Jordaniassa vietettiin 25.5.2016 maan 70. itsenäisyyspäivää. Maassa eletään rauhanaikoja vaikka samaan aikaan kaikissa sen ympärillä olevissa maissa on levotonta. Jordania onkin mielenkiintoinen tapaus koko Lähi-idän epävakauden keskellä ja merkittävä tekijä alueen rauhanpyrkimyksissä.

Jordaniaa leimaa merkittävästi sen pakolaisten määrä. Maan väkiluku on 9,5 miljoona, joista merkittävä osa on ”vieraita”, kuten heitä usein kuvataan valtion toimesta.

Viime vuonna tehdyn väestönlaskennan mukaan 6,6 miljoonaa kansasta on jordanialaisia, joista merkittävä osa palestiinalaispakolaisten jälkeläisiä. Loput 2,9 miljoonaa, eli 30,6 prosenttia, on naapurimaista tulleita pakolaisia. Heistä noin 1,3 miljoona, 13,2 prosenttia on Syyrian pakolaisia. Irakilaisia on noin 131 000 vaikka moni arvioi tämän luvun huomattavasti suuremmaksi. Tämän lisäksi maassa asuu yli 600 000 egyptiläistä vierastyöläistä.

Vuosittain Jordanian väkiluku kasvaa 5,4 prosenttia johtuen pitkälle kasvavasta pakolaisvirrasta. Maahan tulee lähes päivittäin uusia pakolaisia.

Amnesty International teki vastikään tutkimuksen 27 eri maassa, jossa kartoitettiin mielipiteitä ja asenteita pakolaisia kohtaan. 27 000 ihmistä haastateltiin eri puolilta maailmaa, mukaan lukien Jordania.

73 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että ihmisillä on oikeus paeta sotaa tai vainoa toisiin maihin. Jopa 66 prosenttia haastatelluista esitti, että heidän hallituksensa pitäisi tehdä enemmän pakolaisten auttamiseksi. Vastaajista yksi kymmenestä sanoi olevansa valmiita majoittamaan pakolaisia omaan kotiinsa.

Kyseessä oli ensimmäistä kertaa julkaistavan pakolaisindeksi (Refugees Welcome Index). Kärkeen nousivat Kiina, Saksa ja Britannia.

Saksalaisista 96 prosenttia kertoi olevansa valmiita vastaanottamaan pakolaisia maahansa. Ainoastaan kolme prosenttia vastaajista Saksassa oli tästä eri mieltä vaikka joskus uutisia seuratessa voisi kuvitella, että vastustajien määrä on paljon suurempi.

Mielenkiintoista oli lukea merkittävän määrän pakolaisia viime vuosina vastaanottaneiden jordanialaisten ja kreikkalaisten asenteista. Jordanialaisista jopa 84 prosenttia vastasi, että heidän valtionsa voisi auttaa vieläkin enemmän pakolaisia. Kreikkalaisten keskuudessa luku oli 74 prosenttia. Luvut olivat hätkähdyttäviä ottaen huomioon miten paljon Jordaniassa ja Kreikassa on jo nyt pakolaisia. Pakolaisia, joiden paluu kotimaihinsa ei näytä toteutuvan lähivuosina.

Asenteiden tiukentuessa pakolaisia kohtaan Euroopassa, meillä olisi varmaan Suomessakin paljon oppimista Jordaniasta ja Kreikasta. Maat elävät todella tiukoilla isojen pakolaisvirtojen alla varsinkin kun tilanne ei ole paranemaan päin. Silti kansan keskuudessa elää halu auttaa ja toive, että valtio tekisi enemmänkin auttaakseen pakolaisia.

Toisaalta Amnestyn raporttia lukiessa joutui väkisin miettimään, että onko todellisuus kuitenkin se, että yleinen asenne pakolaisia ja turvanpaikanhakijoita kohtaan on edelleen globaalisti positiivinen, mutta vastustajien kasvava äänenkäyttö mediassa ja provokaatiot ovat sen verran näkyviä, että ne nousevat uutisotsikoihin yli hyvien uutisten.

Kyse lienee ennen kaikkea asenteissa ja lähimmäisen hädän tunnustamisesta. Jordaniassa näkee yllättävän paljon myötätuntoa pakolaisia kohtaan vaikka pakolaiset luovat isoja yhteiskunnallisia haasteita. Positiivinen asenne  luo hyvää pohjaa myös paikallisväestön ja pakolaisten rauhalliselle yhteiselolle.