Päivi Räsänen ei ole yhtä kuin kirkko. Kirkko ei ole yhtä kuin Päivi Räsänen. Tämä ei ole kirjoitus Päivi Räsästä vastaan vaan kirkon puolesta.
Kirkosta ei kannata erota Päivi Räsäsen eikä kenenkään ihmisen takia. Kirkkoon kannattaa liittyä sen ja meidän kirkossa toimivien puutteista huolimatta, koska kirkon asia on meitä ihmisiä ja puutteitamme suurempi.
Kirkko on armon yhteisö. Kirkko on uskon, toivon ja rakkauden yhteisö. Kirkossa omistamme evankeliumista uuden elämän ja taivaan toivon Kristuksessa. Kaikki on hänessä ja hänestä. Liity kirkkoon, jos erosit siitä tai jos et ole siinä ollut jäsenenä!
Toivo Loikkanen
Niinpä niin. Päivi Räsänen ei ole kirkko. Eikä kirkon pidä erota Päivi Räsäsestä, vai miten päin se nyt menikään ….
Räsänen ei ole kirkko, sanotaan.
Vielä ei sanota, että hän on samarialainen…
Tervetuloa kirkkoon, Vielä enemmän tervetuloa seuraamaan Jeesusta Kristusta, Vapahtajaamme.
Hän on antava rauhan ja rakkauden.
Se on taivaallista rakkautta, ja sen avulla voi rakastaa Päivi Räsästäkin, joka uskaltaa kertoa sellaisenkin jumalallisen totuuden, jota tuulenhaistajat ja pelimiehet eivät koskaan uskaltaisi.
Ojala: ”Päivi Räsästäkin, joka uskaltaa kertoa sellaisenkin jumalallisen totuuden,”
Alkavat vaan käydä kirkolle kalliiksi Räsäsen uskallus ja jumalalliset totuudet.
Hävettääkö ristin miehen seurassa kulkeminen?
He eivät tahdo kantaa iestä,
myös meille se on vaikeaa.
Me emme seuraa ristin miestä,
vaadimme vahvaa Jumalaa.
Tie pilkkakruunun, tappion
on mieltä vailla, mahdoton
VK 55:2
Samaa mieltä. Päivi Räsäsen tai kenenkään muun yksittäisen kirkon jäsenen mielipiteen takia ei kannata erota kirkosta.
Sen sijaan evlut kirkko virallisessa lausunnossaan vastustaa tasa-arvoista avioliittolakia. Se on eräs ihan hyvä syy erota.
Tämä menee pilkun viilaamiseksi, mutta puhutaanko lakialoitteessa sukupuolineutraalista avioliitosta vai tasa-arvoisesta avioliittolaista? Kyllä kaiketi nykyinenkin avioliittolaki on tasa-arvoinen. Eikö siinä käsitellä miestä ja naista tasa-arvoisina? Ei kait ole tarkoitus, että jompi kumpi olisi alisteinen toiselle. Vai onko minulta mennyt jotain ohi?
Mutta silti, se on se, tuo tasa-arvo niin näppärä sana. Sillä ikään kuin sementoi asemat valmiiksi, omistaa itselleen sen oikean kannan. Minun kantani = tasa-arvoinen, oikea kanta, sinun kantasi = epätasa-arvoinen, väärä kanta. Kaikki keskustelu tyrehdytään tuolla varsin valmiiksi. Kukapa sitä haluaisi tunnustautua epätasa-arvoisuuden kannattajaksi. Eli onko sukupuolineutraali avioliittolakialoite = tasa-arvoinen avioliittolakialoite. Eli nykyinen avioliittolaki = epätasa-arvoinen avioliittolaki.
Salomäenpää: ”Vai onko minulta mennyt jotain ohi?”
Sinulta on tainnut mennä ohi se, että on olemassa myös muunlaista, kuin eri sukupuolten välistä tasa-arvoa. Tasa-arvoinen avioliittolaki koskee erilaisten seksuaalisten suuntausten välistä tasa-arvoa, ellet tuota nyt sattunut tietämään.
On olemassa myös – ihan vaan esimerkin vuoksi – myös eri rotuisten ihmisten välillä ilmenevää tasa- tai epätasa-arvoa.
