Nordea pakkosyöttää asiakkailleen ideologiaa

Olen pyytänyt poistaa verkkopankkini etusivulta sateenkaarilipun. Niin ei tehdä, sanovat.

Miksi pankkikonserni antautuu propagoimaan ideologiaa? Kaikki ideologiat ovat vaarallisia.

Nordeasta vastasivat, että he tahtovat edistää yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta. Näin ovat itsestään sanoneet kaikki ideologiat. Se juuri tekee ideologiasta vaarallisen. Se ei näe virhettä itsessään. Siksi todellisuudessa tapahtuu päinvastoin. Monimuotoisuuden sijaan syntyy yksimuotoisuus. Muodostuu yhden totuuden yhteiskunta. Totalitarismi.

Myös neuvostokommunismi edusti omasta mielestään kaikkea hyvää ihmiskunnalle, eikä nähnyt itsessään mitään vikaa. Siksi se oli vaarallinen ja tappoi lopulta miljoonia.

Nyt ei nähdä pride -ideologiassa mitään vikaa ja se on vaarallista! Jos et näe pride -ideologiassa mitään vikaa tai ongelmaa, olet mukana siinä. Tai vähintään olet kaikkien ideologioiden kasvuunsa tarvitsema hyödyllinen idiootti, kuten Nordean johtokunta vaikuttaisi olevan. Katsot vain sitä, mitä ideologia tahtoo sinun näkevän.

Ei mitään hyvää tämän tien päässä, Suomi.

  1. Täällä K24ssä sattuu ja tapahtuu.. Kävin eilen katsomassa vanhoja blogejani, joista viimeinen on kirjoitettu vuosi sitten. Hämmästykseni oli suuri, kun huomasin että eräs täällä hyvin paljon ja kärkevästi kommentoinut henkilö oli käynyt pläjäyttämässä yhden päivän aikana 32 eri kommenttia kolmeen blogiini. Siis vuoden, puolentoista, jälkeen siitä, kun blogit ja aiemmat viimeiset kommentit on kirjoitettu. Siirsin kaikki 32 kommenttia roskakoriin.

    Osoittaa melkoista viitseliäisyyttä harrastaa moista provokaatiota. Kyseessähän on ilmiselvä kiusanteko. Minua kyllä säälittää tuommoisen ahkeruuden omaava henkilö. Tässä yksi syy lisää, miksi en enää ole kommentoinut tänne yli vuoteen muuta kuin satunnaisesti muutaman kerran.

    Iloista kesää!

    • Viitseliäisyyttä on todella montaa sorttia, ja sinun kohdallesi on osunut sellaista kolkompaa mallia. Olen kokenut vähän samanlaista, kun pysäyttelin keskustelun ”jo” muutaman sadan puheenvuoron jälkeen. Ylläpito antoi oikeuden lopettaa, vaikka oli saanut ihan valituksenkin asiasta.

      On olemassa keino pysyvästi päättää keskustelu. Nimittäin kun ottaa rastin pois kohdasta ”salli keskustelu”. Sellainen löytyy muokkaustilassa olevasta blogista kommenttien yläpuolella olevasta laatikosta ” keskustelu”.

      Ikävä, että olet Salme tympääntynyt täällä käytäviin jutusteluihin. Olisi ihan kiva lukea jatkossa myös sinun kommenttisi. Meitä Raamattuun luottavia kun ei ole missään liian suurta joukkoa.

    • Paljonko ja millaisia eroja sopii olla, että kelpaa oikeaoppisten joukkoon? Jehovantodistajat ovat mielestäsi väärässä. Onko katolisen kirkon tulkinta oikea? Entä erilaisten ortodoksikirkkojen? Mormonien? Lestadiolaisten?

      Kysyn siis ihan vakavissani. Olen miettinyt asiaa tältä kannalta: Jeesus-pohjaisia suuntauksia/kirkkoja/lahkoja on ilmeisesti tuhansittain. Syyn täytyy olla se, että kunkin mielestä kaikkien muiden meno on pielessä ja pahimmillaan uhkaa pelastusta. Mistä tuntee sen oikean?

