Miten sivuasiasta tuli pääasia?

Ihmisen seksuaalinen käyttäytyminen on osa — iso osa — ihmisyhteisön elämää. Tähän kuuluvat käytännöt ja normit, niiden noudattaminen ja rikkominen. Normit myös muuttuvat aikojen ja tilanteiden kuluessa. Yleensä uskonnot ovat hyväksyneet nikotellen erilaiset muutokset; esimerkkinä Suomen kirkon suhtautuminen avioeroon. Toinen vaihtoehto on ollut pitää kiinni vanhoista näkemyksistä, joista uskovat piittaavat, jos piittaavat; esimerkkinä katolilaisten suhtautuminen ehkäisykieltoon. Kristinuskon tai juuri minkään muunkaan uskonnon ydin ei kuitenkaan ole seksuaalimoraali.

 

Miten sitten on mahdollista, että homoseksuaaleista on tullut niin keskeinen osa kirkollista keskustelua? Kaikki muutokset ovat haastaneet kirkon tullessaan, siinä ei ole mitään uutta. Nyt vain sekä kielenkäyttö että toimenpiteet ovat saaneet ennennäkemättömiä ulottuvuuksia. Suhtautumisesta yhden vähemmistön oikeuksiin on tullut kysymys, joka tuntuu vaarantavan kirkollisen yhteyden maan päällä ja pelastuksen iankaikkisuudessa. Miksi tässä kysymyksessä ei näytä olevan mahdollista löytää rauhanomaista rinnakkaiseloa?

 

Kun ymmärrys seksuaalisuudesta on muuttunut, niin suomalaisten enemmistön suhtautuminen homoseksuaalisuuteen ja homoihin ja lesboihin on muuttunut ja muuttumassa. Osa kirkon aktiivisista jäsenistä jakaa tämän muutoksen. Minulle ja monelle muulle tämä on kysymys ihmisen hyväksymisestä. Ja siihen hyväksymiseen kuuluu myös hänen parisuhteensa hyväksyminen. Näen asian niin, että ymmärryksemme rakkauden (ei tarkoita eroottista rakkautta) ja oikeudenmukaisuuden toteuttamisesta— eli Jumalan tahdosta — on syventynyt.

 

Ajattelen niin, että tämän myönteisen vaihtoehdon rinnalla on kolme välittävää vaihtoehtoa, joiden kanssa keskusteleminen rakentavasti on realistinen mahdollisuus. Ja joiden kanssa asia pysyy järkevissä mittasuhteissa. Yksi on se, että pidetään tiukasti kiinni siitä, että avioliitto on miehen ja naisen välinen, mutta muuten pyritään eroon kaikesta syrjintään vivahtavastakin. Toinen vaihtoehto on, että homoseksuaalista käyttäytymistä pidetään syntinä, mutta ajatellaan, että joku toinen voi nähdä tilanteen toisin. Kolmannessa homoseksuaalista käyttäytymistä pidetään syntinä, mutta sitoutunutta parisuhdetta pidetään pienempänä pahana kuin irtosuhteita; ja ehkä avoimmuutta parempana kuin kaappiin menemistä. Kaikille näille on tyypillistä heteronormatiivinen ajattelu ja kahtessa viimeisessä myös ainakin henkinen rasismi syntileiman kautta — siis minun mielestäni.

 

Osa keskustelijoista näkee asian Raamattu-kysymyksenä. Argumentin rakenne on seuraava: Raamattu kieltää homo- ja lesbosuhteet; kristityn on toteltava Raamattua; se, joka luistaa tässä asiassa on syvästi harhaoppinen ellei kokonaan lakkaa olemasta kristitty. Periaatteessa tämänkin argumentin kanssa voisi keskustella. Voidaan perustellusti kysyä, puhuuko Raamattu samasta asiasta kuin me puhuessaan miesten kanssa makaavista miehistä? Toiseksi tulee kysymys siitä, mikä Raamatussa on aikaan sidottua ja mikä ikuisesti pysyvää. Oma kokemukseni on, että kriittiset kysymykset torjutaan argumentilla, jonka mukaan niiden esittäjä on liberaaliteologi, jolle Pyhä Henki ei ole avannut kirjoituksia; mutta uskova kyllä tietää, mitä Henki puhuu.

 

Toiset taas näkevät asian synti- ja pelastuskysymyksenä. Jos tätä asiaa lakataan pitämästä syntinä, turmellaan koko kristillinen käsitys synnistä. Ja kun synti-käsitys on vinoutunut, ei armo- ja pelastuskäsityskään voi olla kunnossa. Välillä tähän argumenttiin lisätään mausteeksi kysymys parannuksen tekemisestä: kristillisen uskon pitäisi näkyä parannuksentekona ja homoseksuaalisuuttaan toteuttava elää avoimesti julkisynnissä. Johtopäätös on, että taipumustaan toteuttava homo on matkalla helvettiin. Joillakin keskustelijoilla on sen verran hengellistä itsesuojeluvaistoa suhteessa kadotustuomion lausumiseen, että jättävät viimeisen johtopäätöksen esittämättä.

