Onko ohi?

Parhaillaan kerätään nimiä lakialoitteeseen asevelvollisuuden lakkauttamiseksi Suomessa. Onko asevelvollisuuden aika ohi? Tänään Sveitsissä on ollut kansanäänestys asevelvollisuudesta. En tiedä tulosta, mutta veikkaan Sveitsiläisten äänestäneen asevelvollisuuden puolesta.  Voitaisiinpa meilläkin sanoa asevelvollisuuden lakkautuspuheista: Ohi on!

_ _ _ 

 

Asevelvollisuuden vastustajilla on yleensä seuraavia perusteita:

+ sodan uhkaa ei ole enää olemassa

+ pieni ammattiarmeija /puolustusliitto hoitaa tarvittavan puolustuksen

+  asevelvollisuutta ei ole enää muualla

+ maalla ei ole varaa asevelvollisuusarmeijaan

 

Vastaan näihin väitteisiin.

Maailma muuttuu lyhyessäkin ajassa arvaamattomasti. Kuka osasi ennakoida Venäjän hyökkäyksen Georgiaan viisi vuotta sitten? Uskottavaa puolustusta ei rakenneta hetkessä. – Palokunnalle ei lähdetä ostamaan letkuja, kun palo on jo syttynyt. 1939 syksyllä Suomi yritti paikata aiempia puolustuksen laiminlyöntejä. Miehille jaettiin vähimmillään kokardi ja vyö.

Uudenlaisiin turvallisuusuhkiin varautuminen edellyttää ajanmukaisia puolustusvoimia.

Ohi on -kampanjan puuhahenkilö Aarno Kotro puhuu 20 000 miehen ammattiarmeijan puolesta, jonka rinnalle koulutetaan reserviä vapaaehtoisella asepalveluksella. Hän laskee näin saatavan reservin riittävän kriisiaikaa varten. 

Väitän, että vapaaehtoiseen asepalvelukseen ei saada riittävästi vapaaehtoisia, ei myöskään ammattiarmeijaan halukkaita. Ilman lakisääteistä asevelvollisuutta tai ilman merkittäviä etuja (= palkkaa) asepalvelukseen halukkaiden määrä jää pieneksi. Ruotsi on yrittänyt tätä ja nyt sen uskottava puolustus on vaikeuksissa kun armeijaan ei saada rekrytoitua riittävästi sotilaita.

Suomen kokoisen maan uskottava puolustus edellyttää 230 000 sotilaan hyvin varustettua ja koulutettua sekä motivoitunutta joukkoa.  

Puolustusliitto ei ota vapaamatkustajia eikä hoida maan puolustusta ilman sen omaa panostusta.

Suomen lisäksi asevelvollisuus on Sveitsillä ja Itävallalla sekä Tanskalla, Norjalla, Virolla, Kreikalla ja Kyproksella. Näistä Sveitsi ja Itävalta ovat Suomen tavoin liittoutumattomia maita.

Suomen erityispiirre on 1200 km maaraja EU:n itäreunalla sekä laaja, harvaan asuttu ja peitteinen, metsien, soiden ja järvien pirstoma alue. Sen puolustamisessa tarvitaan mieslukuinen armeija.

Suomen puolustusbudjetti on 2,6 mrd euroa ja sitä koskevat säästöpäätökset, jotka ovat johtamassa 2015 alusta usean varuskunnan ja 2200 henkilötyövuoden vähennyksiin.

Siilasmaan komitea on verrannut nykyistä asevelvollisuusarmeijaa  ja sen kustannuksia 60 000 sotilaan ammattiarmeijaan. Amattiarmeija olisi noin kaksi kertaa kalliimpi. Tämän kokoisella ammattiarmeijalla ei olisi mahdollista puolustaa koko maata. Uudenmaan puolustamiseen se voisi riittää.

Palkka-armeijoihin rekrytoituu kapea osa yhteiskuntaa. Näin armeija ja muu yhteiskunta eriytyvät toisistaan. Lopputuloksena voi olla, että palkka-armeija menettää kansan tuen

 _ _ _

Uskottavan puolustuksen edellyttämän armeijan ylläpitäminen on tähän asti voitu hoitaa parhaiten ja edullisimmin yleisellä asevelvollisuudella. Yleisen asevelvollisuuden puolesta voidaan sanoa, että se ylläpitää laajaa maanpuolustustahtoa. Se on taloudellisempi kuin palkka-armeija ja mahdollistaa koko suuren ja harvaan asutun maan puolustamisen. Se on mahdollinen myös sotilasliiton jäsenelle, kuten Viron esimerkki osoittaa.