    • Korhonen. ”Syyn täytyy olla se, että kunkin mielestä kaikkien muiden meno on pielessä ja pahimmillaan uhkaa pelastusta”.

      En sanoisi että kaikkien mielastä muiden meno on pielessä tms. mutta esim jehovan todistajaat ja Mormoonit eivät ole tällaisten pelastususkoa opettavien listalla, adventistit kyllä. Muuten kyllä uskosin, että toleranssia ja sympatiaakin riittää muita kohtaan.
      Itse olen aina työskennellyt kaikenlaisissa vanhoissa ja vapaissa kirkoissa. ja herätysliikkeissä. Tätä sanotaan yhteiskirtilliseksi tavaksi toimia. Se edellyttää, että jaksaa välttävästi perehtyaä kaikkien opetuksiin ja tapoihin toimia.

  2. Risto. Minunkin mielestäni tuohon on helppo vastata, vaikka vastaukseni ei ole sama kuin Samilla.

    En kannustaisi luottamaan minkään konsiilin tekemään päätökseen, ei menneisiin yhtä vähän kuin nykyisiin. Lähi vuosina eräskin konsiili tulee epäilemättä sallimaan kirkollisen avioliiton myös samaa sukupuolta edustavien kesken, jos otsikkoon hiukan edes liittyvä otetaan mukaan tähän keskusteluun.

    Raamattu on minun mielestäni ainoa peruste arvioida sitä, ketkä seuraavat Jeesusta. Kuten sanoit, tuhansia kandidaatteja on tarjolla. Tulkinnoissa siis löytyy. Tässä ei kannattane ryhtyä erittelemään niitä sen tarkemmin, jotta emme saa sukunimikaimaani surkuttelemaan sitä, kuinka kauas Nordean ja Priden yhtymäkohdasta olemme liuenneet.

  3. Nieminen. ”Hämäläinen, pointtini on siis se että jos haluamme käyttää Raamattua aseena ja lähteä sen avulla tuomitsemaan lähimmäisiämme, meidän tulee olla korostetun oikeamielisiä ja ottaa ensin selkoa faktoista”.

    No tällä palstalla viime vuoden puolella kyllä aika perusteellisesti kinattiin tästä homoasiasta. Yksinkertaisesti siis tarkoitan, että kyllä apostoli Paavali tiesi mitä homot ovat. Niin paljon ei maailma sentään ole muuttunut.

    Minä siis käytän miehimys sanaa kuvaamaan homoja. Tämä vain selvennykseksi.

    Nyt minulla on sellainen käsiys ettei suurin osa homoista mitään parisuhteita ja avioliittoja kaipaa. Sitten tietysti kaksi fiksua ihmistä jotka tuntevat vetoa toisiinsa tietysti osaa elää yhdessä. Tämähän ei ole mikään ongelma, mutta Raamatun valossa seksisuhde samansukupuolisten välillä on ongelma, Tllaaisestahan ei Raamatussa ole muuta kuin kieltisiä mainintoja.

  4. Sami, ihan Wikipedian perusteella: konsiilit pikemminkin lisäävät huutomerkin kysymysmerkkini perään. Yksimielisyys on niissäkin ollut ilmeisen kaukana. Mistä tiedämme, missä määrin konsiilin päättäjiin vaikuttaa Jumalan tahto, missä määrin vain ihmiskunnan valtaapitävien? Entä jos konsiili tulkitsee jonkin asian toisin kuin edelliset? Muuttuuko silloin Jumalan tahto vai ihmisen tulkinta?

    Raulin vastaus oikeastaan ihmetyttää minua samasta syystä. Mikä Raamattu on se oikea (käännös, eri versiot)? Kuka sen päättää, ja millä perusteella hän on juuri se oikea päättämään?

  5. Yhtenäiskirkon konsiilit ovat yhtenäiset. Lisäksi on paikallissynodien kanonit jotka ovat yhtenäisiä konsiilien kanssa. Mainitsemasi kysymykset eivät ole ongelma ekumeenisille päätöksille, eivät myöskään nykyään. Tässä auttaa perehtyminen kaanonien tulkinta traditioon.