” Kyllä kaiketi nykyinenkin avioliittolaki on tasa-arvoinen. Eikö siinä käsitellä miestä ja naista tasa-arvoisina?”
Laki käsittelee parisuhteita. Sinä sekoitat sen, että ihmiset ovat tasa-arvoisia siihen, että parisuhteet ovat tasa-arvoisia. Homoseksuaalien parisuhteella ei ole samat oikeudet ja velvollisuudet kuin heterojen.
Tasa-arvo on aina suhteellista. Nyt haetaan tasa-arvoista suhdetta hetero- ja homoparisuhteiden välille. Olemme tulleet yhteiskuntana siihen pisteeseen, ettemme enää näe syitä miksi näin ei pitäisi olla. Raamattuun vetoaminen ei enää tepsi, sillä ihmiset eivät usko kristinuskon Jumalaan siinä määrin kuin ennen. Sinä nyt yrität sekoittaa tuon asian, koska et ymmärrä tasa-arvon olevan suhteellista.
Tervetuloa tänne Korintin nasaretilaisten joukkoon.
Älkää silti välittäkö mitä luonamme viipyvä Paulus alias Saulus Tarsolainen elämästä opettaa.
Tulkaa siitä huolimatta. Ei hän ole yhtä kuin seurakunta.
Tämänpäiväistä Yle Leaks ohjelmaa lainaten:
Päivi Räsänen vaikuttaa kirkkoon kuin spitaalisuus. Aina kun Räsänen koskee kirkon asioihin, niin kirkosta irtoaa jäseniä.
Nykyään ei uskalla enää sanoa ääneen, ettei hyväksy esimerkiksi homojen avioliittoa. Heti leimataan suvaitsemattomaksi. Se on minusta ahdasmielistä, jos ei saa reilusti olla ennakkoluuloinen.
Olen eri mieltä Toivon kanssa. Päivi Räsänen on kirkko. Hän on kirkon jäsen ja ilmaisee uskoaan sanoilla minä uskon ja liittyy laajempaan kokonaisuuteen eikä ole irrallaann siitä; – me uskomme. Näin hän on yksi meistä ja osa kirkkoa.
Muuten typerä kirjoitus – aivan kuten suomaiset eivät osaisi ajatella.
Kadun tuota sanaa typerä. Sanotaan vain suomalaiset osaavat itse ajatella.
Ja suomalaiset ajattelevat, että on aika tarjota homoparisuhteille samat oikeudet kuin heteroille.
Päivi Räsäselle kuuluu ministerinä kirkon asiat. Silloin hän aivan selvästi edustaa kirkkoa ja sen käsityksiä lausunnoissaan, toiminnoissaan.
Jos hän ei olisi kirkon asioista vastaava ministeri niin silloin hän olisi tavallinen uskovainen omine käsityksineen. Tosin silloinkin hän edustaisi käsityksillään omaa kristillisdemokraattista puolueen kannanottoja sen puheenjohtajana.
Reino Suni :”Päivi Räsäselle kuuluu ministerinä kirkon asiat. Silloin hän aivan selvästi edustaa kirkkoa ja sen käsityksiä lausunnoissaan, toiminnoissaan.”
Mielestäni Päivi Räsänen ei edusta kirkon tärkeintä osaa eli ns. hengellistä regimenttiä. Päivi Räsänen on maallisen regimentin poliitikko ja käsitys siitä, että hän edustaisi kirkkoa, kuvastaa mielestäni sitä ylikorostunutta asemaa, joka maallista valtaa käyttävillä poliitikoilla kirkossa tänä päivänä on.
”Päivi Räsäselle kuuluu ministerinä kirkon asiat. Silloin hän aivan selvästi edustaa kirkkoa ja sen käsityksiä lausunnoissaan, toiminnoissaan.”
Tämä on mielestäni väärä näkökulma ja kääntää asian nurinperin todellisuuteen nähden. Kirkko vastaa ihan itse omista asioistaan, siihen ei ministeriä tarvita puhemieheksi. Jos hän edustaisi kirkkoa, niin eikö hänen pitäisi olla silloin kirkon ”nimittämä”? Kirkon mandaatilla siihen tullut? Ja niin kait ei käsittääkseni ole tapahtunut. Ei vaan neuvotteluiden jälkeen valtio on hänet tähän tehtävään kutsunut. Mielestäni Päivi Räsänen edustaa sen sijaan valtiota kirkkoon päin, toimii erityisenä yhdysnaisena kirkon ja valtion välissä, heidän välisissä suhteissa.
