysymys on sitten se, että miten seuraajat toimivat, jotka toistavat hänen vanhan ihmisensä vihasanoja. Eivätkä ole kuolleet pois synnistä, vaan pitävät niitä jumalallisina sanoina.

    • Tarja

      Nostat esille useamman kysymyksen.

      6:3 liittyen

      Kysyt: Meillä on vauvakaste. . Kyllä ihminen kuolee ilman kastettakin.

      Vastaus

      Kaste kuuluu kaikille ihmisille täysin iästä riippumatta. Jumalan yhteyteen pääsee vain ja ainoastaan kasteen välityksellä. Ilman kastetta ei kukaan voi pelastua ei vauvakaan. Siksi kristikunta kastaa kaikkien kristiuskovien lapset.

      ”Kuoleminen kasteessa ei tarkoita ulkonaista ihmisen ajallisen elämän päättymistä, vaan sitä että saatanan lapsi lakkaa olevasta pimeyden henkivaltojen vallassa, siis kuolee kadotukseen menevästä elämästä, ja sen sijaan syntyy uudesti eli aloittaa aivan uuden elämän Jumalan yhteydessä eli tuosta hetkestä alkaen hän on Jumalan lapsi. Tämä Jumalan yhteydessä oleva ihminen on kokonaan toisessa elämänyhteydessä Jumalasuhteessaan. Juutalaiset omassa kääntymyksen kasteessaan opettivat samoin: Kasteen välityksellä ihminen tulee ”yhden päivän ikäiseksi”, eli tuohon aikaan jolloin nollia ei vielä tunnettu sanonan mukaan aloitti koko elämänsä nollapisteestä.

      “6:4 Johdosta

      Kysyt: “Haudatut kasteen kautta? ” ” Uudessa elämässä vaeltaman ” Meille ei ole kerrottu minkälainen Jeesus oli uudessa elämässä, koska hän ei enää paljon vaeltanut herättyään. Oliko hän oppinut kuuliaisuuden kärsimyksen kautta, kuten on sanottu. Sitä ei kerrota.

      Vastaus

      Tuolla sanalla Paavali tarkoittaa, että kaste liittää meidät Vapahtajamme pelastustyöhön. Jeesushan kärsi Golgatan ristillä meidän syntiemme tähden. Meidän puolestamme hän meni kuolemaan ja kärsi meidän ansaitsemamme rangaistuksen.
      Paavali siis sanoo, että Jumalan Pojan sovintotyö ojennetaan meille kasteen välityksellä. Tuo lahjoittaminen tapahtuu jopa niin konkreettisesti että me ikäänkuin olemme synteinemme olleet tuossa Jeesuksen kuoleman ja hautaamisen tapahtumassa mukana. Niin reaalisesti hän otti päälleen meidän ansaitsemamme tuomion.

      Tämän takia myös Jeesuksen ylösnousemus oli samalla tavoin meidän ylösnousemuksemme. Meidän kuolemamme oli pantu hänen kuolemaan, samoin meidän ylösnousemuksemme tapahtui Jeesuksen ylösnousemuksessa. Tuossa siis sanotaan että kastettuina me elämme sitä elämää, mikä alkoi Jeesuksen ylösnousemuksesta. Ylösnoussut Jeesus on kanssamme ja me olemme ylösnousseen Jeesuksen kanssa. Jeesuksen ylösnousemuselämä siis jatkuu kirkon elämässä. Jumala on kanssamme, koska Jeesus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Samaan ajatukseen liittyen Efesolaiskirje sanoo, että kirkko on Kristuksen ruumis.

      Jatkan toisessa kommentissa.

    • Tarja

      Tässä jatkoa

      “6:6 liittyen

      Sinä sanot: Tuonkin mukaan Jeesuksen vanhassa ihmisessä oli joku synti, josta hänen piti kuolla, esimerkiksi muille, etteivät muut enää niin tekisi. Mikä se oli ? Oliko se viha ? Juutalaisviha.

      Vastaukseni

      ”Vanha ihminen” tarkoittaa meidän Aadamista alkunsa saanutta ihmisyyttämme. Olemme syntiinlankeemuksen alaisia. Me olemme syntisiä. Tuossa siis puhutaan meidän lankeemuksestamme kohtalon yhteydessä Aadamin lankeemukseen. Me olemme langenneen ihmiskunnan elämäntodellisuudessa lankeemuksen sisällä.

