Oikeusasiamies puolustaa kirkolliskokousedustajan sananvapautta

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Mikko Sarja moittii ortodoksisen kirkolliskokouksen puhemiesneuvostoa sananvapauden laittomasta rajoittamisesta. Ylen eilen uutisoima päätös ”Apulaisoikeusasiamies: Ortodoksien kirkolliskokouksen puhemiesneuvosto ylitti toimivaltansa antaessaan kirjallisen huomautuksen edustajalle” koskee vuoden 2021 kirkolliskokousta.

Oikeusasiamies viittaa päätöksessään (EOAK/826/2023) myös kahteen aiempaan huomautukseen (EOAK/6254/2016, EOAK/8366/2020), jotka hän oli antanut ortodoksisen kirkon keskushallinnolle perustus- ja hallintolain vastaisesta menettelystä.

Kirkolliskokousedustaja Esko Huovinen ilmoitti kirkolliskokouksen 2021 lähetekeskustelussa vastustavansa aloitetta apulaispiispan valitsemisesta arkkipiispa Leolle. Huovinen kritisoi Leon ajankäyttöä kirkon ja karjalan kielen seuran välillä. Lähetekeskustelun puheenjohtajana toiminut Leo moitti kokoustauolla Huovista puheenvuoron sisällöstä. Seuraavana päivänä kirkolliskokouksen puhemiesneuvosto antoi Huoviselle huomautuksen ”sopimattomasta kielenkäytöstä” ja ”arkkipiispan persoonaan menevien väitteiden esittämisestä”.

Puhemiesneuvoston kokoonpanoon huomautusta annettaessa kuuluivat metropoliitat Arseni ja Elia, Tuovi Haikala, Markku Salminen, Liisa Toppila ja Matti Tolvanen. Huovinen kanteli laittomasta huomautuksesta oikeusasiamiehelle.

Apulaisoikeusasiamies nostaa 21-sivuisessa päätöksessään keskiöön kirkolliskokousedustajan sananvapauden. Oikeusasiamiehen mukaan Huovisen puheenvuoron lausumat ”arkkipiispa on ollut poissa omasta [Helsingin] hiippakunnastaan suurimman osan vuodesta 2021” ja ”tarvittiinko apulaispiispa siksi, että arkkipiispa voisi paremmin omistautua harrastuksilleen” eivät olleet sopimattomia. Ne olivat oikeusasiamiehen mielestä vaaleilla valitun kirkolliskokousedustajan arviointia kustannus- ja muilta vaikutuksilta merkittävään asiaan. Oikeusasiamiehen päätöksen mukaan Huovisen sananvapauteen puuttumiselle ei ollut esitetty oikeudellisesti hyväksyttäviä perusteita. Toisin sanoen sananvapautta oli loukattu. Lisäksi puhemiesneuvosto oli ylittänyt toimivaltansa sekä menetellyt muutenkin hyvän hallinnon vastaisesti.

Leo, Arseni, Elia tai Markku Salminen kuuluvat ortodoksipapistoon, jonka ymmärrys oikeudenkäytön prinsiipeistä on ohutta. Julkisessa hallinnossa työuransa tehneiden maallikoiden Tuovi Haikalan, Liisa Toppilan ja Matti Tolvasen osalta asian pitäisi olla toisin.

Erityisiä kysymyksiä oikeusasiamiehen päätös herättää puhemiesneuvostoon osallistuneen rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasen kohdalla. Kirkolliskokous valitsi Tolvasen vuonna 2015 kirkollishallituksen lainopilliseksi asiantuntijajäseneksi, jonka pätevyysvaatimuksena on kirkkolain mukaan ”tuomarin virkaan vaadittava tutkinto” (31 §). Millaisen todistuksen Tolvanen on antanut lakiosaamisestaan kirkollishallituksen asiantuntijajäsenenä ja Leon johtaman hallinnon kompastelun puolustajana julkisuudessa?

Laintuntijana juuri Tolvanen on vastuussa oikeusasiamiehen nyt jo kolmannen kerran luettelemista ortodoksisen kirkon hallinnon prosessuaalisista kardinaalivirheistä, asianosaisen kuulemisen ja päätösten perustelemisen laiminlyönneistä. Miten Tolvanen selittää osallistumistaan oikeusasiamiehen päätöksestä paljastuneeseen kirkolliskokousedustajan perusteettomaan sananvapauden rajoittamiseen?

Kirjoittaja

Jyrki Härkönen
Jyrki Härkönen
Olen ortodoksisen kirkon ylidiakoni, slavisti ja kulttuurimatkaopas.