Oliko papin viran avaaminen naiselle sittenkin virhe?
Tätä loppuun kaluttua aihetta ei enää haluaisi jatkaa, mutta viimeaikaisten tapahtumien ja mielipiteiden valossa tulee tällainenkin ajatus mieleen. Kun 30-vuotiaat naiset vieroksuvat kirkkoa ja jättävät lapsensa kastamatta, viestii se vahvasti jostain asiasta, jota pitää selvittää.
Naisten tultua vihityiksi papeiksi saimme heidän toimestaan yhden hyvän uudistuksen, eli toisen viikoittaisen vapaapäivän, kun miehet olivat siihen saakka työskennelleet kuusi päivää viikossa. Kiitos siitä.
Meillä on nyt kaksi naista piispoina, ja molemmat rummuttavat julkisuudessa Kirkkolain ja Raamatun vastaisia ajatuksiaan aikaansaaden entistä enemmän epätietoisuutta ja ristiriitaisuutta. Edes Kirkolliskokouksen päätökset eivät heitä hetkauta. Pitääkö tosiaan joka asiasta hakea KHOn ennakkopäätös, ennen kuin piispat ja kirkkoherrat ja tuomiokapitulit asettuvat nykyisen Kirkkolain ja pappislupauksensa ja piispan lupauksensa taakse?
Monet naiskirkkoherrat kannattavat äänekkäästi myös Raamatun vastaista toimintaa, koska "niillä saadaan ryhmät täyteen" ja toimintatilastot näyttävät silloin hyviltä. Tällaisia ovat esimerkiksi Raamatun vastaisella asenteella Pride tapahtumaan osallistuminen ja viimeisin villitys on hindulaiset meditatiiviset Hiljaisuuden Jooga ryhmät.
Kun ehdotetaan jäsenkatoon esimerkiksi maahanmuuttajille Alfa-ryhmiä, joissa ensin aterioidaan pienissä ryhmissä, sitten annetaan kristinuskon opetusta selkokielellä ja sitten keskustellaan ryhmissä, tai jos ehdotetaan armolahjojen opettamista seurakuntalaisille, jotta yhä useammat voisivat palvella Pyhän Hengen voimassa lähimmäisiään, tai ehdotetaan nuorille aikuisille ylistyslauluiltoja muistaen, että Vanhassa Testamentissa Jumala ilmestyi usein, kun oli alettu soittaa tai laulaa Hänelle, ei näiltä sinänsä hartailta naiskollegoilta saa minkäänlaista kannatusta. Mutta auta armias kun aletaan puhua lihattomasta lokakuusta tai maapallon pelastamisesta sammuttamalla valot tunniksi kerran vuodessa!
Kaikella kunnioituksella jokaista pappisvihkimyksen saanutta kohtaan toivon, että tuomiokapitulitkin ottaisivat lakisääteisen paikkansa uskon ja kirkon ykseyden varjelemisessa, vaikka piispat tuomiokapitulien puheenjohtajina ovatkin entisiin tsaareihin verrattavassa asemassa ja alamaiset eli tuomiokapitulin jäsenet saattavat tuntea pelkoakin olla eri mieltä piispansa kanssa.
Naisia on pappeina maailman kristityistä kirkoista ja seurakunnista vain noin 2%:ssa, eli vahvana vähemmistönä, jota meidän tulee suojella. Älköön se kuitenkaan olko este Jumalan tahdon mukaiselle naisten toiminnalle pappeina, kirkkoherroina ja piispoina Suomen kirkossa Pyhän Hengen ohjauksessa.
51 kommenttia
Miksi tätä asiaa pitää jatkuvasti pitää esillä. Pian yli puolet papeista on naisia ja ilman heitä ei olisi messuja. kelloa ei kannat yrittää kääntää takaisinpäin. Varsinkin jos on jo myöhässä.
Yrittäkääpä nyt edes ymmärtää, että naispappeuden torjuminen ei ole sama asia kuin naisten vihaaminen, syrjintä yms. Kyse on Raamattuun, tunnustukseen ja vankkaan perinteeseen pitäytymisestä, teoriassa (ja myös käytännössä eri tavoin). Poteroissa tässä valitettavasti ollaan. Käydäänhän täällä myös aika hedelmätöntä keskustelua mm. lapsikasteesta. Olen hiukan murheellinen siitä, että Erkki O. Aurasen pointti, miksi ilmastonmuutosasiat näyttävät olevan papistolle ja luottamushenkilöille tärkeämpiä kuin vaikkapa uusien ihmisten tavoittaminen kristillisellä sanomalla, ei synnytä keskustelua.
Siunattua adventin aikaa itse kullekin säädystä ja säädyttömyydestä riippumatta.
