Uudessa testamentissa kerrotaan riivaajien vaikutuksesta. Se ei vielä paljon valaise, mitä riivaajat ovat. Joka tapauksessa evankeliumeissa eletään henkivaltojen keskellä. Jeesuksen ajan ihmiset eivät olleet tyhmiä. He osasivat erottaa riivaajien vaikutuksen sairauskohtauksesta. Gerasalaisella sikalaumalla ei ollut epilepsiaa. Mitä enemmän opiskelee antiikin historiaa, sitä vähemmän puhuu vähätellen antiikin maailmankuvasta.
Entä nykyaikana?
Jos lähtisin jostain etsimään riivaajia, jättäisin aivan ensimmäiseksi sairaat rauhaan. Sieltä niitä ei löydy. Päinvastoin, Jumala on niiden luona, joilla on särkynyt mieli. Sairaat ja kärsivät ovat Jumalan koulussa. Kun piispa Tapio Luoma sanoi A-studiossa viisaasti, että meidän tulee kulkea kärsivien rinnalla, voisi ajatusta jatkaa vielä niin, että kuljemme myös oppiaksemme.
Ennemminkin etsisin riivaajia sieltä, missä tehdään tarkoituksella pahaa. Sieltä, missä pimeyden teot ovat julkeita ja missä elämää tuhotaan sumeilematta.
Toiseksi riivaajia voisi löytyä sieltä, missä kirotaan Jeesusta, ristiä, armoa ja sovitusta.
Älä pelkää
Mutta riivaajien etsiminen ei ole ollenkaan tarpeellista. Tarpeellista on etsiä Jumalaa ja pitää jonkinlaista kuria oman sisimpämme pimeille piirteille. Tarpeellista on siunata arkityönsä ja rakastaa lähimmäistä. Tarpeellista on suunnata katseensa päivittäin sovitukseen ja armoon.
Kristitty pärjää mainiosti koko elämänsä ajan ajattelematta kertaakaan pahoja henkiä. Paavali kirjoitti Roomalaiskirjeen 8:38:
Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Mörköjä komerossa
Lapsena sitä pelkäsi mörköjä, vaikka juuri tuota nimitystä ei meillä käytettykään. Komeroissa niitä kuitenkin asui ja lähimetsässä. Tai ehkä ne olivatkin omassa päässä. Sitten sitä oppi myöhemmin, ettei ole muuta pelättävää kuin pelko itse.
Maailmassa ei selviä ihan noin heppoisilla selityksillä. Maailmassa on niin paljon pahaa, että on varmaan olemassa myös Paha. Jos ei ota Pahaa huomioon, ajaa sen sinne komeroon. Vaikka en millään muotoa hyväksyisi riivaajagenreä osaksi kristillisyyttämme, en voi väittää, ettei riivaajia olisi olemassa. Sellaiseen ei tietomme todellisuudesta yllä. Tiedämme kuitenkin sen, ettei niitä pidä pelätä eikä niiden parissa askaroida.
Kirkossa on opetettu liian vähän henkimaailman asioista. Siksi kenttä on niin avoin sellaiselle karismaattisuudelle, joka ei new agesta paljon poikkea. New age taisi mennä jo menojaan, mutta osa kristikansasta piehtaroi mitä mielikuvituksellisempien oppien kourissa.
Pyhä Henki
Toivottavasti mahdollisimman moni ensi sunnuntain saarnaaja Suomen kirkossa ymmärtää ottaa teemakseen riivaaja-asioissa pyhän kasteen. Se, mikä erottaa meidät Galilean ja Juudean onnettomista ihmisistä Jeesuksen aikana, on kasteemme, jossa saamme Pyhän Hengen. Samaan ihmiseen eivät sovi pahat henget ja Pyhä Henki.
Kimmolle vielä.
Kiitos kiitoksesta, vaikka kirjoitukseni ei ollutkaan mikään ”yritys” käännyttää sinua… Uskon edelleen, että ihminen ei käänny käännyttämällä eikä auta syyllistämällä. Halusin vain kertoa, kuinka mukavaa on käyttää ”omaa kieltään” oman ymmärryksen selittämiseksi. Se on luvallista ja uskoakseni jopa suotavaa ja sen avulla ”samankieliset” saattavat välillä jopa kommunikoida. Vähän lisää tätä ”kieltäni”:
” Jatketaan Imaginaariluvut eivät todella ole osa reaalilukuja. Eivät ne väitäkään olevansa osa sitä. Itse asiassa esim. vektoriavaruuksissa ei tehdä erotusta reaalisten ja kompleksisten vektoriavaruuksien välillä, sillä reaalilukujen kunta voidaan tulkita kompleksilukujen alikunnaksi… siis niin päin, että juuri reaaliluvut ovatkin vain osa kokonaisuutta… Näin siis matematiikka…Vertauksissa voidaan esittää vain jokin pieni näkökulma.”