 

Kahteen viimeiseen argumenttiin liittyy usein myös eräänlainen kiristys. Boikotoimme niitä, jotka hyväksyvät homostelun; boikotoimme myös niitä, jotka tekevät yhteistyötä niiden kanssa, jotka hyväksyvät homostelun; boikotoimme niitä, jotka eivät tuomitse niitä.... Tanskan kahdeksan järjestöjohtajan uhittelu on tuore esimerkki tästä. Sama kaiku oli askelten myös silloin kun Suomen Lähetysseuran yhdestä lähettiparista alettiin vaahdota. Suorastaan surkuhupaisaa on, että tämän argumentin esittäjät syyttävät toista osapuolta säännöllisesti kirkollisen yhteyden rikkomisesta.

 

Ihan omassa luokassaan on sitten kysymys, miksi rikotte kirkollisen yhteyden näin vähäisen asian takia? Asiaa pidetään vähäisenä, koska se koskee vain pientä vähemmistöä ja heilläkin vain yhtä elämänaluetta. Samaan aikaan tämä pieni asia on niin suuri, että koko kirkko tuhoutuu, jos vähänkin annetaan periksi. Niin ja pieni se tuntuu olevan nimenomaan sille, jota se koskettaa henkilökohtaisesti.

 

Muille kuin asianosaisille sivuasiasta tulee pääasia, jos he puolustavat omaa kantaansa kaikin mahdollisin keinoin. Eli kolmannella kotimaisella: by any means necessary.

 

182 kommenttia

  • onni aikio sanoo:

    Kuinka kirkko voi keskustella homoudesta ollenkaan, ilman että luopuu Jumalasta =kaiken luojasta. Jumalan laki on se että ” Me olemme toistemme lapsia ja toinen on toisensa kantaja maailmankaikkeudessa ” ! Tätä lakia ei keskustelu kirkossa voi seurata. Se että asiasta keskustellaan eduskunnassa, on hyväksyttävää, mutta kirkot ja uskonnot on eri asia, koska täytyy muuttaa käsitystä maailman luojasta=Jumalasta ja hänen laeistaan. Tilanne on sama kuin että se kantava voima katoaa uskonnoista ! Ei ihme että kirkot ovat tyhjillään ja uskonnoilla on suuria vaikeuksia !

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pentti sanoo:

    ”Miten sivuasiasta tuli pääasia?” Voisin muotoilla ajatukseni niinkin, että Jumala – Isä, Poika ja Henki – on kirkon pääasia. Se on sivuasia, olemmeko ymmärtäneet Hänet ja Hänen sanasa täsmälleen oikein. Sivuasia se on sen vuoksi, että olemme käsityskyvyltämme puutteellisia. Yksittäisenä ihmisenä erehdymme hyvin usein, Hengen ohjaamana kirkkona olemme uskoakseni lähempänä totuutta Jumalasta. Se taas merkitsee monien oppien ja perinteiden kirjavuutta. Oikea kuva Jumalasta on mosaiikki, palasista koostuva hahmo, jonka kokonaisuus on tärkeämpi kuin yksittäisten sirujen virheettömyys.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jouni Konttinen sanoo:

    Heikki > Tarkennus: Kysymys siitä, mikä on aikaan sidottua ja mikä pysyvää on eri tason kysymys kuin erehtymättömyys.

    V: Ajatteletko siis, että Raamattu ei ole erehtynyt homovastaisuudessaan, vaan se oli vain sidottu siihen aikaan? Näinhän me voisimme joka tekstin kohdalla sanoa, kun se ei miellyttäisi meitä. No, mistä me tiedämme, mikä on aikaan sidottua mikä ei?

    Kyllä Raamattu antaa tähän periaatteen. Jokaisessa tekstissä on aikaan sitomaton Jumalan opetus, niin kuin Paavali kirjoittaa 2.Tim.3:16 ; Room.15:4. Koska teksteissä on mukana kulttuuria, niin on katsottava, että onko opetus tekstin kirjaimellisessa tulkinnassa vai löytyykö sen takaa periaate, joka on se ajaton opetus. Esim. kun Paavali pyytää tervehtimään seurakuntalaisia suutelemalla Room.16:17, niin jos tekstistä ei löytyisi periaatetta, niin ohje olisi otettava kirjaimellisesti koska 2.Tim.3:16 ; Room.15:4 mukaan tekstissä on jumalallinen opetus kaikille. Mutta periaate siitä löytyy ja se on se, että seurakuntalaisten on tervehdittävä toisiaan lämpimästi. Miten se sitten eri kulttuureissa tapahtuu, on aikaan ja kulttuuriin sidottua.

