Päivän Birgitta, mihin yötä tarvitaan?

Yhdeksäs kuulustelu, viides kysymys

Munkki: Miksi yöllä ei ole valoa kuten on päivän aikana?

Vastaus: Vastaan vertauksella. Joka kärryn alla on rattaat, jotta taakan voi helpommin siirtää eteenpäin ja takapyörät seuraavat etupyöriä. Hengellisissä asioissa on samalla tavalla. Maailma on suuri kuorma, joka rasittaa ihmiskuntaa harmeilla ja kiistoilla. Jotta he voisivat helpommin sietää tämän maailman taakan, on annettu aikojen vaihtelu. Tämä tarkoittaa päivää ja yötä, kesää ja talvea, ne on annettu heidän levokseen ja harrastuksekseen. Kun vastakohdat kohtaavat, kuten vahva ja heikko, on heikon osapuolen järkevää alistua, jotta se voi seisoa vahvan avulla, muuten se tuhoutuisi.

Niin on myös ihmiskunnan laita. Vaikka he kuolemattoman sielun hyveiden kautta voivat jatkaa kontemplaatiossa ja työssä, he siitä huolimatta horjuvat heikon ruumiin vuoksi. Valo tehtiin jotta ihmiset, jotka ottavat osaa sekä matalaan että korkeampaan luontoon voisivat ylläpitää itseään tehden työtä päivällä ja palauttaen mieleen ikuisen valon suloisuuden, jonka ovat menettäneet. Yö tehtiin ruumiillisen levon vuoksi, niin että heillä olisi kaipaus tavoittaa se paikka missä ei ole yötä ei työtä, mutta päättymätön päivä ja ikuinen kunnia.

+++
Maailma on suuri kuorma. Vaikka joku olisikin niin sitkeä hengeltään, että jaksaisi loputtomasti rukoilla ja tehdä työtä, ruumis ei kestä, vaan vaatii lepoa. Jäin miettimään että kumpi on etupyörä ja kumpi takapyörä, ihmisen kuolematon sielu, vai kuolevainen ruumis. Sieluhan tarvitsee levännyttä ruumista jaksaakseen ottaa osaa korkeampaan luontoon.

+++

 

4 kommenttia

  • kimmo wallentin sanoo:

    ”Munkki: Miksi yöllä ei ole valoa kuten on päivän aikana?”

    Johtuu Maan pyörimisestä akselinsa ympäri Auringon suhteen.

    Eipä voi tuollaisen kysymyksen esittävää munkkia ihan penaalin terävimpiin kyniin kuuluvana pitää. Nuo asiathan opetetaan jo alakouluikäisille lapsille.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Kuu ja tähdet ovat yön lamppuja, aurinko päivän. On myös tuli ja öljy, joita on käytetty yön valoina.

    Mutta jos pidämme Jumalaa myös energiana, niin nythän energia ilmentää itseään sähkönä, joka mahdollistaa monenlaista tekemistä, voimana ja valona. Ja juuri valoa ja voimaa olemme tottuneet käyttämään myös uskonnollisessa kielenkäytössä.

    Tietenkään ns. henkivaltalaiset eivät hyväksy sitä, että Jumala olisi niin konkreettisesti valaisemassa, kuin mitä sähkö tekee. He ajattelevat valoa sisäisenä ominaisuutena, Kristuskipinänä, joka voi syttyä myös palamaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    kirsti ellilä

    Olen kirjailija ja kirjoittamisen opettaja. Sittemmin minua on alkanut kiinnostaa pyhän Birgitan tuotanto. Tässä blogissa pohdin mitä hän mahtaisi ajatella meidän aikamme maailmasta, en niinkään sitä mitä me ajattelemme hänestä.