Jotkut ovat todenneet ääneen, että miehiä koskeva asevelvollisuus kohtelee sukupuolia epätasa-arvoisesti.  Naisilla on kuitenkin ollut mahdollisuus vapaaehtoisesti suorittaa asepalvelus kohta kahden vuosikymmenen ajan. Laki naisten vapaaehtoisesta palveluksesta säädettiin 1995. Vuosittain noin 400-500 naista, iältään 18-29 vuotta, valitsee tämän mahdollisuuden.

_ _ _

Asepalveluksen suorittaneiden osuuden lasku on herättänyt epäilyjä yleistä asevelvollisuutta kohtaan. Jotkut näkevät palveluksen suorittaneiden osuuden pienenemissä jo merkkejä valikoivasta asevelvollisuudesta. Sen käyttöönotto johtaisi kuitenkin todennäköisesti palkka-armeijaan.

Varusmiespalveluksen suorittaa alle 80% kutsunnanalaisista. Suurin osa kutsunnoissa karsiutumisista johtuu ylipainosta, huumeiden käytöstä ja erilaisista sairauksista. Palveluksen keskeytyminen ensimmäisten viikkojen aikana johtuu useimmiten tuki- ja liikuntaelinten vammoista ja psyykkisistä syistä.

Etelä-Suomen Sanomien artikkeli 19.5. kuvasi sitä, kuinka jotkut ovat onnistuneet välttämään armeijan ja siviilipalveluksen harhauttamalla lääkäriä. Menettely tuntuu minusta moraalittomalta samoin kuin huijauksen esille tuominen ikään kuin toimivana mallina.  Itse haluan uskoa, että ilmiö on vähäinen ja suurin osa vapautuksista on myönnetty aiheellisesti.

Joka tapauksessa keskeytysten suureen määrään olisi reagoitava. Eri tahojen, kuten perheiden, koulujen, kuntien nuorisotoimen ja seurakuntien olisi syytä etukäteen valmistaa nuoria miehiä heitä odottavaan palvelukseen rohkaisemalla kunnon kohottamiseen ja painon pudottamiseen. Keskeytynyt palvelus on usein isku itsetunnolle ja lisätekijä mahdollisessa syrjäytymiskehityksessä.

Suomen puolustusvoimat ovat olemassa rauhan ylläpitämiseksi. On kyse maassa asuvien ihmisten hyvän puolustamisesta, joka sopii yhteen kristillisen lähimmäisenrakkauden kanssa.

Euroopassa ei tällä hetkellä koeta sodan uhkaa. Silti elämme muutosten aikaa raha- ja energiatalouden, tietoturvallisuuden ja maailman vesi- ja ruokahuollon aloilla. Uskottavalla kokonaismaanpuolustuksella halutaan taata väestön turvallisuus ja yhteiskunnan toimivuus. 

23 kommenttia

  • Eija Moilanen sanoo:

    Tietenkin kolmen pojan äitinä toivon, että armeijaa ei tarvita. Itse en ole yrittänyt päättää poikien puolesta, mutta olen tuonut esiin, että siviilipalvelukin on olemassa. Meidän perheessä miesväen äänestys on 4/0 armeijan puolesta. Siis ainoa mahdollinen vaihtoehto on armeija. Mitä omaan panokseeni tulee isänmaan puolesta. Niin enköhän ole tehnyt tarpeeksi. Jos joku sanoo, että ei ole pakko niin valehtelee. Jos lapsi on alkunsa saanut, niin on sen pakko tulla ulos. Itse olen pitänyt hyvänä aikana noin neljänkymmenen viikon päästä. Se tekee kohdallani vajaat 3 vuotta. Eikä sekään ole riittänyt.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tuomo Hämäläinen sanoo:

    Olin täysin väärä ihminen armeijaa käymään. Armeijan kuriympäristö ei sovi luottamusongelmaiselle ; A -puolella sain kehuja ja kuvasivat motivoituneeksi kaveriksi kun oli hyvä kouluttaja. B -puolella oli sitten ihan toisin.

    Siellä oli ilmeisesti vähän B -puolen kouluttajiakin, yksi rikka mahtui mukaan. Yleensähän armeijassa upseeristo ja muukin porukka on aivan asiallista. Armeijassa on kuitenkin komentoketju. Ja minä en seuraa statusta vaan johtajaa. Minun luottamus ansaitaan. Tämän vuoksi tuli vaikeuksia kun tämä yksi rikka rikkoi lakia. Muut veti jälkikäteen asiat juridista valitusketjua kautta. Syy oli aito. Minä yritin ratkaista tilanteen paikan päällä ilman tuollaista proseduuria, niinkun naamakkain. Lopputulos oli se, että päädyin kuoppaan jossa kaivan itseäni syvemmälle ja armeija teki kaikkensa jotta minua kiitetään suuremmalla lapiolla. Ei selkeästi huomioitu mentaalipuoltani siellä.

