Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen toteaa Ke 20.11. Helsingin Sanomien haastattelussa: ”Muun muassa seuraavilla seikoilla on väliä: onko puhe esitetty tahallisesti, onko puhe tarkoitettu syrjiväksi ja onko puheen esittäjä yhä samaa mieltä siitä, mitä joskus tuli sanottua tai kirjoitettua.”
Haastattelu liittyi valtakunnan syyttäjän päätökseen käynnistää uudelleen esitutkinta kansanedustaja Päivi Räsäsen vanhasta kirjoituksesta. Samassa haastattelussa viitattiin myös vihreiden kansanedustajan Pirkka-Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan vanhoihin sketseihin. Tämän jälkeen torstaina 21.11. vihreiden kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius pyysi julkisesti anteeksi 1980- ja 1990-luvulla tekemiään tv-sketsejä. Asiasta on ollut vilkasta keskustelua sosiaalisessa mediassa ja Ylen uutisen mukaan Helsingin poliisille on tehty useita sellaisia tutkintapyyntöjä, jotka koskevat julkaisuajankohdaltaan vanhoja tv-sarjoja. Niissä pyydetään tutkimaan mahdollista kiihottamista kansanryhmää vastaan.
Perjantaina 22.11. valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen sanoo verkkolehti Uuden Suomen haastattelussa yleisellä tasolla, että vanhoista teksteistä tai teoksista irtisanoutumisella voi olla merkitystä tekoa arvioitaessa.
Onko siis todellakin niin? Onko valtakunnansyyttäjätodellakin sitä mieltä, että nykyhetkellä rikolliseksi katsottavaa tekoa tulee arvioida tekohetkestä riippumatta sen mukaan, mitä mieltä tekijä nykyään on kyseisestä tekemisestä ja sen oikeutuksesta. Vanhan teon sijaan tuleekin siis arvioitavaksi nykyinen mielipide?
Suomen perustuslain 6 §:n 1 mom. mukaan Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Saman lainkohdan 2 mom. mukaan ” Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”
Nykyiseen, vuoden 1999 perustuslakiimme säädöskohdat tulivat sellaisenaan aiempaan perustuslakiimme kuuluneesta Hallitusmuodon 5 §:stä. Vuoden 1995 lakimuutokseen liittyvässä hallituksen esityksessä todetaan, että 1 mom. säännös ilmaisee yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa koskevan pääperiaatteen. Yleiseen yhdenvertaisuussäännökseen sisältyy mielivallan kielto ja vaatimus samanlaisesta kohtelusta samanlaisissa tapauksissa.
Lain perusteluissa todetaan myös, että yhdenvertaisuussäännös kohdistuu myös lainsäätäjään. Tällä perusteella mitään tavallista lakia ei voitaisi soveltaa esimerkiksi saman lainkohdan 2 momentin vastaiseksi. Lainkohdassa listaus ei ole tyhjentävä ja lainmukaisuutta tulisikin tarkastella avain seikkojen: hyväksyttävän syyn puuttuminen, eri asemaan asettaminen ja henkilöön liittyvä peruste kautta.
Seikka, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan mielipiteensä perusteella, ei tarkoita, että kellä tahansa olisi oikeus toimia kaikessa mielensä mukaan taikka edes ilmaista mielipiteensä miten tahtoo. Kyse on vain siitä, ettei tietoon saatettu mielipide itsessään saa olla erilaisen kohtelun peruste.
Esimerkiksi siviilipalveluslain 75 § nojalla vankeuteen tuomittu ns. totaalikieltäytyjä ei ole sanan varsinaisessa merkityksessä mielipidevanki, sillä tuomio tulee lain tarkoittaman velvollisuuden täyttämättä jättämisestä, ei pelkästä mielipiteestä.