Asiaan. On hyväksyttävä myös näissä ”riivaajakeskusteluissa”, että välillä kyse on myös ”erikielisyydestä” samanmielistenkin kesken. Vaatii välillä hyvää tahtoa yrittää ymmärtää, mitä toinen sanoo. Minulle esim Teemu Kakkurin kieli viestii helpommin kuin jonkun muun, vaikka sisältö olisi suurinpiirtein sama…
@ Maija Mäkelä
Kiitti vaan Maija kiitoksen kiitoksista. Sun kanssa on ihan kiva jutella, vaikka ollaankin vähän niinkuin eri leireissä. Suomalaisia ihmisiä kumminkin molemmat.
Toi matematiikkahan on varsinaisesti tieteen globaali kieli, jolla viisaat luonnontieteilijät pystyvät kommunikoimaan vaikk’eivät muuten toistensa puhumaa kieltä ymmärtäisikään.
Minä en siitä ymmärrä yhtään mitään, kun oon vähän eri alan miehiä, mutta sä taidat olla siinä aika haka, kun multa meni ainakin ihan totaalisesti yli hilseen toi mitä sä selostit. Taidat ollakin enempi luonnontieteilijä kuin teologi. Olettaisin.
Ok tää höpötys on kyllä nyt ihan aiheesta sivussa, mutta tulihan kirjoitettua kumminkin. Pitää varmaan taas ruveta kommentoimaan. Hyvää kevään odotusta vaan sulle.
Fossiilina on hyvä olla. Minäkin olen mielelläni fossiili.
Sanotaan nyt selvyyden vuoksi näin, että minulla ei ole mitään sitä vastaan, että ihmiset rukoilevat paranemista sairauksistaan. Siitä ei saa syyllistää. Eikä muistakaan pyynnöistä.
Se, mitä vastustan, on helppoheikkien pinnallinen parantamiskultti. Sitä on paljon. Siinä kasvatetaan kristittyjä kieroon.
Ajattelen usein niitä Paavalin sanoja, joissa hän kertoo mielistyneensä hätään ja vainoihin. Olen itse kokenut elämässäni jotain samaa. Kun on kokenut lähes sokeutumisen ja vajaan vuoden pyörätuolissa ynnä monia muita vakavia terveysasioita, on oppinut näkemään niissä jotain arvokasta. Jos olisin nuorena ihmeparantunut, olisi kaikki se jäänyt kokematta. Olisinko rikkaampi? En, vaan kaikkien kipujen ja itkujen keskellä olen saanut elää armon ja hyvän huolenpidon varassa. Päivääkään en vaihtaisi pois. Nyt iloitsen jokaisesta uudesta kilometristä, jonka kykenen kävelemään ja jokaisesta kirjasta, jonka saan omin silmin lukea.
Onnittelut kaikille, jotka ovat saaneet kokea ihmeparantumisen, mutta ei täällä sairasten puolellakaan ilman Jumalaa eletä.
Teemu Kakkuri,
Hieno kommentti, vaikka taidetaankin olla vähän eri leireissä ton uskon suhteen. Mutta ei se minua häiritse. Kevät se jo tulla tupsuttelee ja valo saa iloisemmalle mielelle.
Kirjoittajille ja mahdollisille epäilijöille haluan kertoa että demoni tai paha henki voi ilmestyä ruumiillistuneena ja kadota silloin kun sen on käskenyt poistumaan Jeesuksen nimessä ja veressä.
Olen nähnyt sen miespuolisena ja tämä kokemus on minulle hyvää oppia siitä ettei Jumala unohda mitään. Hän haluaa tämän kaltaisen kokemuksen kautta opettaa ja sanoa paljosta muustakin tyhmälle palvelijalleen.
Olihan se kauhea kokemus.
Jos on sellaisen kirjan ku Raamattu lukenut ,pitäisi jos perus tekstin ymmärryksellä tajuta ,että Demonit ,Riivaaja henget ovat täyttä totta.Erilaisia voimassaan ,,lähtee vain Rukouksella ja paastolla esim.Meillä ei ole taistelu lihaa ja verta vastaan ,,, Ihan perus kauraa .
