Onko kristityillä vääristynyt suhde politiikkaan?

Aluksi on toivomus,jos aiheesta syntyy keskustelua,että pidetään keskustelu puoluepolitiikasta vapaana ja ajatus on tarkastella asiaa motiivien tasolta. Olen kuullut useammankin konservatiivin kuin liberaalikin sanovan että uskonto ja politiikka on pidettävä erillään toisistaan. Toisin sanoen oma arvomaailma ja yhteisten asioiden hoitaminen ei kuulu yhteen. Tai kristilliset arvot ei kuulu niihin pöytiin missä päätetään meidän yhteiskunnan tärkeistä asioista.Politiikka eli yhteisten asioiden hoitaminen on jätetty henkilökohtaiseksi omantunnon asiaksi ja sitä se tietysti onkin.Jos kuitenkin miettii mitkä on ne kristityn motiivit äänestää jotakin puoluetta tai ehdokasta,niin onko se painopiste siinä miten tämä ehdokas tai puolue suhtautuu kristityn kannalta niihin arvoihin,jotka nousevat raamatusta ja loppujen lopuksi vaikuttavat demokraattisten päätösten kautta lainsäädäntöä myöten.Äänestäjän tietysti täytyy tiedostaa että ehdokas on sitoutunut pitkälti puolueensa vaaliohjelmaan.Vai onko motiivit äänestämiselle jostain perinteistä kiinni tai vain yksittäinen vaaliteema joka on äänestäjälle tärkeä syy äänestää juuri kyseistä ehdokasta.Vanhollislestadiolaiset ovat ratkaisseet yhteisellä vahvalla suosituksella että äänestävät keskustaa ja esikoislestadiolaiset kokoomusta.(pieni poikkeama puoluepolitiikkaan). Demokratiassa on vaikutusmahdollisuus äänestyksen kautta siihen miten meidän yhteiskunnassa kristilliset arvot vaikuttavat tai ei vaikuta ja onkin suorastaan absurdia että kannatetaan kristillisiä arvoja ja äänestetään niitä puolueita ja ehdokkaita valtaan,jotka ovat niitä arvoja polkemassa yhteiskunnassamme. Kaikki poliittiset teemat eivät ole tietystikään arvovalintoja kristillisten arvoja vastaan tai puolesta,mutta tänä päivänä Suomen poliittisella ja yhteiskunnallisella kentällä on useita muutosta haluavia voimia ja tämän blogin aihe on kenties paljon tärkeämpi tänä aikana,kun on kysymys arvomaailman murroksesta kuin aikaisempina vuosikymmeninä.

 

  1. Karille vielä , kristillinen politiikka ei kuulu valtion politiikkaan eli tarkoittaako tämä että jos on kristillinen maailmankatsomus ei voi olla vaaleissa?
    Jokainen edustaa jotain maailmankatsomusta,eihän kristillisen maailmankatsomuksen omaava ihminen ole kuin ihminen jonka arvomaailma perustuu raamatullisiin arvoihin.Eihän kristitty puhu vuorisaarnasta kun päätetään tiemäärärahoista.Monessakin puolueessa on ollut kristittyjä poliitikkoja,joita ohjaa päätöksissä raamatulliset ohjeet.

    • Totta kai kristitty voi toimia poliitikkona siinä kuin muissakin yhteiskunnan tehtävissä. Kristittyjähän me suomalaiset olemme suurimmaksi osaksi, ainakin nimellisesti. Mikä sitten katsotaan ”kristilliseksi politiikaksi”? Kaikki meidän puolueemme taitavat tehdä melko yleiskristillistä politiikkaa enemmän tai vähemmän. Ei vain äärikristillisyys ole kristillistä. Ehkä asia on jopa päinvastoin joissain asioissa. Vapauskin on kuitenkin yksi kristillinen arvo, joka usein taidetaan unohtaa.