Olli Salomäenpää
” Kirkko vastaa ihan itse omista asioistaan— ”
Täyytä puppua, valhetta. Esim. kirkollisvero. Päivi Räsäsen vastuusta ministerin roolissa kirkon asioihi voidaan kyllä olla eri mieltä. Oppikysymyksiin hänellä ei luonnollisestikaan ole ministerinä vaikutusvaltaa.
”” Kirkko vastaa ihan itse omista asioistaan— ” Täyytä puppua, valhetta. Esim. kirkollisvero”
On se hienoa, kun asemat tehdään selväksi heti kättelyssä… Jos puhutaan kirkollisverosta, ja tarkoitetaan henkilöverotusta, joka muodostaa seurakuntien tuloista leijonanosan, niin valtiolla ei ole sen kanssa mitään tekemistä. Jokainen seurakunta / seurakuntayhtymä on taloudellisesti itsenäinen toimija ja määrää kirkollisveroprosentin ihan itse ja joka myös kerää sen jäseniltään ihan itse. Verottajan suosiollisella ja maksullisella avustuksella tosin. Valtiolla ja ministerillä ei ole tuon kanssa mitään tekemistä.
Jos taas puhutaan yrityksiltä kerättävästä yhteisöverosta, jonka tuotosta valtio antaa kirkolle sen pienen osuuden, oliko se luokkaa noin 4 % vastineeksi kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä, niin siitä päättää eduskunta, ei Päivi Räsänen eikä kirkko Päivi Räsäsen välityksellä. En yhtään epäile, etteikö tässä asiassa valtion ja kirkon edustajat käy neuvotteluja, että mikä olisi oikea osuus, mutta sekin on mielestäni normaalia demokraattista toimintaa. Mutta on totaalisen naivia kuvitella, että jos kirkon osuus yhteisöveron tuotosta pudotettaisiin nollaan, että veroa laskettaisiin kirkon osuuden mukaisesti yrityksiltä alemmaksi. Näin ei taatusti kävisi. Kyllä se kirkolle nyt tuloutettu osuus menisi todennäköisesti valtion kirstuun, ehkä jotain annettaisiin kunnille.
Olisiko sinulla, Reijo antaa lisää esimerkkejä, joiden mukaan toteamus ”kirkko päättää itse omista asioistaan” on täyttä puppua ja valhetta?
Kirkko on sillä lailla kollektiivi, että siellä pitäisi olla vain Yksi ääni ja Yksi Tahto. Yksi ääni on Jumalan Sanan julistus ja näin elämän oppi olisi Jumalan tahto. On väärin sanoa ja ajatella, että kukin tekisi kirkon sellaiseksi kuin itse haluaa. Siitähän vasta kokofonia syntyy.Jumala on Pyhä Rakkaus ja vain Hänen tahtonsa noudattamisessa on siunaus sekä yksilölle, kirkolle että kansalle ja koko ihmiskunnalle.
”Kirkko on armon yhteisö. Kirkko on uskon, toivon ja rakkauden yhteisö. Kirkossa omistamme evankeliumista uuden elämän ja taivaan toivon Kristuksessa. Kaikki on hänessä ja hänestä. Liity kirkkoon, jos erosit siitä tai jos et ole siinä ollut jäsenenä!
Toivo Loikkanen”
Hinta: eläkeläiseltä 793€/v
Kimmo se jaksaa rehvastella suurilla tuloillaan. Minä maksoin vuonna 2013 kirkollisveroa 11 euroa ja 61 senttiä. Useimmilla meistä luku on jotain siltä väliltä.
Hyvä Juha, olen ihan samaa mieltä kanssasi. En tiedä, mitä tilastoja Wallentin lukee, mutta eläkeläisen kirkollisvero 793 € (2 %) vuodessa tarkoittaisi 3 300 €:n eläkettä/kk. Eläketurvakeskuksen tietojen mukaan yli 3 000 € eläkettä saa vain 4,5 % eläkkeensaajista. Keskieläke 31.12.2013 on 1 549 €. Keskikirkollisvero 1,42 % keskieläkkeestä 1 549 € on taas puolestaan 264 €/vuosi. Aika kaukana siitä 800 eurosta.
