Naisrauha on pohjoismaisuuden ydintä

Alkukirjoitus: Eipä ole naisasialiitto Unionia kiinnostanut tai ovatko edes tietoisia!

Kirkkohistorioitsija Kauko Pirinen oli yksi pätevimmistä luennoitsijoista, joita opiskeluaikana kuulin. Kuiva ja narisevakin, mutta innostunut puhe, jossa silloin tällöin karahti pintaan lämmin huumori. Kyse saattoi olla teologian ja historian opiskelijoiden yhteisestä vanhojen käsialojen kurssista.
Mieleeni on ikuisesti jäänyt professori Pirisen innostuneesta esityksestä, että vanhin Suomea koskeva maallisen hallinnon dokumentti on Kirje Karjalan naisille. Se on vuodelta 1316 ja siinä julistetaan naisrauha Karjalan naisille. Miksikä Karjalan, eikä koko Suomen naisille. Kuningas Birgerin suojeluskirje liittyy Ruotsin kuninkaan ja Novgorodin kamppailuun Karjalan herruudesta.
( Myöhempään aikaan liittyy folkloristien nuorena pitämä sananlasku: Rauha maassa, venäläinen Moskovassa. Sen puolen herruus oli jo siis siirtynyt Moskovaan, ja Kustaa Vaasa käytti Suomea, herttuakunta-nimitys vastaparina Novgorodille.)
Mutta pohjolassa oli naisrauha ollut jo aiemminkin, nyt se vain ulotettiin uusille alueille idässä, joista sovittiin Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Naisrauhasta säädettiin Ruotsissa ensimmäisen kerran Mauno Ladonlukon maanlaissa vuonna 1280. Siis mahdollisimman arvovaltaisesti ja samalla kertaa koko valtakuntaa koskevana ja pysyväisenä lakina.
Naisrauha kuului Ruotsin keskiaikaisiin rauhanvalalakeihin, edsöre. Muita olivat mm. käräjärauha ja kirkkorauha
Naisrauha tarkoittaa lakia tai määräystä olla vahingoittamatta tai häiritsemättä naisia. Se sisälsi kiellon kajota seksuaalisesti naisiin ilman laillista avioliittoa. Sekä raiskauksesta että aviorikoksesta,mikäli mies tavattiin verekseltään, säädettiin kyseisessä laissa kuolemanrangaistus.
Periaate – naisiin ei kosketa – on ollut skandinaavisen rikos- ja siviilioikeuden perusta siitä lähtien. Naisiin ja heidän omaisuuteensa kohdistuneiden rikosten kostaminen oli perinteisesti ollut suvun miesten vastuulla. Ulottamalla suojeluksensa heihin kuningas pyrki estämään sukujen välistä vihanpitoa ja monopolisoimaan väkivallan käyttöä kruunulle.
Keskiajan yhteiskunnassa kuninkaan tärkein velvollisuus oli taata rauha ja oikeudenmukaisuus valtakunnassaan. Se oli välttämätöntä säälliselle hallinnolle. Hallitsijan vallan lisääntyessä lisääntyi myös mahdollisuus tähän. Valtio otti kansalaiset suojelukseensa. Ja sen tehtävä oli tarjota suojelusta etenkin sellaisille ryhmille, jotka eivät kyenneet puolustamaan itseään – kuten naisille.
Näin siis pimeänä keskiaikana!

  1. Pinei huomio. Novgorod ei ole sama kuin Venäjä. Se ei ollut edes välttämättä valtaosin slaavilainen. Ainakin alunperin Novgorod oli kansojen liitto, jossa muutama suomensukuista kieltä puhuva kansa olivat vaikuttavassa asemassa. Usein Suomen historiaa katsotaan ruotsalaisesta näkökulmasta, unohdetaan esim. paavilaisten miekkalähetys itään (Birger Jaarli, saksalainen ritarikunta, Stolbovan rauhan jälkeiset ortodokseihin kohdistuneet uskonvainot jne.).

    On jopa esitetty että nykyinen Venäjän kansallispyhä Aleksanteri Nevalainen (Nevski) oli suomensukuinen ruhtinas. Olihan Nevan seutu suomensukuisten kansojen asuttama hyvin pitkään.

  2. Jari Haukka :” Usein Suomen historiaa katsotaan ruotsalaisesta näkökulmasta, unohdetaan esim. paavilaisten miekkalähetys itään (Birger Jaarli, saksalainen ritarikunta, Stolbovan rauhan jälkeiset ortodokseihin kohdistuneet uskonvainot jne.).”

