Jukolan vuotuiset suunnistuskilpailut ovat muodostuneet perinteeksi, ainakin niille, jotka osallistuvat kilpailuihin. ”Kuopio – Jukola 2014” oli Vehmersalmella ja ”Louna – Jukola 2015” Paimiossa. Suunnistuksen suurtapahtuma, ”Lappee – Jukola 2016” on puolestaan Lappeenrannassa.
”Lappee – Jukola” lähestyy. Kilpailua seurataan kohta paikan päällä joko Lappeenrannassa tai sitten television ääressä.
Monia kiinnostanevat jo vuoden 2017 tapahtumatkin. Perusteltua on kysyä, millä tavoin Suomen juhlavuosi heijastunee vuoden 2017 Jukolan kansainväliseen suunnistustilaisuuteen. Lienee hyvä kysymys Jukolan järjestäjille.
Jukolan tapahtumia suunniteltaessa hyödynnetään edellisten kilpailujen kokemuksia. Koettuja asioita muistellaan, miten onnistunutta toiminta on ollut. Omakohtaiset talkoomuistot ovat jääneet mieleen.
Jukolan tilaisuus ”pitää vain nähdä ja kokea”, kuten olen todennut kirjoittamassani artikkelissa. Tyytyväisyys on ilmennyt niiden kohdalla, jotka ovat osallistuneet kilpailuihin tai ovat työskennellyt vapaaehtoisina toimitsijoina. Jukolan tapahtumissa on ollut runsaasti suunnistajia ja toimitsijoita.
Aleksis Kiven ”Seitsemästä veljeksestä” on saatu virikkeitä Jukolan viestitapahtumaan. Jukolan suunnistustapahtumissa suositaan luontoympäristöä, joka kuvaa vertauskuvallisesti metsäistä Impivaaraa. Toimintaympäristö on vuokrattua maa-aluetta. Jukolan suunnistustapahtuma on tarkoitettu huippusuunnistajille ja tavallisille suunnistajille.
Jukolan urheilutapahtuma on opittu tuntemaan eri viestimien kautta. Talkoolaisten työpanos on ollut mittava. He muistelevat omaa osuuttaan viestitapahtuman järjestelyissä. Jukolan tavoitteiden saavuttaminen on yhteydessä siihen, millaisia henkilöitä on saatu mukaan eri toiminta-alueille suorittamaan tehtäviä. Motivoituminen vaikuttaa lopputulokseen.
Jukolan viestitapahtumat suunnistetaan vuosittain eri puolilla Suomea: vuonna 2015 Paimion varsinaissuomalaisessa maastossa ja 2016 Lappeenrannan maasto-oloissa. Päättäjät ja järjestäjät ovat kokeneet Jukolan suunnistustapahtuman haasteena, jopa näytönpaikkana. Miten käynee ”Lappee – Jukolan” kohdalla? Luotettavat tieto- ja viestintäjärjestelmät sekä johtoryhmät ovat tärkeitä tekijöitä Jukolan suunnistustapahtuman järjestelyissä.
Toimintaa varten tarvittiin ohjeita ympäristön ja huollon talkoolaisille, joihin itse kuuluin ”Kuopio – Jukolassa”. Toimitsijatehtäväni oli ympäristö- ja huoltovaliokunnan alaista toimintaa: wc- ja jätehuolto, saunanlämmitys, vesihuolto ja kuljetukset. Organisaation varajärjestelyt oli suunniteltu ja toteutettu tarkkaan.
Aikaisemmat toimintasuunnitelmat ja loppuraportit ovat hyödyttäneet Jukolan urheilutapahtuman järjestelyjä. ”Kuopio – Jukolan” kohdalla oli perehdytty eri kisakoneistojen toimintoihin. Toimitsijoille järjestettiin yleisinfo- ja koulutustilaisuuksia, ja lopuksi oli ”kenraaliharjoitus”.
