Pääsiäisaamun ihme jää tutkimukselta salaan

Pääsiäisen alkaessa kysymme, perustuuko puhe Jeesuksen ylösnousemuksesta todella tapahtuneelle, vai onko kyseessä uskomus, jolle ei löydy vedenpitäviä todisteita? Kysymys ei ole mistä tahansa asiasta. Rikas pääsiäisaiheinen symboliikka virsissä, kuvataiteessa ja runoudessa perustuu ajatukselle, että Kristus on ”totisesti ylösnoussut”.

Pääsiäisaamun sanoman me kaikki päällisin puolin tunnemme. Jotkut lähestyvät sitä uskoen, jotkut välinpitämättöminä, jotkut jumalansa kieltäen. Monelle se on päätä kivistävä uskonkappale, jolle on vaikea löytää järkiperusteita. Tätä ajatellen kysyn, mille varmuudelle voi pääsiäisusko rakentua.

Pääsiäissaarnaa kuunnellessamme tiedämme jo etukäteen lopputuloksen: Jeesus nousi kuolleista. Silti aihe on hämmentävä. Onhan käsillä asia, mikä rikkoo luonnonlait ja on itsessään uniikki eli mihinkään muuhun vertaamaton tapahtuma.

Pääsiäisaamun arvoitusta on yritetty monella tavoin selvittää. Niinpä moni Israelin matkaaja on käynyt Jerusalemissa ”tyhjällä haudalla”. Tyhjä hauta ei kuitenkaan toimi uskon todisteena. Sen näkeminen herätti jo alun perin hämmennystä ja pelkoa eikä suinkaan uskoa. Myös meidät kutsutaan pois tyhjältä haudalta elävien joukkoon.

Monella tavalla Uuden testamentin kirjoittajat koettavat pääsiäisaamun ihmettä kuvata. Kaikki neljä evankeliumia puhuvat tyhjästä haudasta, joskin niiden kertomukset ovat osittain ristiriitaisia. Jos ne olisivat tarkalleen samanlaisia, ne olisivat sepitettyjä.

Kertomukset ylösnousemuksesta heijastelevat kirjoittajiensa näkemystä siitä, mitä pääsiäisaamuna ja heti sen jälkeen tapahtui. Se, että tekstit eivät kaikilta osin ole samanlaisia, johtuu siitä, että kirjoittajat tukeutuvat osin erilaiseen lähdeaineistoon. Myös heidän teologisissa painotuksissaan on eroja. Yhteistä ovat kuitenkin opetuslasten ilmestyskokemukset.

Ainoa tapa päästä sisälle siihen, miten pääsiäisusko syntyi, on selvittää siitä kertovien Raamatun tekstien sisältö ja tarkoitus: miten ne ovat syntyneet, millaisista vaikuttimista, mitä ne tahtovat sanoa ja miten niitä tulisi tulkita.

Tärkeintä on löytää tekstien oma itseymmärrys. Nämä aiheet ovat jo kauan olleet tieteellisen raamattututkimuksen polttopisteessä. Tapahtuman historiallinen ydin on ilmeinen: ylösnousemus havaittiin ”tässä maailmassa”.

Siksi tutkijat pyrkivät ottamaan selkoa siitä, miten ylösnousemususko ilmeni varhaisen kristikunnan ensihetkissä, millainen oli se muutos, joka tapahtui niissä, jotka joutuivat kosketuksiin itse Ylösnousseen kanssa.

Mutta tutkimus, ollakseen tieteellistä, voi pureutua vain sellaiseen, mikä on järkevästi mitattavissa ja testattavissa. Niinpä ylösnousemusta itseään ei tutkimus voi tavoittaa. Jos voisi, silloin kysymys ylösnousemuksesta joutuisi muuttuvien tutkimustulosten armoille.

Kun edesmenneeltä professori Antti Eskolalta kysyttiin, uskooko hän Jeesuksen ylösnousemukseen, tämä vastasi: ”En tiedä uskonko, mutta haluan liittyä niiden ihmisten seuraan, jotka uskovat”.

11 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    Mietityttää miksi kaikki tärkeimmät kristikunnan juhlapäivät osuvat vuosikierron kulminaatio päiviin? (+) Onko risti ympyrän sisällä itse asiassa kelttiläinen kaleneteri? Mitä merkitse lääkäri Luukkaan pääsiäisihmeen yhteydessä käyttämä verbi egeire eli herätä. Kevät on jälleen heräämässä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Kelttiläinen kalenteri on liian kaukaa haettu. Vanhan testamentin puolella on useampi kalenteri ollut käytössä eri aikoina. Jeesuksen ajan kalentereista merkittäviä ovat olleet roomalainen, syyrialainen ja vanhan juutalaisuuden kalenterit.

