Enää ei Suomessa pyhimyksiä seurata, ei edes pyhää Birgittaa, jolle on täällä vuosisatojen mittaan omistettu kasapäin kirkkoja. Birgitta jätti jälkeensä laajan kirjallisen jäämistön, joka edelleen inspiroi eri alojen tutkijoita, mutta jota kuitenkin tunnetaan aika ohuesti, ainakin meillä. Birgitan tekstejä ei ole saatavissa suomeksi.
Luther jo nimitteli Birgittaa hulluksi, eivätkä Birgitan ilmestykset ole Suomessa kuluneet lukevan rahvaan käsissä. Toisaalta Birgittaa ei kyllä pyhimykseksi kanonisoitukaan tekstiensä vuoksi, vaan elämäntapansa tähden. Minua kuitenkin alkoi kiinnostaa olisiko Birgitalla jotain sanottavaa meidän aikamme ihmisille. Tässä blogissa käyn läpi Kysymysten kirjaa ja pohdin sen viestiä itseni ja tämän minua ympäröivän maailman kannalta
KYSYMYSTEN KIRJA paljastettiin rouva Birgitalle, kun hän oli palaamassa ratsain kotiinsa Vadstenaan. Hän vaipui ekstaasiin, ja näki taivaallisessa ilmestyksessä ovelan munkin, joka kiipesi tikapuita pitkin taivaaseen, missä Kristus istui tuomarina valtaistuimella ja Maria hänen vieressään. Munkki oli älykäs ja täynnä pahantahtoista oveluutta, kun hän esitti kysymyksiään Kristukselle. Kristus vastasi ihmeellisesti ja kärsivällisesti, ja rouva Birgitta painoi sanat mieleensä kirjoittaakseen ne muistiin heti kotiin päästyään. Koko kirja syntyi yhdeltä istumalta, sillä kaikki oli kaivertunut hänen mieleensä kuin marmoritauluun.
Päivän Birgitta on myös Facebookissa ja ilmestyy pääsääntöisesti päivittäin. Tähän blogiin poimin rusinoita pullasta. Olen kiitollinen kommenteista. Pyhä Birgitta, rukoile puolestamme.
Kiitos kommentista Tarja Parkkila. Birgitan hahmo on kiehtonut kautta aikojen ja hänen elämäänsä on paljon analysoitu. Carina Nynäs on puolestaan analysoinut joitakin näitä elämäkertoja joita Birgitasta on tehty. Olennaista lienee, että ne kertovat aina kirjoittajastaan ja kirjoittajan ajasta yhtä paljon kuin kohteestaan. Itse kuitenkin haluan yrittää kääntää katseemme suuntaa.
Birgitta on kiehtova menneisyyden henkilö, koska meillä on olemassa järisyttävän laaja tuotanto häneltä. Joten mitä jos yritettäisiin kuunnella mitä hän on sanonut. Ei yritettäisi niin paljon analysoida häntä, vaan pohdittaisiin meidän aikaamme hänen kauttaan. Tämä siis on minun tavoitteeni, muilla saa olla toki muita tavoitteita.
Linkki Nynäsiin https://www.doria.fi/handle/10024/4116
1) Viveka Hayman kirjoittaa Birgitasta Ruotsin naiskirjailijoita käsittelevässä kirjassaan. Kuvaus on erittäin hyvin tenty.
2) Useasti maalattu kuvaus ristilta alas otetusta Jeesuksesta äitinsä Marian sylissä pitkäällään makaamassa kuin aikuinen vauva aitinsä sylissä perustuu Birgitan näkyyn.
3) Birgitan sihteeri suomenruotsalainen Vöyristä kotoisin ollut Jöns Budde käänsi useita Raamatun kirjoja ruotsiksi.
Raamatun kääntäminen kansan kielelle muuten on ollut monipuolista jo keskiaikana, vain kirjapainotaidon puute on jättänyt tuon aikaisen tuotannon vähemmälle huomiolle. Esim. saksaksi on säilynyt ainakin osia joistakin käännöksistä jo ainakin 70 eri käännöksestä ennen Lutheria.
Kiitos kommentista!Suomessa dominikaanit tekivät työtä Raamatun saamiseksi kansankielelle, hehän saarnasivatkin kansankielellä. Agricola oli saanut koulutusta dominikaaneilta, eikä hän joutunut aloittamaan tyhjästä käännöstyössään.
Jöns Budde tosiaan käänsi monenlaisia tekstejä nunnien tarpeisiin Naantalissa ja Vadstenassa. Birgitan sihteeri hän ei kuitenkaan ollut, koska eleli eri vuosisadallakin, arviolta runsas sata vuotta Birgitan syntymän jälkeen.
Kirsti
Kiitos huomiostasi.
Minulle tuli oikosulku. Jotenkin hänen teoksensa Viridarium Coeleste S. Birgittae eli Sancte Birgittas gräsgarder eller yrtegarder teki ajatuksilleni tepposen.
Jeesus itse rukoilee meidän puolestamme ja siihen saamme aina vedota ja turvata. Room. 8:34 ja Hebr. 7:25. Jeesus sanoo myös Pietarille, että hän on rukoillut tämän puolesta, ettei hänen uskonsa raukeaisi tyhjiin. Luuk. 22:32
Huutakaamme avuksemme Jeesusta eikä pyhimyksiä.
Pyhiä ihmisiä voimme tietysti pitää eräänlaisina esikuvina.
Kiitos kommenteista Mika Rantanen, esikuviahan pyhät ihmiset ovatkin, heitä ei rukoilla, vaan heiltä pyydetään esirukouksia. Eläköön se pieni ero.