      Sen sijaan Jeesus, Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa, oli ilman syntiä. Hänen kuolemansa oli meidän puolestamme kuolema. Itsessään viattomana hänen ei olisi tarvinnut kuolla eikä kärsiä. Jumalana hän on ikuinen. Mutta meidän puolestamme hän otti kuolemanrangaistuksen ja näin tehden toi meille vapautuksen kaikesta mikä meitä saattoi syyttää. Hän siis kärsi ja kuoli meidän puolestamme.

      Jumalan viha syntiä ja vääryyttä kohtaan lepytettiin Jeesuksen uhrilla. Nyt meillä on Jeesuksen tähden rauha ja sovinto Jumalan kanssa. Viha on lepytetty ja Jumalan lapsen turvallinen ja rauhaisa elämä on meille annettu lahjaksi, yksitään Jumalan työnä.

      Jeesus oli ja yhä ylösnousseenakin on juutalainen. Kukin on taivaassakin sitä mitä hän on, kuitenkin niin etteivät nämä ajalliset rajat enää ole rajoittavia rajoja vaan itse kunkin omaa olemusta kuvaavia ja Jumalan kunniaa monimuotoisesti kirkastavia erilaisuuksia, jotka kaikki yhdessä muodostavat uuden riemullisen ja Jumalaa ylistävän monimuotoisuuden ja elämän rikkauden ilmauksen.

      Jeesus jopa oli aikansa oppinein juutalainen, kuten noin puolen vuosisataa sitten totesi juutalainen Jerusalemin yliopiston professori David Flusser, jota juutalaiset laidasta laitaan ovat valtaisasti kunnioittaneet valtaisan tietämyksensä ja suuremmoissen henkilökohtaisen hurskautensa perusteella, johon kuului sekä harvinaislaatuinen syvyys että poikkeukssellisen laaja avoimuus aitoon ihmisten kohtaamiseen.

      “6:10 johdosta

      Kysyt:
      Niin, mutta minkälainen hän oli sen jälkeen, kun oli kuollut pois synnistä, ja minkä jälkeen hän eli Jumalalle. Ei kerrota muuta kuin, että kukaan ei tuntenut häntä, joten hänen piti näyttää käsiään. Oliko viha laantunut, ja siksi oli kuin eri ihminen. Näin voisi olettaa.
      Toinen kysymys on sitten se, että miten seuraajat toimivat, jotka toistavat hänen vanhan ihmisensä vihasanoja. Eivätkä ole kuolleet pois synnistä, vaan pitävät niitä jumalallisina sanoina.

      Vastaukseni

      Jeesus on ikuisesti ollut Jumala jo ennen ihmisyyden ottamista olemukseensa. Myös ihmisyyden ottamisessa ja sen jälkeenkin hän on niin äidin kohdussa, niin pienenä vauvana syntymän jälkeenkin, kuin poikasena, nuorukaisena, aikuisena kiertävänä rakennusmiehenä, kuin kuolemassaan ja ylösnousemuksessaan ja taivaaseen astumisessaan, kuin nykyisin Isän oikealla puolella Jumalan valtaistuimella istuessaan, kuin kerran takaisin tullessaan sekä ikuisuudessa kaikkivaltiaana Jumalana ja ihmisenäkin hän on aina ollut, nyt on ja tulee olemaan synnitön.

      Hänen syntiuhrinsa merkitys oli siinä, että hän otti meidän syntimme kantaaksi, meidän syntiemme tähden hän tuli synniksi ja näin ne naulittiin ristille eivätkä enää voi käydä meille taakaksi tai tuomioksi.

      Meillä kasteen kautta Jeesuksen pelastustekoon yhdistettyjen ihmisen elämässä vallitsee sekä se että Aadamin perillisinä olemme langenneessa tilassa että Jumalan omina Jeesukseen yhdistettynä, joten me olemme sekä syntisiä että vanhurskaita koko sen ajan kuin tässä maailmanajassa elämme. Vasta kerran kun Jeesus tulee takaisin suuressa kunniassaan, me vapaudumme tämän ajan vajavaisuudestamme ja ylösnousseessa kirkstetussa ruumiissa saamme elää ikuista elämää taivaan kirkkaudessa. Toisaalta niin samanlaisina kuin täälläkin että Jeesuksen naulan jälkien tavoin meidätkin voidaan tunnistaa, ja toisaalta niin paljon uudistuneena ja kirkastuneena, että jotakin niin uutta on olemuksessamme että toisetkin voivat ihmetellä sitä valtavaa Jumalan uudeksi luovaa työtä, joka tuo esiin sen varsinaisen olemukseemme kuuluvan persoonallisuuden, jossa ei enää ole virheä eikä puutetta ei vajavaisuutta eikä muutakaan elämän täydellistä onnea häiritsevää puolta.