    B -puolelle taas päädyin ihan muista syistä. Armeija ei myöskään treenauta ihmiten metabolian mukaan. Massaa ja keskiarvoa ollaan. Minä olin mennessä laiha. Ja vaikka söin ruokaa – varastin muuten armeijassa leireillä ruokaa kun oli ”vähän pakko”. Paino putosi alle 50 kilon. Se on yli 180 -senttiselle pirun vähän. Palautumiseen meni _monta vuotta_.

    Ja palkka on aivan helvetin pieni. Itselleni armeijan jälkeen tiln saldoi oli 1500 euroa pienempi kuin mennessä. Vaikka ei siellä mitään voinut tehdä paitsi ruokaa ostaa. (En siis arvioinut edes sitä mitä olisin tienannut ilman.) Orjatyö on hyvin lähellä. 24/7 duuniajat huomioiden ja minimipalkka tuntipalkkamittariin taakse jurnuttamaan. Sillä pitäisi mennä. Jos ei riitä, niin voi voi. Ottakaa vähempi. Se, että minunlainen rimpula jätetään rekryämättä ei liene ongelma kenellekään.

    On kornia että kun olot ja työehdot ovat tämä puhutaa ”pitäisi olla oikeuksia mutta ei velvollisuuksia.” Kai velvollisuuksissakin on aina niitä ehtoja. Orjuushan on työtä josta on tehty velvollisuus ja tätä vastustetaan. Orjuuden kannattajat voisivat käyttää samanlaista argumentaatiota. Hyvyys unohtuu tälläisessä pilkkusaivartelussa. Ja velvollisuus ilman etiikkaa on hyvin hyvin omituinen konsepti. Sen väärinkäyttöä on historia pullollaan.

    Tästä negatiivisuudesta (vakiotilastani) huolimatta näkisin että velvollisuusarmeija on parempi kuin mikään muu vaihtoehto. Syy on selvä ;

    Jos maassa on palkka-armeija, on ihmisiä jotka ovat ensisijaisesti sotilaita ja toissijaisesti muuta. Palkka -armeijahan on myös sotilasidentiteettiarmeija.

    Kun armeija koostuu tavallisista kansalaisista, on hyvin epätodennäköistä että armeijan arvot eroaisivat kansan rivien arvoista. Tämä vähentää sitä että armeija joko (a) päättäisi hyökätä oman maan kansalaisten kimppuun tai (b) jättäisi maan kansalaisia puolustamatta siksi että tämä esimerkiksi edustaa vääränlaista ideologiaa. (Oikeistolainen militantti armeija kenties antaisii ”suvakkien” jäädä sodan jalkoihin. Lainaa omat inhokkisi tähän sulkuun, vaikka snobiateistiarmeija ampumaan kristittyä kansaa!)

    Varusmiehistä koostuvaa armeijaa on hyvin vaikeaa käyttää hyökkäyssotaan. Toimistonörttiä ei inspaa kuoleminen. Ei ole mitään sotilasidentiteettiä tai sotilaskunniaa jota menettää. Näin ollen hyökkäyksen uhan täytyy olla aika relevantti ennen kuin velvollisuusarmeija viitsii vaivautua.

    Niuhotuksessani alussa on enemmänkin muuta kuin armeijavastaisuutta. Kysymys on siitä, että keitä sinne laitetaan. Koin sivarin liian pitkäksi – jo armeija venytti opiskeluputkeani ja muuta vastaavaa, häiriten esimerkiksi parisuhdettani tunkien juuri kihlajaistenjälkeiseen aikaan. Saati sitten puoli vuotta lisää roskapalkkaista puuhastelua. Rahakin pitäisi siinä iässä saada varastoon kun on edessä monilla muuttoa omaan kotiin jossa jokainen tilillä oleva tonni on tarpeen harvinaisen kriittisesti (kriittisesti tavalla joka tulee hyvin harvalla yhtä lujasti esiin missään muussa elämänvaiheessa). Armeija ei siis ole väärä ratkaisu. Minä olin vain väärä mies armeijaan.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • jorma ojala sanoo:

    Alatyylin ja kirosanat sopisi jättää pois hengellisen lehden palstoilta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.