Kajander: ”Kimmo se jaksaa rehvastella suurilla tuloillaan.”
Miksi menet henkilökohtaisuuksiin??? Minun mielestäni 793€ on joka tapauksessa korkea hinta tyhjästä. Sen saa ihan ilmaiseksi ja pyytämättäkin.
Heiskanen: ”En tiedä, mitä tilastoja Wallentin lukee, mutta eläkeläisen kirkollisvero 793 € (2 %).”
Ei tässä mitään tilastoja tarvita. Puhun vain omasta puolestani. Vuonna 2013 verotettavasta eläketulostani 52.850 euroa olisin maksanut 1,5% mukaan 792,75 € kirkon jäsenmaksua.
Kimmo, itsehän aloitit. Tuo 793 euroa ei ole ollenkaan tyypillinen kirkollisveron määrä, vaan poikkeuksellisen suuri. No, nyt tiedämme muutkin asiaan liittyvät luvut. (Ennestään tiedämme, että maksat vastaavan summan Punaiselle ristille. Hyvä niin.)
Kajander: ”Ennestään tiedämme, että maksat vastaavan summan Punaiselle ristille. Hyvä niin.”
Totta. Punaisen Ristin välityksellä siitäkin rahasta on jollekin tarvitsevalle jotain hyötyä, kun se kirkolle maksettuna menisi suurimmaksi osaksi kirkon hallintoon sekä henkilö- ja kiinteistökuluihin. Kirkon keräämistä veroeuroista menee naurettavan pieni osa hädänalaisten ihmisten auttamiseen.
Kajander: ”Kimmo, itsehän aloitit.”
Minähän vain hinnoittelin Toivon mainostaman armon, uskon, toivon ja rakkauden siinä tapauksessa, että minä ostaisin ne kirkkoon liittymällä. Kaikki nuo ovat tärkeitä asioita ihmislapsen tallustellessa Telluksella, mutta miksi niistä pitäisi maksaa??? Ainakin tähänastisen taaperrukseni ajan (68 v) olen saanut nauttia niistä ihan ilmaiseksi.
Uudesta elämästä ja taivaan iloista ei nyt ole niin väliä ja evankeliumikin on jo kuultu moneen kertaan. Ei se siitä miksikään ole muuttunut.
”Punaisen Ristin välityksellä siitäkin rahasta on jollekin tarvitsevalle jotain hyötyä, kun se kirkolle maksettuna menisi suurimmaksi osaksi kirkon hallintoon sekä henkilö- ja kiinteistökuluihin. Kirkon keräämistä veroeuroista menee naurettavan pieni osa hädänalaisten ihmisten auttamiseen”
Tähän väitteeseen liittyen voidaan kysyä, että mitä sillä ihmisten auttamisella oikein tarkoitetaan. Tulee, että tällaisen väitteen esittämisellä auttamisella halutaan tarkoittaa ainoastaan rahan tai tavaran antamista. Mutta kun hengellisessä työssä se on myös muuta, yleensä se on paljon enemmän jotain muuta. Kun kirkon palkkaama työntekijä keskustelee ihmisten kanssa, antaa aikaa, tukee, jakaa taakkaa jne. (jonka takia me tätä työtä tehdään) mutta ei sen keskustelun yhteydessä antaa rahaa eikä tavaraa, niin kyseessä ei ilmeisestikään ole, tällaisen ajattelutavan mukaan, hädänalaisen ihmisen auttamista. Perheneuvoja juttelee parisuhdeongelmissa olevan avioparin kanssa. Pappi, joka lähtee viemään surusanomaa liikenneonnettomuudessa menehtyneelle omaiselle. Diakoni, joka pitää sururyhmää omaisensa menettäneille. Kaikki tämä on ihmisen auttamisen kannalta merkityksetöntä, tilastoihin kuulumatonta diibadaabaa. Mutta jos kaikenlaisille avuntarvitsijalle huikattaisiinkin aina oven raosta, että hei, ota tästä viiskybää, niin se helpottaa ja ennen kaikkea meidän tilastot näyttää joidenkin mielestä näin paremmalta, niin tulisiko maailmasta ihmiselle parempi ja oikeudenmukaisempi paikka. Jotenkin en oikein jaksa uskoa tähän.