    Kun sukunimeni periytyy jo 1200-luvulra sieltä muinaisesta ”Kir’yalasta” ja isäni rajan taakse jääneen kotipitäjän historiankin mukaan tämän suvun sukunimi oli pitäjässä ainoa, jola periytyi Venäjältä, niin suomensukuisten heimojen itänaapuri oli viime vuosituhannen alussa todella Novgorod, joka levitti ortodoksiuskonnon karjalaisten keskuuteen jo ennen katolisen kirkon Suomeen suuntaamia ruotsalaisten ristiretkiä.

    ”Karjalaisten maan” heimoraja alkoi ”suolamerestä” Raahen tienoilla ja kulki Suonenjoen ja Varkauden kautta Mäntyharjulle päättyen toiseen ”suolamereen” rajajokena Kymi. Rajan länsipuolelle jäi ”jäämien” [=hämäläisten alue], joka taistelujen jälkeen joutui lännen kirkon vaikutuspiiriin.

    Paavi Gregorius IX kirjoitti joulun alla 1237 Upsalan piispoille, kuinka ”Kansa, jota nimitetään tavasteiksi ja joka muinoin suurella työllä ja vaivalla oli tullut käännytetyksi katoliseen oppiin, oli lähellä asuvien ristin vihollisten avulla jälleen vajonnut entiseen erhetykseen. Muutamien barbaarikansojen ja perkeleen avulla se nyt hävittää juuriaan myöten Jumalan kirkon uutta istutusta Hämeessä.”

    Me kuuluimme noihin ”barbaarikansoihin”, joita vastaan katolinen kirkko järjesti ristiretken v. 1240. Novgorodilainen ruhtinas Aleksanteri löi ristiretkeläiset Neva-joella 15.6.1240 käydyssä taistelussa.

  3. Kauko Pirisestä puheen ollen minullakin oli kunnia kuulua hänen opetuslapsijoukkoonsa. Jossakin vaiheessa jouduin/pääsin Kyyhkysen toimituskuntaan ja mieleemme juolahti ruveta tekemään ”Professorit kotitakissa” haastattelusarjaa silloisista proffista. Olin toimituskunnan ainoa tyttö ja pojat olivat sitä mieltä, että haastattelu luontuu parhaiten naissukupuolelle. Niin tein juttuja Nikolaisesta alkaen, Pirisestäkin ”Kyyhkynen” 1/1963, ( julkaistu myös ”Kauko Pirinen in memoriam” 2001).
    Kuiva ja nariseva, mutta mielenkiintoisella tavalla kiinnostava mies, ei vähiten yhteyksistään runouteen/runoilijaan.

    • Näin on mutta nyt te olette ihan hiljaa kun esiintyy raiskauksia joiden tekijöiden kulttuurissa on luonnollista että naiset ovat alempiarvoisia.

      Otsikko ja juttj jota ei tule Naisasialiittto Unioni huolissaan naisvihamielisten kulttuurien rantautumisesta. L

      Liitto haluaa kiinnittää huomiota siihen että myöskään maltillisten muslimien keskuudessa naisten arvo ei ole sama kuin miesten. Liitto on erityisen huolissaan niiden naisten puolesta jota väärillä tiedoilla harhautetaan kääntymään islamiin.

  4. Ennen maahanmuuton lisääntymistä tänä vuonna raiskausrikoksissa olivat Afrikasta ja Lähi-idästä tulleet miehet 18- kertaisesti yliedustettuina suomalaisiin miehiin verrattuna. Tämä May Roth-Edelmanin lapsellinen lausahdus on tarkoitettu häivyttämään nyt tapahtuneista raiskauksista noussut kohu kiinnittämällä ovelasti huomiota siihen että raiskattiin sitä ennenkin. On se ihme että vielä löytyy vähättelijöitä.

    • Raiskaus on vastenmielinen rikos. Mutta ei pidä panna päätä pensaaseen ja ajatella, että raiskaus olisi jotenkin uusi ilmiö pelkästään ja vain maahanmuuttajiin liittyvä. Ja mistä tuo tieto 18-kertaisuudesta? Laitapa lähde, ole hyvä.

Väisänen Seppo
Väisänen Seppo
Olen historian maisteri ja eläköitynyt YLE:n toimittaja. Kirjoittelen yhteiskunnasta, historiasta, kirkosta ja uskonnosta syrjäisen ja sivuun pannun asemasta. Kannatan kansankirkkoa, kirkollisesti olen vapaamielinen traditionalisti, joka määrittyy blogiensa kautta. Tutkimuksellisia kohteitani ovat virret ja Luther sekä tietenkin vuosi 1917.