Olisiko syytä vaieta?
Jumala on Isäni ja Jeesus paras ystäväni, joten tietysti tunnen heidät. Olisihan se vähän kummallista, jos väittäisin, etten ollenkaan tiedä mitä oma isä minulta odottaa. Sekin olisi kummallista, jos sanoisin, etten yhtään tunne parasta ystävääni, jonka kanssa päivittäin juttelen.
On jäänyt vahvasti mieleen kun joku kummasteli joskus sitä miten kukaan voi väittää tuntevansa Jumalan ja Hänen tahtonsa. Ikään kuin sellainen olisi ihmiselle täysin mahdotonta ja täysin jokaisen käsityskyvyn ulkopuolella. Silti joka joulu luemme yhdessä evankeliumia. Niitä olisi Raamatussa jopa kolme kappaletta. Eikä niiden läpi lukemiseen mene paljoa aikaa. Jokainen niistä kertoo Jeesuksesta ja Jumalasta ja Hänen valtavasta rakkaudestaan meitä kohtaan. Joten ei kai nämä asiat pitäisi olla tuntemattomia. Jumalan tahto on meille niissä ihan selvästi ilmoitettu.
Jumalan tahto ilmenee parhaiten siitä, että Hän haluaa lahjoittaa meille armonsa ja rauhansa. Mitä enemmän armo ja rauha sisällämme kasvaa , niin sitä paremmin tunnemme Jumalaa ja Hänen poikaansa Jeesusta. Jollei jollakin ei ole kokemusta armosta ja siitä sisäisestä rauhasta, joka armo vaikuttaa, niin on varmaankin todella vaikea käsittää sitä, että kukaan voi sanoa tuntevansa Jumalan ja pitävänsä Jeesusta parhaana ystävänä. Vieläpä kehua sillä.
Sitten kun joku tästä täällä nuhtelee ja pitää hölmönä sitä että joku väittää tuntevansa Jumalan ja Hänen tahtonsa, niin olisiko syytä vaieta ?
39 kommenttia
Etkö Pasanen huomaa että Kimmo ironisoi kanssasi. Tietenkin koira tässä asiayhteydesä tarkoittaa kuten sikakin ihmistä . (”Älkää antako koirille sitä mikä on pyhää, älkääkä heittäkö h e l m i ä n n e sikojen eteen, etteivät ne tallaa niitä jalkoihinsa ja käy teidän kimppuunne ja raatele teitä” Helmi oli muuten esoteerisen eli salatiedon symboli. Tiedätkö miksi? Oletko lukenut mielenkiintoisen Heenokin eläinapokalypsin,missä avataan enemmänkin Raamatun eläinmetaforien lähtökohtia? Alkukieltä ei tarvite itse osata voidaksen tarkista sen, netti on erikielisiä tietellisisä ja vähemmän tieteellisisä interlinear- käännös-vaihtoehtoja pullollaan.
Kimmo pilaisi koko keskustelunne, mikäli paljastaisi vain pelleilevänsä kanssasi. Joten ei hänen ole varmaankaan kovin mielekästä kertoa totuutta. Pilallehan tämä keskustelu meni jo sillä, että veit keskustelun pois asiasta.
Pekka Veli Pesonen: “Kimmo pilaisi koko keskustelunne…”
Minusta Kimmo ei pilannut keskustelua. Hänen kommenttinsa syvensivät tai nostivat keskustelun uudelle tasolle. Oikein hymyilytti totista miestä.
Kirjoittaja
Pekka Veli Pesonen
En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.
Sovitettiiko Ari syntimme Golgatalla, vai pitääkö meidän ne itse sovittaa tänään? Armo toimii niin, että uskomme sanan lupauksen ja omistamme sen Jumalan lupauksen, että kaikki on sovitettu Hänen kanssaan. Rauha toimii niin, että armon avulla saamme puhtaan omantunnon ja olemme vapaat kaikista vaatimuksista. Rauha toimii myös niin, että menee asiat miten tahansa, niin saa olla turvallisin mielin, sillä kaikki on Jumalan käsissä. Olosuhteista huolimatta, voi omistaa rauhan ja levon. Sisimmässään voi nähdä yhä paljon väärää, mutta ristiinnaulittu Herra puhuu sydämelle vapaudesta, ilosta ja rauhasta ja levosta. Kaikki on täytetty ristillä.
Ilmoita asiaton kommentti