Mutta jos näillä edellä mainituilla esimerkeillä olisikin jotain merkitystä, niin kaiketi silloin näitten tapahtumien suhteellinen osuus seurakunnan palkkakustannuksista pitäisi tilastoida siihen samaan kasaan kun ne annetut rahalliset ja tavaralliset avustukset ja niiden tilastointiin. Mutta ilmeisesti tällainen ajattelutapa on väärä.
”Minähän vain hinnoittelin Toivon mainostaman armon, uskon, toivon ja rakkauden siinä tapauksessa, että minä ostaisin ne kirkkoon liittymällä. Kaikki nuo ovat tärkeitä asioita ihmislapsen tallustellessa Telluksella, mutta miksi niistä pitäisi maksaa??? Ainakin tähänastisen taaperrukseni ajan (68 v) olen saanut nauttia niistä ihan ilmaiseksi.”
Kimmo taitaa olla näitä piraattipuolueen puhemiehiä. Edut, hyödyt ja ilot haluan, mutta mitään en haluan niistä maksaa. Kiitos, kun tämän elämäsi ohjenuoran halusit meille jakaa. Eipä tähän olekaan enää mitään lisättävää. Toivoin vain, että kun haluat ottaa itsellesi kaiken ilmaiseksi, niin myöskin annat vastavuoroisesti itsestäsi kaiken ilmaiseksi.
Salomäenpää: ”Kimmo taitaa olla näitä piraattipuolueen puhemiehiä. Edut, hyödyt ja ilot haluan, mutta mitään en haluan niistä maksaa. Kiitos, kun tämän elämäsi ohjenuoran halusit meille jakaa. Eipä tähän olekaan enää mitään lisättävää. Toivoin vain, että kun haluat ottaa itsellesi kaiken ilmaiseksi, niin myöskin annat vastavuoroisesti itsestäsi kaiken ilmaiseksi.
Olli. Ihan ensiksi olisi parempi, jos et luokittelisi minua kuuluvaksi mihinkään ryhmään tai puolueeseen. Semmoinen on katsos rumaa käytöstä, ellei tunne toista ihmistä.
Armon, uskon, toivon ja rakkauden ei pitäisi mielestäni maksaa 800 euroa vuodessa. Eikös niiden pitäisi kuulua jokaisen ihmisen perusoikeuksiin ja moraalisiin velvollisuuksiin myös toisia ihmisiä kohtaan?
Otit kantaa Punaiselle Ristille maksamastani kirkollisvero-osuudestani ja totesit, että ei rahallinen apu ratkaise, vaikka juuri sillä rahalla voidaan hankkia sitä mitä avuntarvitsijat milloinkin tarvitsevat, myös lääkärien, psykiatrien ja psykologien palveluja.
Kuitenkin nyt, kun on kysymys kirkolle maksettavasta jäsenmaksusta se (raha) onkin yht’ äkkiä mielestäsi tärkeässä roolissa, kun paheksut sitä, että minä en halua maksaa kirkolle armosta, uskosta, toivosta ja rakkaudesta, koska saan ne ilman kirkkoakin ja ihan ilmaiseksi.
Tuntuu vähän siltä, että alat hermostuksissasi sekoilla omissa mielipiteissäsi.
Sovittaisiinko niin, että kirkko ei ole, eikä sen pidäkään olla hyväntekeväisyysjärjestö. Sen ydintehtävähän on evankeliumin julistaminen ym. uskonnon harjoittaminen ja hyvä niin, sille yhä harvenevalle joukolle ihmisiä, jotka uskovat ja kirkkoa siihen tarvitsevat. Mutta turha kirkon on myös silloin mainostaa itseään hyväntekeväisyysjärjestönä vain siksi, että se saisi pidettyä jäsenensä.
Kirkon yhteiskunnalle tarjoamat palvelut eivät koskaan ole neutraaleja uskonnon suhteen, vaan niihin sisältyy aina jossain muodossa evankeliumin julistus ja uskonnon harjoittaminen, mikä on tietysti luonnollista, koska kysymys on kirkosta.