    • ”Monessakin puolueessa on ollut kristittyjä poliitikkoja, joita ohjaa päätöksissä raamatulliset ohjeet.” Mitä mahdat tarkoittaa ’raamatullisilla ohjeilla’? Raamatusta tuskin löytää suoraan valtiollisessa tai kunnallisessa päätöksenteossa noudatettavia ohjeita. Arvelen, että kristittyä poliitikkoa ohjaa pikemminkin Raamatun henki kuin sen kirjain, sen eettinen ydin enemmän kuin ohjeellisiksi ymmärretyt yksittäiset ajatukset.

      Sellaisen ohjeen haluaisin anaa Samuel Pihkalalle, että laitapa pilkun ja pisteen jälkeen välilyönti. Näin helpotat ratkaisevasti kommenttiesi lukemista.

  2. Kristillinen usko yksin ei (valitettavasti!) ole lisännyt turvallisuutta tai oikein käyttäytymistä yhteiskunnassa. Muuten kuin lyhytaikaisesti joillakin paikkakunnilla. Tämä näkyy pitkän aikavälin rikostilastoista. Kristillinen usko ei yksin riittänyt poistamaan esimerkiksi kovennettua kuolemanrangaistusta laista. Kyse on monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta, ja yhteiskunnallinen tasa-arvo on tärkeä selittävä tekijä mm. rangaistusasteikon lieventymisessä. Sen sijaan vahva kristillinen sosiaalietiikka on käsittääkseni vähentänyt korruptiota ja vähentänyt eri sosiaaliryhmien välisiä jännitteitä. Samuelille sen verran, että Raamatulla voidaan perustella monia keskenään erilaisia yhteiskunnallisia järjestelmiä ja myös lakeja.

  3. Kiitos kommenteista ja kirjoitusohjeista.
    Tuohon tarttuisin ensin Karin mainitsemaan äärikristillisyyteen ja siitä tuli mieleen Paavalin sanat että meistä kukaan ei ole tehnyt verille asti vastarintaa pahalle, että tätä tuskin Kari tarkoittaa , vaan luulen kuitenkin että Kari tarkoittaa farisealaisuutta , jossa kielletään ainakin osittain oma syntisyys ja esittäydytään parempana ihmisenä retostellen Jumalan ihmeistä omaksi kunniaksi .
    Kristinusko vaikuttaa vain ihmisten kautta , jotka haluavat raamattua noudattaa ja sehän lähtee jo lapsesta, kun hänelle opetetaan Jumalan tahto ja totuus omasta itsestään ja totuus Jumalasta, jotka elämän kokemuksien ja raamatun sanan kautta vahvistuvan uskon kautta. On sanottu että lapselle sanotaan 9 kertaa ei 1 kerran kyllä. Rakkaus lasta kohtaan kristityillä on joko sitä että annetaan lapselle ”vapaus” ajan hengessä kasvaa ja siinä sivussa kristillinen usko tai sitten kasvattaa lapsi siihen vapauteen josta raamattu sanoo : Vapauteen Kristus meidät vapautti.
    Eräs vanha mies , joka on tehnyt pitkän uran kirkossa ja ollut eläkkeellä jo yli 10 vuotta , sanoi noin 10 vuotta sitten että oli hienoa kun lapset olivat kaikki joulukirkossa ja oli silminnähden iloinen ja nyt aivan hiljan hiljaisesti kyseli , että miettii miten hänen lapsensa asiat ovat ylöspäin.
    Kun kristityt vanhemmat ovat huolissaan lastensa sielun pelastuksesta ja rukoilevat , niin tuhlaajalapset palaavat kotiin.Usein esirukoukset kuuluvat että Jumala anna pojalle töitä tai tytölle koulupaikka ja usko kuitenkin saattaa puuttua.Nämä rukoukset tuntuvat jotenkin turhilta,sillä raamattu sanoo Etsikää ensin Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskautta ja kaikki muu siinä ohessa annetaan. Jumala kun ei ole kiinnostunut meidän onnellisuudesta vaan pyhyydestä,siitä pyhyydestä jonka vain hänen poikansa sovitustyön kautta annetaan,sille, joka ei sitä torju ja tunnustaa syntinsä.
    Kristillisyys vaikuttaa syntinsä tuntevien ihmisten kautta politiikkaan ja päätösten edessä armahdettu syntinen tiedostaa onko se Jumalan Sanan vastainen vai ei.
    Kristinusko ei ole uskonto vaan vastakohta uskonnoille.Jeesus sanoo kaikkien ihmisten on tehtävä parannus, joka ei tunnu meidän syntiinlankeneelle lihalle mieluiselta asialta ,mutta sitä kautta Jumala johdattaa meidät vapauteen.
    ”Hänessä olemme elämme ja liikumme.”