Hyvä kirjoitus. Itse olen kuullut sellaisen version tästä riivaaja-ajattelusta että se on kuin syvenevä polku: ensin vihollinen kuiskittelee korvaan saaden ihmisen tekemään syntiä (vaikka voi se ollan ihan ihmisen omaakin pahuutta), seuraavassa vaiheessa synninteosta tulee tahallista siinä määrin että sielun portti pahuuden voimille lopulta aukeaa, ja lopuksi riivaaja ei löydä ihmisestä enää vastustusta omille päämäärilleen ja voi jopa ottaa ihmisen hallintaansa. Raja täysin psykologisoitavissa olevaan ilmiöön on hiuksenhieno, ero näkyy vasta siinä kun riivaajan suusta kuuluukin joku muu ääni kuin hänen omansa tai hänellä on epäinhimillisiä ominaisuuksia, kuten Skeuaan seitsemän poikaa saivat kokea.
Tämä on se opetus minkä minä olen saanut. Riivattuun en ole tietääkseni törmännyt tai sitten ei vain ilmaissut minulle itseään, mutta ihan tunnettujen henkilöiden henkilöiden itse kertomia omakohtaisia kokemuksia olen kuullut. He tosin saakoot puhua otse puolestaan tässä asiassa, minä puhun tiedosta vasta sitten kun riivatun kohtaan ja vakuutun tilanteen vakavuudesta. Tähän mennessä joudun vain tyytymään toisten kertomuksiin uskomiseen, ja sen pitäisikin useimmille riittää. En tavoittele riivaajien kanssa tekemisiin pääsyä.
Hyvä kysymys blogin otsikossa ”Onko riivaajia olemassa”. Mitähän Kaikkivaltias Jumala on meille kertonut muuttumattomassa sanassaan , Raamatussa? Sieltä tykkään etsiskellä vastauksia uskonasioihin!
Luuk. 4:41
Myös lähtivät riivaajat ulos monesta, huutaen ja sanoen: ”Sinä olet Jumalan Poika!” Mutta hän nuhteli niitä eikä sallinut niiden puhua, koska ne tiesivät hänen olevan Kristuksen.
Luuk. 9:42
Ja vielä pojan tullessakin riivaaja repi häntä ja kouristi kovin. Mutta Jeesus nuhteli saastaista henkeä ja paransi pojan ja antoi hänet takaisin hänen isällensä.
Luukas 4
33 Ja synagoogassa oli mies, jossa oli saastaisen riivaajan henki. Tämä huusi suurella äänellä:
34 ”Voi, mitä sinulla on meidän kanssamme tekemistä, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut meitä tuhoamaan? Minä tunnen sinut, kuka olet, sinä Jumalan Pyhä.”
35 Niin Jeesus nuhteli häntä sanoen: ”Vaikene ja lähde hänestä”. Ja riivaaja viskasi hänet maahan heidän keskelleen ja lähti hänestä, häntä ollenkaan vahingoittamatta.
http://www.kotipetripaavola.com/uskovassaeivoiasuariivaajaa.html
Moni lähetyskentällä ollut on puhunut riivaustiloista. Onko siis riivaajia vai ei?
Jos sanon on, esitän mielipiteen joka pohjautuu tietynlaiseen maailmankatsomukseen.
Jos sanon ei ole, esitän mielipiteen joka pohjautuu tietynlaiseen maailmankatsomukseen.
Mistä saan itselleni sen maailmankatsomuksen, jonka pohjalta esitän mielipiteeni? Kait kyse on lähinnä siitä, että olen havainnut jonkin tietyn maailmankatsomuksen olevan (oman kokemusmaailmani kautta) luotettavan ja johdonmukaisen ja selitysvoimaisen. Toisinsanoen luottamuksen arvoisen. Esitän mielipiteeni sen pohjalta johon luotan.
Siis uskonvaraista tulkintaa … ”Usko on luja luottamus…(siihen, mitä toivotaan, ojentuminen sen mukaan, mikä ei näy” Hepr. 11:1)
Tieteellisessä maailmankuvassa luotetaan ja ojentaudutaan sen mukaan mitä ajatellaan erilaisten kokeiden ja tutkimusten kautta todellisuuden olevan. Todellisuus on mitä on ja selitys todellisuudesta on teorian luomista. Sitten sen teorian mukaan ojentaudutaan, jos siihen luotetaan. Periaatteessa täysin sama mikä tapahtuu uskonnollisessa ojentautumisessakin. Syyt/keinot luottamuksen rakentumiseen eroavat.
Siispä…laboratorioissa ei ole riivaajia, mutta elävässä elämässä täysin mahdollista