Olen jostain kumman syystä ollut pari päivää aktiivinen eräässä toisessa blogikirjoituksessa ja nyt hiukan tässäkin. Jotakin on hiipinyt mieleen. Näyttää, ainakin minun silmissäni hyvin vahvasti siltä, että tällä sivustolla pitäisi käsitellä kaikkia ei-kirkollisia ajatuksia, ihmisiä ja toimintoja jotenkin erityisen hellävaraisesti ja silkkihansikkain, sillä palstaa seurataan ilmeisen aktiivisesti ei-kirkollisella sektorilla. Mutta annas olla kun tämä silkkihansikastaso ylitetään, tulee nopea ja armoton vastaisku, käytettävä kieli on kovaa, sävyt ovat monesti ivallisia ja siinä mennään heti henkilökohtaisuuksiin. Tavoitteena ei ole avoin keskustelu, jossa tultaisiin toista vastaan ja annetaan toiselle mahdollisuus tulla itseä vastaan. Että jätettäisiin ovi avoimeksi mielipiteen vaihdolle. Ei, vastapuolen mielipiteillä ei nähdä mitään arvoa, ne kaikki ovat pielessä, sillä minun mielipiteeni on se ainoa oikea ajatella tästä asiasta. Asioista ei haluta / pystyä / osata keskustella yleisellä tasolla, niitä pidetään ja ne ovat aina sekä heti karkeita yksityisyyden loukkauksia, joka myös hyvin vahvoin sanakääntein ilmaistaan. Kaikki asiat ovat faktoja, tunnekäsitteistöä ei haluta käyttää lainkaan. Tavoitteena on koko ajan toisen täydellinen nurjertaminen, vähintäänkin kanveesiin lyöminen ilman mahdollisuutta luvunlaskentaan. Tulee jotenkin mieleen rinnastus tämän hetkiseen Yhdysvaltojen poliittiseen tilanteeseen demokraattien ja republikaanien välillä.
Ei-kirkollisten osapuolten ajattelu- ja päättelyketjut ovat ainakin minun älylleni osittain niin korkealentoisia ja kaukaa yhteyksiä hakevia, että en oikein tahdo pysyä kaikkien syy-seuraus-väite-kommentti-päättele -ketjujen perässä. Ja koska perässä pysyminen on niin vaikeaa, niin järkevän, tai edes periaatteessa rakentavan kommentin kirjoittaminen, ja sitä myöten koko keskustelu, hankaloituu huomattavasti. Voin vain arvailla, mistä tällainen raju linja kommentoinnin tyylissä oikein juontaa. Onko kyseessä osittain, yhteisesti sovittu toimintatapa? Onko kyseessä menneiden aikojen kokemuksista kumpuava, mahdollisesti kaltoin kohdellun ihmisen henkilökohtainen kostoretki ampua säälimättä kaikkea mikä liikkuu. En tiedä.
En myöskään tiedä mitä tällaisella toimintatavalla tavoitellaan. Kunnioitusta, vaikuttavuutta, arvostusta? Ainakin minulle reaktio on tasan päinvastainen ja vaikuttaa varmasti myös ajatteluuni ja toimintaani tämän palstan ulkopuolella. On valitettavaa, että jos toiminnan seurauksena tietoisesti halutaan tilanne sellaiseksi, ettei kukaan edes halua näitten hyökkäysten pelossa mitään keskustelua edes aloittaa, niin silloin vastapuoli on päässyt tavoitteeseensa, saavuttanut täydellisen voiton. Mutta pelkäänpä että tällainen voitto on Pyrrhoksen voitto, joka kääntyy ennemmin tai myöhemmin voittajia vastaan.
Tympeää ja hämmentävää, mutta sellaistahan tämä elämä monta kertaa on.
Olli Salomäenpää klo 13:48 : ”Kimmo taitaa olla näitä piraattipuolueen puhemiehiä. Edut, hyödyt ja ilot haluan, mutta mitään en haluan niistä maksaa. Kiitos, kun tämän elämäsi ohjenuoran halusit meille jakaa.”
Olli Salomäenpää klo 19:25 : ” käytettävä kieli on kovaa, sävyt ovat monesti ivallisia ja siinä mennään heti henkilökohtaisuuksiin. ”
Että silleen. Olisiko sinulla mitään aiheeseen liittyvää???