    • Marko: ”Raamatulla voidaan perustella monia keskenään erilaisia yhteiskunnallisia järjestelmiä ja myös lakeja.”

      Samuel: ”Kristinusko vaikuttaa vain ihmisten kautta , jotka haluavat raamattua noudattaa”

      Näihin kahteen viitaten kysyisin, että mitä oikein tarkoittaa ”Raamatun noudattaminen” ? Minusta aika omituinen ajatus. Myös Jeesuksen seuraaminen on aika hämärä käsite tänä päivänä. Evankeliumeissa se oli aika konkreettista, kun lähdettiin kävelemään Jeesuksen perässä ja kuunneltiin ja katseltiin Hänen sanojaan ja tekojaan.
      Tänä päivänä emme voi sitä konkreettisesti tehdä vaan seuraamisen sisältö jää tavallaan meidän kokemuksemme ja ymmärryksemme varaan.
      Mitä sitten tosiaan voisi olla koko Raamatun noudattaminen…?

  4. Markon loppukommenttiin,niin eihän raamattu ole mikään politiikan oppikirja,vaan Jumalan ilmoitus ihmiselle,jota kautta usko voi vaikuttaa . Kuitenkaan en allekirjoita edellisistä kommenteista Karin kommenttia että kaikki puolueet ovat yleiskristillisiä ja ainahan meidän tulee tutkia yhtä tiettyä päätöstä että miten se on hyvä tai huono ihmiskunnan kannalta ja jos se on hyvä niin se on silloin samalla kristillisen arvon mukainen. Eihän Luoja ole tarkoittanut mitään pahaa ihmiskunnalle ja Hänen hyvä tahto on hänen sanassaan.

    • ”jos se on hyvä niin se on silloin samalla kristillisen arvon mukainen”

      Juuri tätä tarkoitin kaikkien ”yleiskristillisyydellä”.
      Suomi on edelleen kristitty maa ja täällä tehdään hyvinkin kristillisten arvojen mukaisia päätöksiä yleisesti ottaen. Ei siis välttämättä suoraan Raamatusta otettujen sanojen mukaisia vaan evankeliumin hengen mukaisia.

  5. Samuel, termi ”äärikristitty” on moderni leimakirves, jolla on leimattu mm. Timo Eskola ja Päivi Räsänen. Sillä tarkoitetaan siis lähinnä konservatiivista Raamattuun vetoamista.

    Pohdin hiukan tuota ”kristillistä politiikkaa”.

    Yksi esimerkki ”raamatullisesta” lainsäädännöstä:Suomen (Ruotsin) oikeushistoriassa oli 1500-1600 -luvuilla aika, jolloin Mooseksen laista yritettiin ottaa mallia lainsäädäntöön (Lex Dei – Lex politica Dei). Logiikkana oli, että kun Mooseksen lait sentään olivat Jumalan omaa sanaa, niin kristillisessä valtakunnassa on hyvä ottaa opiksi yhteiskunnallisissakin asioissa. Käytännössä esim. kuolemanrangaistus määrättiin suuresta joukosta rikoksia, Mooseksen laista otettiin osviittaa siihen, ketkä saivat mennä naimisiin keskenään ja mm. vanhempien arvostelusta tuli ankara rangaistus.