Saunanlämmitys sisälsi ”alkulämmityksen”, ”venlasaunat” ja ”jukolasaunat”. Telttasaunojen kiukaiden lämmittäminen oli vaativa tehtävä: polttopuita ja vettä kului runsaasti. Lepotila oli armeijan teltassa. Henkilömäärä vaihteli sovitusti tehtävien mukaan.
Saunanlämmitysten päätyttyä oli ympäristön siistimisen vuoro. Suunnistajat olivat tiedostaneet ”Kuopio – Jukolan” kohdalla ympäristön siisteyden merkityksen. Asioiden sisäistäminen on yhteydessä persoonallisiin ominaisuuksiin ja kasvatuksellisiin tekijöihin.
”Lappee – Jukolan” suunnittelua ja onnistumista on edesauttanut, kun järjestäjillä on ollut tietoa eri työtehtäviin ilmoittautuneiden toimitsijoiden vahvuuksista. Esimerkiksi ”Kuopio – Jukolan” tieto- ja viestintäjärjestelmässä oli henkilökohtainen profiilisivu, joka sisälsi muuttujat: account information, perustiedot, vaatetus, pituus ja paino, allergiat ja erikoisruokavaliot, luvat ja passit, kielitaito ja koulutus.
”Lappee – Jukolan” toimintatiimien näkemyksiä kuullaan myöhemmin, miten he ovat kokeneet ”veikeän kokemuksen ja lumoavan elämyksen” kesällä 2016 Lappeenrannassa. Kysytään myös, miten profiilitietojen muuttujien sisällöt ovat hyödyttäneet ”Lappee – Jukolan” toimintatavoitteisiin pääsyä.
Syväjohtamisesta puhutaan yhteiskunnan organisaatioiden laatua pohdittaessa. Kannustava työpalaute on tärkeää vastuutehtävien päätyttyä ja aikaisemminkin. Myönteiset suoritukset jäävät herkästi kielteisten määrittelyjen jalkoihin toimintojen laatua arvioitaessa.
Tutkimusten ja kokemusten kautta tiedetään, että vapaaehtoista toimintaa on paljon järjestötoiminnassa. Miten kävisi, jos vapaaehtoistyötä tekevät lopettaisivat talkootyönsä? Useat toiminnot varmaan pysähtyisivät. Voidaan myös olettaa, että ”Lappee – Jukolan” sosiaalisen viestitapahtuman tavoitteet jäisivät osin saavuttamatta.
Menestystä ”Lappee – Jukolan” suunnistajille, järjestäjille, vapaaehtoisille toimijoille, yhteistyökumppaneille ja katselijoille. Suunnistuksen suurhanke 2016 onnistunee hyvin, kuten on käynyt aikaisempinakin vuosina. Kansainvälisen ”Lappee – Jukolan” tuloksia odotellaan. Vuoden 2017 Jukolan viestitapahtuma käy jo nyt mielessä Suomen juhlavuoden kynnyksellä.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Kuopio
Kysymys oli osoitettu Per-Olofille. Jos minulta kysyttäisiin, vastaisin niinkuin rippikoulussa ennen opetettiin:
Tohtori Martti Luther
VÄHÄ KATEKISMUS
USKONTUNNUSTUS
Niin kuin perheenisän tulee teroittaa tämä yksinkertaisesti perhekunnalleen.
Ensimmäinen uskonkappale
Minä uskon Isään Jumalaan, kaikkivaltiaaseen taivaan ja maan Luojaan.
Mitä se on?
Minä uskon, että Jumala on luonut minut ja kaikki olennot, antanut minulle ruumiin ja sielun, silmät, korvat ja kaikki jäsenet, järjen ja kaikki aistit, ja että hän ne vielä voimassa pitää.
Hän antaa myös vaatteet ja jalkineet, ruoan ja juoman, kodin ja konnun, puolison ja lapset, pellon, karjan ja kaiken omaisuuden.