      Muualta selitysten hakemiseen ei ole mitään tarvetta.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kosti Vasumäki sanoo:

    Raamatun tekstien oma itseymmärrys todistaa sen, että ylösnousemus ”havaittiin ja havaitaan edelleen tässä maailmassa, kuten aikoinaan opetuslapset uskossa ja näkemisessä. Järki ei taida siihen pystyä.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      ”MINÄ OLEN ALPHA JA OMEGA, alku ja loppu, ensimmäinen ja viimeinen

      Kuutio ja risti Kun avaamme kuution ristiksi ja annamme piirrämme ristin ympärille suorakaiteen ja annamme suorakaiteen lyhyemmälle sivulle arvon 888 eli Jeesus-nimen arvon ja piirrämme sitten suorakaiteelle diagonaalin eli halkaisijan alakulmasta vinosti yläkulmaan, niin voimme tällöin laskea, että halkaisijan pituudeksi tulee 1480 eli nimen Kristhos lukuarvo! Tämä diagonaali ja suorakaiteen alakulma ovat nyt kultaisessa leikkauksessa ja diagonaali ikään kuin ”pitkä keihäs” on lävistänyt ristin kyljen.  Jeesuksen kyljen lävistänyttä roomalaista sotamiestä on perimätiedon mukaan kutsuttu Longinukseksi eli pitkäksi. Että kysymyksessä on pyhän geometrian kuvat ilmenee vielä siitä tosiseikasta, että kreikan sanan kylki eli pleuran lukuarvo on 666! Jos oletamme, että po. suorakaiteen lyhyt kylki on 666, niin tuolloin pitkä ja kylki on 888 ja diagonaali 1110. Suorakaiteeseen sisältyvien suorakulmaisten kolmioiden kylkien pituus on näin ollen 1332 eli 12 x 222 tai 2 x 666. Jeesuksen sanonnan : ”Minä olen alpha ja omega” arvo lukutavasta alfa ja w on 1332 eli 2 x 666!

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Teemu Kakkuri sanoo:

    Itse asiassa varsinainen ihme jää evankeliumeissakin kertomatta. Sellaista ei edes yritetty kuvata. Kaikissa evankeliumeissa kerrotaan hautaan laittamisesta ja seuraavaksi aamusta parin päivän päästä. Herättäminen jätetään kertomatta.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Ja ei kerrota mihin ihmeeseen tarvittiin 30 kiloa voiteita, joita tuolloin käytettiin haavoittuneitten sotilaitten kipujen lievittämiseen ja haavahoitoihin.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Eihän sitä ihmeeseen tarvittukaan, kun ruumista ei haudasta löydetty.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Ehkäpä noita l ä ä k k e i t ä tarvittiin juuri siksi, että kyettiin haudasta poistumaan…

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      Kivenkö voitelemiseen haudan suulta? :))

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Kiven poistivat kaksi essealaista valkopukuista nuorukaista. Miten naiset olisivat muuten uudelleen voidelleet kylmässä kalliohaudassa käärinliinoihin liimautuneen jo jäykistyneen ruumiin? Olisivatko he repineet liinat auki?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Matias Roto sanoo:

      Seppo

      Tarinasi kahdesta essealaisesta haudalla ei mitenkään sovi ylösnousemuskertomusten raameihin. Ota huomioon että Jeesuksen toiminnan aikana juutalaisten keskuudessa vaikutti noin 15 eri liikettä. Kaikkien näiden toiminnan luonnetta ei voi mtenkään saada mahtumaan yrittämällä joka paikkaan sotkea vain yhtä näistä liikkeistä eli essealaisia.

      Lisäksi kertomusten luonne on sellainen ettei niiden sisältöön mahdu joku ikäänkuin näyttämölle juoksutettu äijäparin esiintulo. Puhe enkeleistä on luonteeltaan niin paljon eri tason kertomus.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Matti Wirilander

    Olen mikkeliläinen teologian tohtori ja Suomenniemen kirkkoherra emeritus. Harrastan historiaa, paikalliskulttuuria, klassista musiikkia ja metsässä samoamista. Myös ihmisoikeuskysymykset ovat minulle tärkeitä. Jo vuosien ajan olen tukenut Amnesty Internationalen työtä. Syväkirkollinen ajattelu on perimmältään se, johon teologisesti lukeudun.

    Kirjoittajan kommentoiduimmat blogit