    Tänä päivänä Suomessa on pieni luterilainen ryhmä, jonka oppilinjauksen mukaan kristitty ei saa vastustaa kuolemanrangaistusta, koska sen käyttö on Raamatussa sallittu. Vielä 1800-luvulla osa papistosta kannatti muuten kuolemanrangaistusta saman tyyppisellä logiikalla.

    Nykypäivänä osa kristityistä kannattaa meilläkin”raamatullisten periaatteiden” mukaista politiikkaa. Tyypillisesti tällä tarkoitetaan abortin vastustamista/vaikeuttamista/kieltämistä, spn-avioliittojen vastustamista sekä Israelin-suhteiden merkitystä ulkopolitiikassa. Nämä asiat löytyvät muuten myös KD:n tavoitteista, kun ne tarkasti lukee.

    Syy tähän on suht. yksinkertainen. Modernit kristilliset puolueet lähtevät Sveitsin reformaation ja reformoidun teologian sekä fundamentalistisen raamatuntulkinnan perinteestä. Siinä pyritään kristillistämään olemassa oleva yhteiskunta erityisten raamatullisiksi ajateltujen periaatteiden pohjalta. Niissä rajoissa kuin se demokratiassa on mahdollista. Luterilaisuus taas lähtee regimenttiopista: kirkon/seurakunnan ja yhteisten asioiden hoidon välillä on ero. Kirkossa pätee sana, yhteiskunnassa järki (tietenkin Sanan valaisemana).

    Koska politiikka on kompromissien tekoa, totaalisen kristillinen yhteiskunta on utopiaa demokraattisessa maailmanajassa. Lähin tuntemani malli löytyy paperilla 300 vuoden takaisesta Ruotsi-Suomesta. Mutta en usko, että minäkään haluaisin elää – kirkollisen opetuksen tuolloisesta kirkkaudesta huolimatta – tuossa maailmanajassa.

  6. Niin se taitaa olla että äärikristitty sanaa käytetään liberalisoituneessa keskustelussa nykyään enemmän niitä kohtaan jotka puolustavat raamatun sanaa. Ja olen Marko samaa mieltä kommentistasi. Kristillinen arvomaailma ei ole Suomen politiikassa mitenkään kuskin paikalla ja olen lähinnä tarkoittanut , että kristilliset arvot , Jumalan sana , johon Hän sitonut myös kansakunnan siunaukset tulisi sellaisissa päätöksissä ottaa huomioon, jotka koskettavat ihmisten tasolta elämää. Ja luulen että tulevaisuudessa pöydällä on entistä enemmän näitä arvovalintoja.Eihän se tietysti ole tae , että kristitty osaisi hoitaa paremmin vaikka talouspolitiikkaa kuin esimerkiksi ateisti, vaan voi olla päinvastoin.
    Oletan ja toivoisin kuitenkin että yhteiskunnallisissa päätöksissä kristillisen arvomaailman omaava äänestäisi niiden arvojen puolesta sellaisia arvoja vastaan jotka ovat suoraan raamatun sanaa vastaan.
    Jokaiselle ihmiselle Jumala on kuitenkin antanut lahjoja oli sitten maailmankuva mikä tahansa, mutta maailmankuvamme ja arvomaailmamme ojentautuu sitä kohti minkä me pidämme hyvänä tai siihen vaikuttaa yleinen mielipide.

    • Näkisin, että ”äärikristittyjä” ovat sellaiset ihmiset, jotka ottavat Raamatusta muutamia valittuja kohtia ja niiden perusteella lähtevät ”paukuttamaan” Jumalan sanaa jonkinmoisena lyömäaseena yhteiskuntaa vastaan ja tuomitsemaan lähes kaikkia jumalattomiksi, jos he näkevät nuo muutamat valitut kohdat eri tavoin. Heille on olevinaan ”täysin selvää” koko Jumalan totuus viimeistä pilkkua myöten ja he ovat vakuuttuneita siitä, että kaikkien muidenkin on ajateltava samoin ollakseen Jumalan lapsia tai muuten he ovat harhaoppisia ja ikuisesti tuomittuja.