  5. Matias

    ”Samaten myös valitettavissa juutalaisvainoissa useinkin syynä on ollut taloudellinen hyöty. Sen sijaan että olisi esimerkiksi haluttu maksaa takaisin joku laina, sen sijaan hyökättiin lainanantajan kimppuun jolla velkojan vaatimukset saatettiin pyyhkiä pois.”

    Noinkin, ja sitten rukoillaan ” Anna meille meidän velkamme anteeksi ” . Ja Luukas kehoittaa; ”Lainatkaa sinne mistä ette saa takaisin. ”

    Kuitenkin, jos luit sen linkin, jonka sinulle annoin aikaisemmin, sieltä selviää, että jo varhaisessa vaiheessa kirkkoisät, ja arvostetut kristilliset kirjoittajat syyttävät anteeksiantamattomasta Kristuksen murhasta , jolle ei ole mitään sovitusta olemassa, ja jokainen joka on surmannut juutalaisen on tehnyt jumalalle otollisen teon. Jopa hekumoitsevat sillä, kuinka nauttivat nähdessän, kun juutalaiset menevät ikuiseen piinaan. Piinan järjestäminen oli ihan suunniteltu strategia, jolla pyrittiin pääsemään tiettyyn päämäärään, eli juutalaisuuden tuhoamiseen ja kristinuskoon voittoon. Jos ei haluta puhua uskonnosta syynä, niin puhutaan sitten vallasta, jossa uskonto antaa moraalisen oikeutuksen teoille ja sanoille.

    Ikäänkuin juutalaiset kaikkialla, kaikkina aikoina olisivat syyllisiä siihen, että roomalaiset ristiinnaulitsivat paljon juutalaisia, ja muita, kuten esim. orjia ja alamaisia, jotka eivät suostuneet kumartamaan keisarin kuvia jumalana, tai muuten halusit pois tyrannian alta.
    Kuulen vieläkin sanoja; ” Tappoivat Jeesuksen,” tähän ihmiset on kasvatettu, joten väitteeni ei ole tuulesta temmattu. Se kaikuu vielä tässä ajassakin.

    Ja tältä pohjalta, se on kansa, joka on joutunut kantamaan muiden syntejä . Mutta ei pidä kuvitella, että ne on samalla sovitettu. Ei tietenkään.

    • Tarja

      Kerrot juutalaisten vainoista ja heidän kansana kokemistaan julmuuksista. Tämä on mitä järkyttävintä todellisuutta.

      Olen lukenut näistä paljonkin ja aivan erityisesti olen huomannut, miten Iisakin uhri 1. Moos 22 luvussa on antanut noissa olosuhteissa henkisen tuen, johon he ovat elämänsä kovissa kohtaloissa voineet panna toivonsa ankkurin.

      Juutalaiset ovat kansana kärsineet paljon. Samoin kristittyjen vainot ovat olleet mitä järkyttävintä todellisuutta kauta koko kirkon historian. Viime vuosisata oli tässä suhteessa synkin vuosisata. Onpa arvioitu että viime vuosisadan aikana noissa kristittyjen vainoissa kuoli enemmän kristinuskovia kuin kaikkina aikasiempina vuosisatoina yhteensä.

      Nämä niin juutalaisen kuin kristittyjenkin kärsimät vainot eivät ole sovitustyö, vaikka ne ovatkin oman uskon lujuuden ilmauksia ja kertovat uskollisesta vakaumuksessaan pitäytymisestä.

      Sen sijaan Jeesuksen ristin kuolema on koko maailman sovitus. Hänen työnsä takia koko maailmalla on pääsy Jumalan tykö. Sovitustyö koskee kaikkia ihmisiä kaikista kansoista. Tässä ei ole yhtään erotusta.

      Kun Jeesus sanoo Pietarille että anteeksi on annettava ei vain setsemää vaan 77 kertaa, niin hän viittaa Vanhan testamentin pahimpaan öykkäriin Lemekiin, joka uhkasi kostaa 77 kertaisesti jokaisen kärsimänsä vääryyden. Tämän opetusken mukaisesti Jeesuksen myötämä anteeksianto ei tunne rajoja, vaan koskee kaikkia ihmisiä maailmassa niin ennen meitä eläneitä, kuin nykyisiä ja tuleviakin sukupolvia kaikista kansoista, heimoista, sukukunnista olivatpa he sitten itsessään kuinka mahdottomia tahansa.