Turun hovioikeuden lakkautettua Pohjoismainen vastarintaliike -nimisen rekisteröimättömän yhdistyksen Suomen osaston (PVL) tuli myös kuuluminen kyseiseen järjestöön laittomaksi. Ketään ei kuitenkaan voi kohdella muihin nähden eri tavalla, että henkilö on kuulunut ko. järjestöön ennen sen lakkauttamista ja kannattaa edelleen sen arvoja. Olennainen kielletty asia on siis toiminnan jatkaminen.
Toisaalta tiedossa oleva mielipide voi ihan asiallisestikin olla peruste erilaiselle kohtelulle. Esimerkiksi aatteellinen yhdistys voi edellyttää jäseneltään, että tämä jäseneksi liittyessään hyväksyy yhdistyksen tavoitteen. Tässä on kyse aivan toisen tyyppisestä asiasta, kuin siinä, jos jonkun teon rangaistavuuden mittariksi asetetaan henkilön nykyhetken mielipide itse teosta.
Toisaalta katumukselle voidaan toki asettaa asiassa kuin asiassa moraalinen merkitys. Tällä viittaan asian anteeksi antoon arvoyhteisössä, en rikosoikeudelliseen vastuuseen tuomioistuimessa.
Ei Mikko tässä kehityksessä ole mitään kummallista. Sukupuolineutraali-ideologian toimintasuunnitelma toteutuu vain silmiemme edessä. Yllättävää tässä on vain se miten nopeasti ja täsmällisesti se tapahtuu. Ideologian yhtenä päätavoitteena on kirkon arvovallan romuttaminen. Kirkkohan on perinteisten arvojen ainoa tukipilari. Joten kirkon arvovalta on saatava alas, jotta uusi sukupolvineutraali kulttuuri saadaan ajettua läpi. Homojutut on pelkkä väline tämän tavoitteen saavuttamisessa.
”Kirkkohan on perinteisten arvojen ainoa tukipilari.” Mitä tarkoitat perinteisillä arvoilla? Kirkon kutsumus ei ole säilyttää perinteitä vaan toteuttaa Jumalan hyvää tahtoa. Kaikki uusi ei ole Hänen tahtonsa mukaista, mutta eipä ole kaikki perinteinenkään.
Tähän kaikkeen kun lisätään vielä kuvakielto, niin on jo aikoihin eletty. ”Mannerheim on historiallisesti niin ristiriitainen henkilö, ettei hänen kuvansa sovi opiskelijajärjestön tilojen seinälle .” Älkää nyt hyvänen aika ottako selfie-kuvaa ”Marskin” kanssa. Sehän voi tarkoittaa sitä, että ajatuksissasi ”hyväksyt” Suomen itsenäistymiseen johtaman kehityksen. Kysymyshän on täten ajatusrikoksesta.
Ettei vaan koko nykyisessä suomalaisessa yhteiskunnassa alkaisi mennä puurot ja vellit sekaisin.
Martti Pentti kysyy perinteisten arvojen perään. Kyse on siitä arvomaailmasta jota kirkko ja Raamattu edustaa.
”Kyse on siitä arvomaailmasta jota kirkko ja Raamattu edustaa.” ’Perinteiset kristilliset arvot’ on komealta kuulostava ilmaus, joka jää kuitenkin usein avaamatta. Raamattukin on arvojen kannalta jokseenkin eri kirja riippuen siitä, luetaanko Vanhan testamentin lakia vai Uuden testamentin vuorisaarnaa tai Paavalin kirjeitä.
Minkälaisai olivat kirkon peritneiset arvot 1700-luvulla? Ovatko perinteiset kaivatut arvot vielä samat?
’Luterilainen arvomaailma’ löytynee katekismuksesta. Mielipiteenilmaisuista keskutellessamme voisimme vilkaista kahdeksannen käskyn selitystä: ”Meidän tulee peljätä ja rakastaa Jumalaa, niin ettemme valhettele lähimmäisestämme emmekä häntä petä, panettele taikka saata pahaan huutoon, vaan puolustamme häntä, ajattelemme ja puhumme hänestä hyvää ja selitämme kaikki parhain päin.”
