Berliiniin muurin tehtävänä oli estää itä-saksalaisia pakenemasta länteen. Ratkaisuksi keksittiin muuri. Kun vuonna 1961 pikavauhtia rakennettu muuri vuonna 1989 purettiin, varmaan moni ajatteli, että nyt vapauden aika koitti. Pois muurit ja raja-aidat. Tunnetta vahvisti jo vuosia jatkunut liennytys ja Neuvostoliiton hajoaminen Venäjäksi ja entisiksi Itä-Euroopan maiksi. Vapaasta liikkuvuudesta tuli ajan henki.

Silloin 1990-luvulla ei tiedetty, tuskin osattiin edes kuvitella, mitä 2000-luvulla tuli tapahtumaan.

Historian ehkä tunnetuin rajarakennelma on Kiinan muuri, joka nykyään on vain turistikohde. Sitä rakennettiin suojaksi pohjoisesta tulevaa uhkaa vastaan vuoisina 200 eaa. – 1600. Pian se menetti sotilaallisen tarkoituksensa, kun Kiina itse laajeni muurin toiselle puolella.

Rooman keisarikunta lienee maailman historian mahtavin valtakunta. Sekin joutui rakentamaan muureja, ainakin Hadrianuksen muurin Britanniaan.

Rooman valtakunta oli niin suuri, että sitä ei voinut ympyröidä muurilla. Sen sijaan rakennettiin teitä (”kaikki tiet vievät Roomaan” ja Roomasta), joita pitkin voitiin siirtää nopean toiminnan joukkoja vuorollaan aina sinne, mistä joku uhkasi Pax Romanaa.

Lopulta Roomaa uhkasivat mm germaanien kansainvaellukset. Kansainvaellukset kuvataan ainakin kouluhistoriassa yhtaikaisena, nopeana tapahtumana. Todellisuudessa ne kestivät kuitenkin sata vuotta 300–400-luvuilla, eli ne tapahtuivat vähitellen ja ehkä osin kuin vaivihkaa.

Tapahtumaketjua eivät pystyneet estämään sen paremmin muurit kuin nopean toiminnan joukotkaan. Rooma valtakunta hajosi osiin, joista aikaa myöten ja eräiden välivaiheiden jälkeen syntyi kymmeniä nykyisiä valtioita. Rooman tuhoon oli toki myös sisäisiä syitä. Oma juttunsa on se, miten EU yrittää yhdistää näitä kansallisvaltioita.

****

Nyt eletään muurien renessanssia. Ehkä sen aloitti Donald Trump muurillaan. Nyt muureja rakennetaan ympäri Eurooppaan ja piskuinen Suomikin pohtii raja-aidan rakentamista itärajalleen.

Raja-aidoilla pyritään estämään pakolaisten ja siirtolaisten ”kansainvaellus” Eurooppaan ja eräisiin valtioihin. Myös EU on kehitellyt nopean toiminnan joukkoja, mahdollisesti juuri rajojen ulkopuolelta tulevaa vaellusta vastaan. Suomellakin on nopeasti liikuteltavia joukkoja rajalle lähetettäväksi.

Muuttoliikettä aiheuttavat paikalliset sodat, muut kriisit ja elintasokuilu. Suuressa kuvassa odotetaan ilmastonmuutoksen edelleen lisäävän vaellusta pohjoiseen.

Kyetäänkö Euroopan korkean elintason ”lintukoto” suojaamaan Rooman kohtalolta?

Ehkä ihmisvirtoja onnistutaan hidastamaan tai jopa tilapäisesti sulkemaan niiden reitit. Pidemmälle katsoen ratkaisu voi olla vain jokin globaali järjestely. Myös Eurooppaa heikentävät Rooman tapaan sisäiset tekijät eli keskinäiset erimielisyydet.

Kannattaa ottaa sekin huomioon, että Euroopan elintaso ja hyvinvointi ovat riippuvaisia maailmanlaajuisesta vuorovaikutuksesta ja yhteistoiminnasta. Ei Eurooppa eikä Suomikaan voi eristäytyä ellemme halua tulla ”pohjoiskoreaksi”.

En luota muureihin. Emme ole niiden takana turvassa.