  6. Matias
    Hyvää huomenta

    ” Jeesuksen myötämä anteeksianto ei tunne rajoja, vaan koskee kaikkia ihmisiä maailmassa niin ennen meitä eläneitä, kuin nykyisiä ja tuleviakin sukupolvia kaikista kansoista, heimoista, sukukunnista olivatpa he sitten itsessään kuinka mahdottomia tahansa. ”

    Tällä ei ole mitään merkitystä, koska syntiä ei ole. Tuo ei päde missään oikeudessa, koska nyt puhutaan laista ja moraalista, laittomuudesta ja moraalittomuudesta. Jo Paavali puhuu Laittomuuden lapsista.

    Syntien anteeksiantoa ei siis tarvitse julistaa, eikä käyttää mainostemppuna, se on tyhjää puhetta.
    Kaikenlisäksi, se ei ole edes evankeelista puhetta, koska siellä puhutaan viljasta ja rikkaviljasta, vuohista ja lampaista. Jaosta oikealle ja vasemmalle puolelle, jolloin toinen puoli menee kadotukseen ja toinen ikuiseen iloon. ” Oikeamieliset perivät maan ”

    Me voimme siis unohtaa synnin, ja ryhtyä elämään laillisesti ja moraalisesti mahdollisimman hyvin.

    • Tarja

      1) Väität ettei syntiä ole. Valitettavasti tämä on hyvin epärealistinen näkemys ihmiskunnan elämän todellisuudesta. Koko ihmiskunta on synnin alla jo alusta asti. Tämä synti on olemukseltaa sellainen että sen takia jokainen ihminen joka ei kasteen ja siihen liittyvän uskon välityksellä ole tullet Jumalan lapseksi joutuu kadotukseen.

      Syntien anteeksiantamusta siis on pakko julistaa, jotta ihminen voisi päästä osalliseksi Jumalan armahtduksesta ja Jeesuksen sovintotyön tuottamasta syntien anteeksiantamuksesta.

      2) On eri asia katsoa ihmisen tekemiä yksittäisiä rikoksia ja toisaalta nähdä hänen kokonaissyyllisyytensä. Oikeuden edessä on lähdettävä siitä, että jokainen on syytön siihen asti kunnes hänet oikeuden käytössä olevin menetelmin julistetaan syylliseksi . Tällä suojataan yhteiskuntaa väärien kantelujen ja väärien syytösten vaaralta.

      3) Maan periminen luvataan seuraavissa yhteyksissä, 1933 /19 38 käännöksen mukaan:

      Psalmit:

      25:13 Hänen sielunsa saa nauttia hyvää, ja hänen jälkeläisensä perivät maan.

      37:9 Sillä pahat hävitetään, mutta jotka Herraa odottavat, ne perivät maan.

      37:11 Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.

      37:22 Sillä hänen siunaamansa perivät maan, mutta hänen kiroamansa hävitetään.

      37:29 Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä iankaikkisesti.

      Matteuksen evankeliumi:

      5:5 Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä.

      Tästä viimeisestä Matt. 5:5 on Åbo Academissa tehty väitöskirja, joka käsitteli vain tätä jaetta. Siinä tulee esille hyvin laaja-alaisesti se, miten Jumalan valtakunta käsite ymmärrettiin Jeesuksen aikana.

  7. Harhaan osuminen… Synti; Wikipediassa kerrottuna.

    ”Uudessa testamentissa käytetään useita erilaisia kreikan kielen sanoja, jotka suomennoksessa ovat käännetty synniksi. Sanojen merkitysalue on usein laajempi kuin, mitä Uuden testamentin suomennoksessa on pystytty tuomaan esille. Yksi eniten käytetyistä sanoista, joka on käännetty synniksi, on kreikan kielen sana ”hamartia”, maalin ohi ampumista tms.

    Seuraavassa luettelossa on käsitelty kreikan kielen sanoja, jotka Raamatussa on käännetty synniksi.