“Meidän tulee peljätä ja rakastaa Jumalaa, niin ettemme valhettele lähimmäisestämme emmekä häntä petä, panettele taikka saata pahaan huutoon, vaan puolustamme häntä, ajattelemme ja puhumme hänestä hyvää ja selitämme kaikki parhain päin.”
Luettiinko tämä noitakomissioiden jäsenille ennen ’noitien’ kuulusteluja ja tappotuomiota?
Kansan taikausko aiheutti noitavainot. Kristillinen usko ei ollut vainon todellinen syy.Se että kirkko on ollut sellaisessa mukana kertoo vain siitä ettei kirkon johto ole aina ennenkään toiminut oikein.
.
”Kansan taikausko aiheutti noitavainot.” Mitä tuo taikausko sitten oli? Mitä olivat ne taiat, joihin uskottiin? Nykyisin kai käytettäisiin termejä kansanparannus tai vaihtoehtohoidot.
Noitavainojen syyksi ilmoitetaan kai useimmin joukkohysteria, joka ilmeni uskomattomina huhuina ja niihin liittyvänä pelkona. Noitaoikeudenkäyntien tarkoitus oli rauhoittaa tätä kuohuntaa. Usein se taisi toimia tarkoitustaan vastaan. Yksittäisten ilmiantojen kohdalla vaikuttimena saattoi olla henkilökohtainen kauna ja kateus.
Maagisten konstien käyttö ihmisten ja kotieläinten hyvinvoinnin edistämisessä ei tainnut noitavainoista vähetä. Tontut ja trullit ovat vähitellen siirtyneet juhla-aikojen perinteiseksi ajanvietteeksi.
Pekka: ”Kansan taikausko aiheutti noitavainot. Kristillinen usko ei ollut vainon todellinen syy.”
Syys oli R a a m a t u n käsky. ”Velhonaisen älä anna elää!” Vainojen pääarkkitehti oli pohjimmiltaan jo kirkkoisä Augustinus, jonka vaikutus tuleviin noitavainoihin johtui puolestaan siitä, että hän oli alkanut pitää pakanallisia jumalia demoneina eli pahoina henkinä. Tämän näyttää mm.Antero Heikkinen teoksessaan Paholaisen liittolaiset. ja Augustinuksen tunnetuin teos
mainittu Civitas Dei (Jumalan valtakunnasta) pohdiskeleekin demoneja ja niiden asemaa maailmassa.
Augustinus uskoi ihmisten ja paholaisten myös harjoittavan sukupuolisuhteita ja tämä käsitys kiihotti
sitten noitavainojen aikoina yksinkertaisten uskovaisten mielikuvitusta ja oli suurena syynä noitien
roviokelpoisuuteen. Sillä vaikka Augustinus ei Heikkisen mukaan itse näy keksineenkään kaikkia
mielettömyyksiään, ne nousivat merkittäviksi Augustinuksen nauttiman arvovallan tähden ja huipentuivat mm. kirkon suuresti myötävaikuttamina keisari Theodosiuksen aikana annettujen ediktien kammottaviin seurauksiin.
Tuskin oli ensimmäinen, eikä viimeiinenkään kerta, jolloin hengelliset näköalat otettiin keppihevosiksi syyttömien tuomitsemiseen. Ainahan ”kuninkaat ”on käyttäneet keksittyjä ulkoisia uhkia oman valtatansa välineenä. Hitler käytti Lutheria samoin. Fudu-kirstityt ovat pian vastaavassa asemassa, kuin noidat ja Juutalaiset. Fudujakin aletaan jo nyt pitää lainsuojattomina. He ovat mitä ilmeisemmin seuraavan noitavainon kohteena. Vertaus ontuu , mutta….
Fudukristitty on minulle uusi sana. Viitataanko sillä potkujen saamiseen, slangilla fuduihin? Onko se lyhennys fundamentalisteista?
Piispalta opin
Mitä hän mahtoi sillä tarkoittaa?