Samuel Kettunen: ”Mitähän Taivaan Isä ajattelee lapsistaan, jotka ei edes halua ynmärtää ja vetoavat ihmisten syrjintäpykäliin kysymyksissä, jonka Hän on sanassaan antanut järjestykseksi niin seurakunnassa kuin vaikka avioliitossa. ”
Tuossa yksi vastaus Samuelille; ”Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne, eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Sillä niin korkealla kuin taivas kaartuu maan yllä, niin korkealla ovat minun tieni, teidän teittenne yläpuolella, ja minun ajatukseni, teidän ajatustenne yläpuolella.
Kun Suomen Evankelis-luterilainen kirkko hyväksyi naispappeuden marraskuussa 1986, Toimiko? Se Jumalan TAHDON mukaan?
Onko naispaimenuuden takana vaikuttava feministiteologia raamatullista ja kristillistä?
Ovatko naispappeus ja homoseksuaalisuuden kirkollinen hyväksyminen sukua toisilleen?
Kristinuskon sanoma ei ole muuttunut parissa tuhannessa vuodessa uuteen oppiin. Samat opit ovat voimassa, jotka olivat Jeesuksen aikana. Ihmisten mielipiteet kristinuskosta ovat muuttunut niin, ettei nykyään enää lueta Raamatusta, kuin vain niitä kohtia, jotka tuntuvat miellyttävän.
Piispa Askola virkakautenaan laittoi alulle muutosliikkeen kirkossa, jota jatkavat nyt pari naispiispaa ja muutama miespiispa. Nykyään irtiotto Raamatusta on niin pitkälle jo viety, että hirvittää. Ihminen viisaudessaan laatii omat säännöt myös uskonnon harjoittamiseen.
Samaa sukupuolta vihkiminen avioliittoon on vai pieni osa tästä suuresta muutosliikkeestä. Se, että saako samaa sukupuolta vihkivät papin varoituksen vai pitäisikö heidät erottaa virastaan, ei kuulu ratkaista maallisessa oikeudessa, se on ratkaistu Raamatun lehdillä, kun vai osaa sen lukea oikein.
Kristinusko perustuu uuteen testamenttiin. Joka on kokonaisuudessaan luettava, että tietää, mikä on oikein ja mikä väärin. Jos ei lue kokonaista uutta testamenttia, niin usko on helpommin muokattavissa oman uskonsa mukaiseksi.
”Ja fundamentalisti/totalitaristit jättävät lukematta kaikki ne kohdat jotka eivät tunnu miellyttävä!!!!”
Seppo, fundamentalisti/totalitaristi on jonkinlainen vähättelevä ilmaisu ihmisestä, joka uskoo Raamatun sanomaan. Mitä kohtaa he jättävät lukematta?
VIRHE se oli!
Kirjoittaja
Erkki O Auranen
Olen kaivosinsinööri ja pappikin jo kohta 20 vuotta. Kokemusta on kansainvälisestä kaupasta, sillä olen allekirjoittanut vientiprojektisopimuksia seitsemällä eri kielellä ja toiminut kaupallisena attasheana Pekingin suurlähetystössämme hoitaen metallisteollisuuden vientiä Kiinaan ja Pohjois-Koreaan. Konepajayrittäjänä yritykseni meni konkurssiin 1980 ja olin 27 vuotta ulosotossa varattomana kokien kaikki sen elämän "ihanuudet", mm 22 vuotta konkurssin jälkeen täysi-ikäisten lasteni omaisuuksien (asunto auto, kesämökki) ulosmittaukset sivullisen ulosmittauksena, vaikka lapset olivat 2-9 vuotiaita yrityskonkurssini ajankohtana. Olen kirjottanut viisi kirjaa, mm Kiinakaupan käsikirja, Kirjeitä niille, jotka unohtavat oikean tien, Henkivaltojen Taistelu Suomessa, Tutustu Pyhään Henkeen, Strangling the North Koreans. Radio- ja TV-ohjelmia olen tennyt useita satoja mm Radio Dei, Radio Patmos ja Taivas TV7 kanaville.
Meitä naisia sopii toki halveksia, vaikka emme olisi pappejakaan, koska halveksiminen ei ole halveksitun synti, vaan sen halveksijan.
Haluaisin kertoa teille hyvät ja arvostetut herrat ja kirkkoherrat, että taivaassa ei ole valtakuntaa ja vaikka me naiset olemme aina hiljaa sitä puhetta kuunnelleetkin, niin voitte uskoa, – nyt kun sen saa jo sanoa,- että takanapäin me olemme nauraneet teidän uskollenne, olettehan te kuitenkin aikuisia miehiä, joilta odottaisi jotain paljon enemmän, kuin puhetta lasten valtakunnasta, seimen lapsesta, paholaisesta ja laupiaasta samarialaisesta, ja taivaaseen astumisesta.
Ilmoita asiaton kommentti