    Kreikan kielen sana ”anomia” tarkoittaa lain rikkomista.
    ”Ofeilima” merkitsee velkaa laiminlyömisestä, väärämielisyydestä, sopimuksen rikkomisesta tms.
    ”Hamartia” Ohiampuminen tai osumattomuus, kun epäonnistutaan tarkoittamalla hyvää, mutta sitten huomataan, että tehdäänkin pahaa.
    ”Agnoema” tarkoittaa liukastumista, kompastumista, vahingossa tehtyä pahaa yms.
    ”Parakon” tarkoittaa tottelemattomuutta, mutta viittaa myös väärin kuulemiseen.
    ”Parabasis” viittaa lain rikkomiseen kiertämällä oikea.
    Sanalla ”asebeia” sitten tarkoitetaan aktiivista toimintaa Jumalaa vastaan. ”

    ” Alkukielellä sana merkitsee erehdystä, tieltä eksymistä, maalin ohi ampumista ja jumalallisen lain rikkomista. Kristillisissä tulkinnoissa painotetaan merkitystä, joka viittaa Jumalan asettamia käskyjä, asetuksia, lakia tai järjestystä rikkovien tekojen toteuttamiseen tai motiivien edistämiseen ajatuksin tai toimin. ”

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Synti

    Meillä on nyt uskonnonvapaus, joten jokainen voi valita uskooko hamartiaa, vai etsiikö totuutta. Laki on armollinen, ei tuomitse edes aktiivista toimintaa Jumalaa vastaan. Se jää yksilön omalle vastuulle. Laki Jumalan pilkasta on poistettu, siitä ei seuraa sangtioita.

    • Tarja

      1) On aivan selvää, että joillekin merkittävimmille käsitteille on käytössä useita eri sanoja, esimerkiksi arabiassa kamelia voidaan kuvata noin 200 eri sanalla, tai saaristossa erilaisia sään ilmiöitä varten on lukematon määrä sanoja, jotka yhdellä sanalla kuvaavat minkälainen sää on ulkona merellä.

      Wikipedia esittelee muutaman niistä sanoista joita Raamatun alkutekstissä esiintyy.

      Otan tähän esille netissä esiintyvän sanakirjan, missä sanalle hamartia , ἁμαρτία, ας, ἡ , annetaan 173 käyttökertaa, joista uusi Amerikkalainen käännös antaa vastineita seuraavasti
      NASB Translation
      sin (96), sinful (2), sins (75).
      Tarkemmin tätä voi katsoa osoitteesta
      https://biblehub.com/greek/266.htm

      Sitten otan sellaisen synti -sanan, jota wikipediassa ei mainita

      hamártēma , ἁμάρτημα, ατος, τό, jonka neljälle esiintymäkerralle samainen käännös antaa seuraavat vastineet:

      NASB Translation
      sin (2), sins (2).

      https://biblehub.com/greek/265.htm

      Pelkillä sanoilla pelaamisella ei itse asiaa voi syrjäyttää, koska kaikissa puhutaan samaa asiaa koskevista näkökulmista, eri sanat vain tuovat oman näkökulmansa samasta asiasta puhumiseen.

      Toisaalta tämä myös työllistää raamatunkääntäjiä. Erään ystäväni kääntämälle kielelle synti -sanoja on 16, mutta perinteisessä heimouskonnossa niillä kaikilla on ollut eri rituaali syntien anteeksi saamiseksi. Jos valitsee yhden sanan, minkä tahansa, niin aina jokin toinen puoli kristikunnan perinteisestä synti-käsityksestä jää syrjään.

      Ongelma voidaan verrata sanaan sähkövirta. Jos ylittää käyttää ilmaisua sähköjoki, niin harva osaa tuohon yhdistää sähkön liikkumista sähköjohdoissa.

      2) Synnin todellisuus on niin merkittävä, että jokainen rikkomus Jumalaa vastaan aiheuttaisi meille ikuisen kadotuksen, jos emme Jeesuksen Kristuksen tähden olisi saaneet syntien anteeksisaamista ja ellei sitä olisi meille ojennettu pyhän kasteen kautta ja siihen liittyvän uskon kautta meidän elämäämme tullut.

      Luther sanoo tästä näin: ”Evankeliumi on elämän sana, armon oppi, valo ja ilo, joka lupaa, tuo ja antaa Kristuksen kaikkine lahjoineen.”

  8. Apostolinen tunnustus…

    ”……..istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan, oikealla puolella
    ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, ” siis tuomitsemaan jopa kuolleita.

    Nikean tunnustus…….

    ” …………..istuu Isän oikealla puolella
    ja on kirkkaudessa tuleva takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita ja jonka valtakunnalla ei ole loppua.” siis tuomitsemaan, jopa kuolleita.

    Athanasiuksen tunnustus …….