      Näitä lienee USA:ssa aika paljon ja Suomessakin joitakin. He eivät osaa antaa millekään erilaiselle tulkinnalle arvoa.

  7. Seppo Heinola kirjoitti: ”Jeesus oli erinomaisen poliittinen toimija,joka otti voimakkasti yhteiskunallista kantaa köyhien ja syrjittyjen asemaan. Inhosi selvästi rikkaita, ahneita ja riistäjiä.”

    Ihanko totta? Jeesus inhosi….! Kannattaa lukea Raamattua, ettei sorru tällaisiin järkyttäviin virhetulkintoihin.

    Jeesus sanoi: Minun kuninkuuteni ei ole tästä maailmata…(Joh. 18:36) ja ”Köyhät teillä on aina keskuudessanne, ja milloin tahdotte, voitte heille tehdä hyvää,…(Markus 14:7)
    Luukaksen evankeliumin luvussa 19 kerrotaan, että Jeesus meni vieraaksi Sakkeuksen kotiin, joka oli publikaanien esimies ja hyvin rikas. Tästä Jeesusta paheksuttiin: ”Syntisen miehen luokse hän meni majailemaan”.(Luukas 19:7).

    On huomattava, että Vuorisaarnassa, joka löytyy Matteuksen evankeliumista luvusta 5, Jeesus puhuu opetuslapsilleen eikä suinkaan kaikelle kansalle. ”Autuaita ovat ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano, sillä heidät ravitaan”. (jae 6) Jeesus puhuu vanhurskaudesta eli Jumalan hyväksymäksi tulemisesta. Ne, jotka janoavat tulla Jumalan edessä hyväksytyiksi ja tuomiosta vapautetuiksi, tulevat sen saamaan osakseen. Jeesus ei todellakaan puhu mistään yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta!

    Raamatun lukeminen ja itsensä tutkiminen sen äärellä on kaiken a ja o. Jeesus sanoi: ”Te eksytte, koska te ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.” (Matt. 22:29).

    • Jeesus oli ihmine ja hänellä oli ihmisen tuneet,kuten viha ja rakkaus,sääli ja inho. Kyllä hänen ilmaisunsa kertovat voimakkaista sekä positiivisita että negatiivisista tunteista. Kristityillä on paha tapa lukea tekstejä Hänen kohdallaan perin umpisilmäisesti.

    • Jeesus ei inhonnut eikä ohjeistanut ketään ulkopuolista. Uskomaton ihminen on kadotukseen matkalla riippumatta hänen kunnollisuudestaan tai saastaisuudestaan.

      1.Kor.5:

      10 en tarkoittanut yleensä tämän maailman huorintekijöitä tai ahneita tai anastajia tai epäjumalanpalvelijoita, sillä silloinhan teidän täytyisi lähteä pois maailmasta.

      Tämä, niinkuin koko Raamattu on niiden opaskirja, jotka ovat Jeesus-tiellä taivaaseen matkalla.

      Kun ja jos uskomaton noudattaa esimerkiksi kymmentä käskyä, siitä on hyvät seuraamukset aina kuolemaan asti, muttei sen jälkeen.

  8. Seppo Heinola. Jeesus oli (ja on) tosi ihminen ja tosi Jumala samassa persoonassa. Näin siis Raamatun ja kristillisen uskon mukaan.

    Kari Roos. Noinhan se on useinkin mennyt viime aikoina.