Hän lahjoittaa minulle runsaasti ja joka päivä ravinnon ja kaikki tämän elämän välttämättömät tarpeet, suojelee minua kaikissa vaaroissa, varjelee ja pelastaa kaikesta pahasta.
Tämän kaiken hän tekee pelkästä isällisestä, jumalallisesta hyvyydestään ja laupeudestaan, ilman mitään minun ansiotani tai arvollisuuttani.
Tästä kaikesta minun tulee häntä kiittää ja ylistää, häntä palvella ja olla hänelle kuuliainen.
Tämä on varmasti totta.
Tapani Kopsa, miten hyvin Jumala on vaatettanut ja hoitanut ne läpikristilliset pahasti slumoituneet ja kurjoistuneet Väli-Amerikan kehitysmaat jossa syntyvyyttä ei ole yhtään säännöstelty? Tai Filippiinit. Niissähän ei nähdä nälkää eikä ole kurjuutta vai?
”Hän lahjoittaa minulle r u n s a a s t i j a joka päivä ravinnon ja k a i k k i tämän elämän välttämättömät tarpeet, suojelee minua k a i k i s s a vaaroissa, varjelee ja pelastaa kaikesta pahasta.”
Minäkin suosittelen keskustelua ja yksimieliseen päätökseen tulemista näin tärkeässä asiassa kuin yhteiset lapset. On ollut tapauksia, joissa nainen on vasta avioliiton solmimisen jälkeen ilmoittanut, ettei hän halua lapsia ollenkaan. No, avioerohan siitä on tullut, kun lapsirakas mies on olettanut, että perhettä perustamaanhan sitä aletaan vihkisen jälkeen jossain vaiheessa.
Moberg: ”Kaksi kukkoahan ei muni tai saa poikasia.”
Jos neitsyt synnyttää, niin kyllä kukkokin munii.
Jo lapsuuskodissani kukko tosiaan muni aina pääsiäisyönä: Jokaiselle lapselle oli piilossa oma pahvinen pääsiäismuna täynnä rusinoita, pähkinöitä ja karanelleja. Tuo omalla nimellä merkitty pahvimunani on yhä tallessa. Lapsen usko oli minulla välillä kateissa, kun menetin sen synnin takia, mutta nyt uskon neitseestä syntymiseenkin kuten kirkkomme uskoo ja opettaa siitä asiasta.
Silmät pyöreänä luin näitä kommentteja ja ihmettelin, miksi vain yksi näistä kommenteista on naisen kirjoittama. Meitähän lapsen synnyttäminen koskee. Myös sitä ihmettelen, miksi naisten kirjoittaman kirjan selkeä sanoma unohdetaan. Mitä tarkoittaa ”uskon jalo taistelu”, jos ei yhtään haluta säännöstellä omia himoja ja haluja. Onhan se ihmisten välinen rakkaus pääsääntöisesti henkistä yhteenkuuluvuuden tunnetta ja siitä saatavaa voimaa. Kun me uskomme Jumalan armosta omat syntimme anteeksi, mitä mieltä on vahtia toisten elämää. Jesaja neuvoo, että emme saisi osoitella sormellamme toisia. Tuosta ei ole pelastuksen kannalta mitään hyötyä, jos tekeee parannusta toisten uskovien elämän tavasta ja päätöksistä. Jumala antaa terveyden ja siunauksen. Siunaus voi tarkoittaa monia asioita, ei pelkästään suurta lapsilukua tai omaisuutta. Sisäinen onni ja rauha tulevat Jeesukselta. Jos elämämme on kiitosta tulvillaan Jumalan armosta, iloitkaamme Jumalan teoista ja jättäkäämme ajalliset nautinnot ja himot taka-alalle. Sillä asenteella emme vahingoita ketään, emmekä estä taivaaseen pääsyä. Parempi on kutsua sisälle Jumalan valtakuntaan kuin toimia ”out let”-asiamiehenä!