    ”Hän on kärsinyt meidän pelastuksemme tähden, astunut alas helvettiin, noussut kuolleista, astunut ylös taivaisiin, istunut Isän oikealle puolelle, ja sieltä hän on tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita. Hänen tullessaan kaikkien ihmisten on noustava kuolleista ruumiillisesti ja käytävä tilille siitä, mitä ovat tehneet. Hyvää tehneet pääsevät ikuiseen elämään, pahaa tehneet joutuvat ikuiseen tuleen. ”

    Melenkiintoinen kohta: ” käytävä tillille siitä mitä ovat tehneet.”

    • Tarja

      Nuo kaikki kolme vanhan kirkon uskontunnustusta puhuvat samasta asiasta. Kristuksen tullessa takaisin kaikki ihmiset, olivatpa he sitten ehtineet kuolla ennen hänen tuloaan tai ovat elossa tuona aikana, kootaan kaikki yhdessä Jumalan eteen vastaamaan elämästään ja teoistaan.

      Ne jotka ovat saaneet syntinsä anteeksi Jeesuksen suuren armon kautta eli ovat tulleet kasteen kautta Jumalan lapsiksi ja jotka uskossa ovat tämän elämäänsä saaneet, pääsevät taivaaseen, koska pahat teot on Jeesuksen tähden anteeksi annettu eivätkä ne enää ole soimaamassa, Syntien syytöksen sijaan näkyy vain Jeesuksen puhdistama sydän.

      mutta ne, jotka eivät ole Jeesusta vastaan ottaneet joutuvat toteamaan, että Jumalan oikeudenmukainen tuomio kohtaa heidät täydessä voimassaan. Heidän omat väärät tekonsa ja laiminlyöntinsä koituvat heille tuomioksi.

  9. Matias

    ” koska Jeesus on Jumala ja ihminen yhdessä persoonassa. Samaan ajatukseen liittyen Efesolaiskirje sanoo, että kirkko on Kristuksen ruumis. ”

    Kaksikasvoinen jumala oli jo aikaisemmin, eli roomalaisen mytologian Janus. Alkujen ja loppujen jumala.

    ” Janus (lat. Ianus) oli roomalaisen mytologian alkujen, loppujen ja muutoksen sekä ovien ja porttien jumala. Janusta palvottiin kylvöajan alussa, satoa korjatessa, häissä, syntymäpäivinä ja muissa tärkeissä aluissa ihmisen elämässä.”

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Janus

    • Tarja

      1) Kristinuskon syntyessä maailmassa oli suuri määrä erilaisia uskontoja. Eri puolilla maailmaa oli omia mytologioitaan eli jumalaistarujaan ja myös omia palvontamenojaan. Niiden tunteminen voi olla historian joidenkin tapausten ymmärtämiseksi avain siihen miten ihmiset missäkin tilanteessa toimivat, mutta niillä ei ole merkitystä kristinuskon oppien selittämiseksi. Jeesuksen kaksi luontoa eivät missään mielessä ole verrattavissa Janus -jumalan kaksiin kasvoihin.

      2) Jeesuksen täysi ihmisyys ja täysi jumaluus ovat seurausta siitä, että Jumalan Poika, Jumalan toinen persoona, otti ihmisyyden Autuaassa Neitsyessä. Hänelle ei tullut kaksia kasvoja, ei kahta sydäntä eikä mitään muutakaan kaksinkertaisesti, vaan molemmat luonnot kuuluvat hänen yhteen persoonaansa erottamatta mutta sekoittamatta.

      Lutheria seuraavan polven luterilaiset oppineet ovat verranneet tätä rautaan ja lämpöön. Rauta voi olla kylmää tai lämmintä, lämmin metalli voi olla rautaa tai kuparia tms., kumpikaan ominaisuus raudan ja lämmön ominaisuus eivät sekaannu toisiinsa, mutta ne ovat samaan aikaan todellisuutta yhdessä konkreettisessa raudanpalassa.

Matias Roto
Matias Rotohttp://www.roto.nu
Eläkkeellä oleva rovasti. Entinen Kamerunin lähetti. Sotainvalidien veljespappi Kanta-Hämeessä. Vuoden somerolainen 2012. Kepun Varsinais-Suomen piirin kirkollisasiain toimikunnan puheenjohtaja. Puoliso prinsessa Colette on Someron seurakunnan kirkkovaltuutettu. Fb Tauno Matias Roto Puh 040 - 356 06 25