Mika Rantasen blogissa keskusteltiin mm pahan alkusyystä,onko Raamatun kuvaama Jumala myöskin paha ja vastuussa maailmassa olevasta pahasta. Logiikan mukaan maailmankaikkeuteen,jossa ei olut mitään muuta kuin Jumala, luomassaan maailmasta hän on myös kaikin osin vastuussa, koska Kaikkivaltiaana olisi voinut luoda minkälaisen maailman hyvänsä. Kun tämä logiikka alkoi ilmeisesti purra liikaa, esti Rantanen vastaamismahdollisuuden. Niinpä en saanut vastatuksi Kosti Vasumäelle,joka katsoo pahan saneen alkunsa vasta ihmisen lankeemuksesta, ,että hän hyppää tuossa ’logiikassaan’ jo vauhdissa olevaan junaan,sillä jo ennen ihmistä oli yksi Jumalanpojista,josta tuli Saatana, ylpistynyt eli langennut pahaan,ja tulee nyt johdonmukaisuuden nimissä kysyä, m i s t ä se p a h a y l p e y s siihen Jumalapoikaan tuli,ellei Jumalasta, koska pahaa ei ollut tuota Jumalapoikaa luotaessa olemassa. On näet raskas kehäpäätelmä sanoa että saatana tuli saatanaksi saatanan vaikutuksesta…
Muistelen, että paha olisi ollut alusta asti. En löytänyt kuitenkaan sellaista kohtaa.
Miksiköhän tuo paha kiinnostaa enemmän kuin hyvä?
Pekka mikä on ”todistuksesi”, eikö se ole syntien anteeksi saaminen el ikun teet pahaa niin saat sen anteeksi? Puhut siis hyvästä pahan kautta.
Minulle evankeliumi on rakkauden julistus, Jumala ensin rakastaa ja kun nöyrtyy parannukseen niin saa Jumalan rakkauden ja Pyhän Hengen miöö’ voittaa pahan.
Tuleeko se palkkiona siitä parannuksesta
Pekka kun ei ole enää mistä pitää kiinni eli on menettänyt kaiken niin kun huutaa Jumalaa ja Jumala vastaa/kutsuu niin se kutsu on että Hän vetää hyvyydellään puoleensa eli näyttää kuinka ihmisen oma elämä/teot ovat johtaneet siihen tilanteeseen missä on menettänyt kaiken toivon. Jumalan hyvyys vetää parannukseen kun ymmärtää että on itse aiheuttanut kaiken pahan niin itselleen kuin lähimmäisilleen.
Seppo Heinola puhuu blogissaan järjen logiikan käytöstä. Tuli tällainen Lutherin sana mieleen aiheeseen liittyen:
Usko on yksinomaan sydämen totuutta, toisin sanoen, sydämen oikea ajatus Jumalasta. Järki ei voi ajatella oikein Jumalasta; usko yksin voi. Mutta silloin ihminen ajattelee Jumalasta oikein, kun uskoo hänen sanansa.
Martti Luther, Galatalaiskirjeen selitys, s. 288, SLEY, 1957.
Tää on jännä sitaatti Lutherilta:””Mutta silloin ihminen ajattelee Jumalasta oikein, kun uskoo hänen sanansa.””
Uskoiko hän itse Jumalan sanan? Kirjoitukset häneltä todistavat ettei todellakaan uskonut.
Järki ei käsitä pelastussanomaa Jeesuksesta. Se on uskonasia.
Mika Rantanen kyllä Jumalan sana on myös opetusta miten tulee elää jos uskoo Jeesukseen, teoista kyllä tunnistaa oikean kristityn.
Tietenkin Raamattu sisältää paljon elämänohjeita. Ja järkikin käsittää ainakin jonkin verran lakia. Mutta evankeliumi on järjelle salaisuus.
1.Korinttolaiskirje:
2:14 Mutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sitä, mikä Jumalan Hengen on; sillä se on hänelle hullutus, eikä hän voi sitä ymmärtää, koska se on tutkisteltava hengellisesti.
Voijo kristitty olla rasisti?