    Kaanonien syntyprosessi edellyttää tunnettua traditiota, myöskään se ei ole ollut ongelma kirkolle. Jlan. tahto kysymyksenä ei ole kysymys joka olisi ollut merkittävä, se oli ekumeenisille konsiileille hassu kysymys. Se on myös sitä nykyäänkin. Tässä auttaa koko tradition ja patristiikan tunteminen joka edellyttää aika paljon perehtymistä.

  6. Risto. Minulle on pelkästään positiivinen signaali, että joku miettii kommenttejani, kuten sinäkin teet. Jotkut niitä vain kauhistelevat, koska tulevat ei-kristityksi Suomessa luokitellun älylaitteesta.

    Täydellistä käännöstä ei ole olemassa, mutta esimerkiksi suomalaiset KR-käännökset ovat ihan hyviä. Käytän itse täällä säännönmukaisesti KR92 mallia. Kun englanninkielisellä rintamalla on ilmestynyt 1900-luvulla kymmeniä käännöksiä, kannattaa rehellisen etsijän ainakin vilkaista, mihin käännösratkaisuihin niissä on päädytty. Nykyisin on varsin helppoa löytää myös alkukieleen perehtyneiden tulkintoja teksteistä.

    Raamatun kääntäminen oikein on ihan puhdasta eksperttiasiaa, ateisti voi olla kielitieteen ja kulttuurin asiantuntija siinä missä uskovatkin. Valitettavasti kääntäjän vakaumus vaikuttaa lopputulokseen. Ajattelehan mitä siitä seuraisi, jos suomalaisessa käännöksessä käytettäisiin Jumalan erisnimestä sen kansainvälisesti tunnetuinta muotoa Jehova. Vieraskieliset käännökset sitä kyllä käyttävät ihan säännönmukaisesti useilla kielialueilla, jotkut tuhansia kertoja.

    Raamattu väittää olevansa Kaikkivaltiaan maailmankaikkeuden Tekijän meille kirjoituttama viesti. Sen sisällön tulisi sellaista ilmentää, siis jotakin ihmistietämystä parempaa. Minäkin olen täällä liikkeellä pääsääntöisesti Raamattua ja sen huolellista tutkimista mainostamassa. Olen nimittäin vakuuttunut siitä, että sieltä löytyy se todellinen totuus.

    Kaikki on kuitenkin tällä rintamalla vapaaehtoista. Joku voi nauttia tämän elämänsä ilman että vilkaisekaan Raamattua tai pohtii pätkääkään mitään elämän tarkoituksia. Raamatussa annetaan sellaiseenkin täydet oikeudet. Ikuinen elämä vain jää silloin haaveeksi jos edes sellaiseen kaipuutakaan on Itselleen myöntänyt.

    Tietysti on myös niitä, jotka uskovat ikuisen elämän lankeavan kaikille luontojaan: toisille vaan äärimmäisen negatiivisissa olosuhteissa. Sellaisen Jumalan puolustamiseksi en kyllä itse vaivautuisi kirjoittamaan yhtään riviä tällekään foorumille.

    Jospa onnistuin vastaamaan sinun ihmettelyysi riittävän ilmavasti, jottemme blogistin kauhuksi virittele opillista keskustelua ihan jostakin muusta kuin hänen antamastaan otsikosta. Muiden otsikoiden alla sitten lisää. Tai jos Risto teet sitä varten ihan ikioman blogin?

    • Kiitos Raulille asiaan paneutumisesta ja selkeistä näkemyksistä. Samille samat kiitokset. Ymmärrän taas hieman enemmän, mutta tulkintojen moninaisuus ja ristiriitaisuus hämmentää edelleen.

      Oma blogi on joskus käynyt mielessä. Toistaiseksi ei ole tullut ideaa, jota olisin pitänyt sellaisen arvoisena:)

Toivonen Joni
Toivonen Joni
toivonen.je@gmail.com