    Samuel Pihkala. Ongelma tulee minun nähdäkseni priorisoinnista. Äänestääkö puoluetta, joka on täysin hakoteillä perinteisen kristillisen avioliitokäsityksen osalta, mutta edistää järkevän tuntuista talouspolitiikkaa? Tai puoluetta, joka edistää perinteisiä konservatiivisia kristillisiä perhearvoja, mutta on hakoteillä vaikkapa ulkopolitiikan linjausten osalta? Täällä päin on ollut iso kysymys, äänestääkkö ns. perinteisiä arvojen vaiko oman äidinkielen etujen puolesta? Joku valitsee silloin pyhyyden äidinkielen asemesta ja joku toinen talouspolitiikan perhearvojen kustannuksella. Tätä se edustuksellinen demokratia teettää…

    • Seppo Heinola. Jeesus oli (ja on) tosi ihminen ja tosi Jumala samassa persoonassa.

      No täytenä ihmisenä hänellä oli täyden ihisen tunteet ja Jumalana hän oli vihannut esim. Eesauta jo e n n e n tämän syntymää. Ja kun Jeesus riehui temppeliaukiolla skoihion ruoskan kanssa ei se mikään lempeyden ja vihattomuuden osoitus ollut. Hän käytti myös Herodeksesta halveksivaa kieltä. Rikkaat saivat tuomionsa ja voi huutoja, joiden sävy,jota emme enää kuule, olisi paljon kertonut niiden takana olleista tunteista.

  9. Tuo alkutoive puuttumatta puolepolitiikkaan jos poistetaan niin voi kuitenkin yleisellä tasolla puhua kuitenkaan mitään puoluetta täysin rytäten.
    Ajattelen että kristillisten arvojen mukaan pitäisi toimia myös äänestyksessä ja itseasiassa blogin kysymys koskee tätä ja tiedämme ,että kristityt ei näin toimi.Esimerkiksi KD ainakin suurimmalta osaltaan puolustaa kristillisiä arvoja ja kannatus 3%. Kai nykyään PS lähinnä myös puolustamassa niitä arvoja ja kannatus heille kyllä tulee myös ei kristityillä.En usko että talouspolitiikka olisi huonompaa oppositiolla kuin nykyhallituksella.On kuitenkin niin että oikeisto on myynyt arvonsa ja vasemmisto palannut enemmän juurilleen.Tarvitaan oikeistolaista talouspolitiikkaa ja tarvitaan vasemmistolaista sosiaalipolitiikkaa,mutta on eri asia miten se toimii,ei kovin hyvin,koska koen että arvot ovat muutoksessa ja pitkälti vihervasemmiston vaatimana, mutta liberaalioikeisto ei pysty vastaamaan kuin talouspolitiikassa .Nykyhallituksenkin listalla on arvomaailmakysymyksiä,joiden vaikutuksista ei edes haluta puhua,koska ne tuodaan tasa-arvon nimissä.

  10. Seppo Heinola. Osalla kristityillä on vaikea hyväksyä eräitä Jeesuksen aitoon ihmisyyteen sisältyviä tunteita, joista Raamattu kertoo. Jeesus oli myös murheellinen ihmisten epäuskoisesta paatumuksesta, ja itki Lasaruksen haudalla. Mitä Jumalaan ja Hänen ominaisuuksiinsa tulee, pitää myös huomioida Raamatun puhetapa ja ne tekstiyhteydet, joissa Raamatun kirjoittajat käyttävät noita sanoja . Jumalan ”viha” ja ”kateus”, ”kiivaus” tai ”hehkuva viha” pyrkivät kertomaan Jumalasta jotain meidän ihmisten kielellä. Erityisesti Vanhan testamentin puolella kyse on heprean häkellyttävän maanläheisestä puhetavasta. Kysymys EI ole siitä, että Jumala olisi jonkinlainen ikuinen ja mielivaltainen ihmisvihaaja tai kaikkivaltias päreiden polttaja.

    • Tuon logiikan mukaan kaikki Jumalaan liittetyt myös positiiviset mielikuvat ja laadut voivat ’pyrkiä kertoman Jumalasta ihmisten kielellä.’ Kyxsse ei siis ole siitä,että Jumala olisi esim. Rakkaus, mitä vedenpaisumuksessa (jos on tosi Jumalan teko) tapahtunut joukkomurhakaan ei juuri tue.