    Sitten kun Paavali antaa ohjeita esim. ehtoollisen vietosta, niin ne on otattava kirjaimellisesti koska tekstin takaa ei löydy ajatonta periaatetta, jonka takia tekstin kirjaimellisuus voitaisiin selittään aikaan sidotuksi. Samoin on Paavalin homotekstien kanssa, ne on otettava kirjaimellisesti, koska niiden takaa ei löydy muuta periaatetta. Näin Raamattu itse kehottaa meitä sitä lukemaan.

    Vielä homoudesta se, että jos seksuaalinen suuntautuneisuus on OK sen tähden, että se voi olla jo synnynnäinen juttu, niin silloin myös eläimiin tai lapsiin kohdistuva seksuaalinen kiinnostus on OK, koska nämäkin suuntautuneisuudet voivat olla synnynnäistä. Jos uskotaan, ettei nämä kaksi viimeistä voi olla normaaleja, niin silloin tämä kertoo sen, ettei ”syntymälahja” voi olla argumentti.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pentti sanoo:

    ”Samoin on Paavalin homotekstien kanssa, ne on otettava kirjaimellisesti, koska niiden takaa ei löydy muuta periaatetta.” Mahdanko ymmärtää oikein sen, mitä Jouni Konttinen tarkoittaa ’periaatteella’? Olen kuitenkin ollut löytävinäni sellaisen Paavalin ’homotekstien’ takaa. Erotiikka ei saa olla alistavaa eikä alistuvaa. Emme saa pakottaa ketään oman nautintomme välineeksi. Emme saa myöskään suostua sellaiseksi. Erotiikan kuuluu olla luonnollista ja keskinäiseen kunnioitukseen perustuvaa. Tuohon kunnioitukseen kuuluu, ettei meillä ole lupaa sanoa toiselle, mikä on hänelle luonnollista.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jouni Konttinen sanoo:

    Martti > ”Samoin on Paavalin homotekstien kanssa, ne on otettava kirjaimellisesti, koska niiden takaa ei löydy muuta periaatetta.” Mahdanko ymmärtää oikein sen, mitä Jouni Konttinen tarkoittaa ’periaatteella’? Olen kuitenkin ollut löytävinäni sellaisen Paavalin ’homotekstien’ takaa. Erotiikka ei saa olla alistavaa eikä alistuvaa.

    V: Tekstithän eivät puhu ollenkaan mistään alistamisesta periaatteenakaan. Ne puhuvat naisten keskinäisistä seksisuhteista ja miesten keskinäisistä seksisuhteista. Jos alistamisesta olisi kyse, niin silloin hän olisi puhunut erityisesti heterosuhteista, koska tässähän sitä alistamista vasta onkin. Olisi siis ollut täysin mieletöntä alistamisen esimerkiksi ottaa lesbo ja homo suhteet. Eli, kun lesbo ja homo suhteet sanotaan synniksi, niin silloin erotiikasta on poistettu alistaminen. Eihän se näin ole.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pentti sanoo:

    ”Kun lesbo- ja homosuhteet sanotaan synniksi, niin silloin erotiikasta on poistettu alistaminen.” Vanhassa testamentissa kuvatut tapaukset ovat lähinnä häpäisemisen tarkoituksessa tehtyjä tai aiottuja väkivaltaisia joukkoraiskauksia. Uuden testamentin kohdat ymmärretään tietääkseni nuorukaisiin kohdistuvan pederastian paheksumiseksi. Minulle nämä ovat ilmiselviä alistamisen (tai alistumisen) muotoja.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jouni Konttinen sanoo:

    ”Kun lesbo- ja homosuhteet sanotaan synniksi, niin silloin erotiikasta on poistettu alistaminen.”

    Martti > Vanhassa testamentissa kuvatut tapaukset ovat lähinnä häpäisemisen tarkoituksessa tehtyjä tai aiottuja väkivaltaisia joukkoraiskauksia.

    V: Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Sodomassa tätä kyllä tapahtui, mutta ei Jumalan kansan keskuudessa, jossa homosuhteet oli selvästi kiellettyjä ilman mitään häpäisemisiä ja raiskauksia.

    Martti > Uuden testamentin kohdat ymmärretään tietääkseni nuorukaisiin kohdistuvan pederastian paheksumiseksi. Minulle nämä ovat ilmiselviä alistamisen (tai alistumisen) muotoja.

    V: UT tekstit eivät puhu näin, vaan ne selvästi puhuvat naisten välisistä ja miesten välisistä seksisuhteista. Mistään alistamisesta nuo tekstit eivät puhu. Room.1:26,27 kertoo kuinka sekä naiset että miehet ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden toiseen sukupuoleen ja siirtyneet luonnottomaan yhteyteen saman sukupuolen kanssa. 1.Kor.6:9-18 viittaa seksuaalisuuteen ainakin kahdeksan kertaa, joten tässä kontekstissa ”miesten kanssa makaavat miehet” ei voi viitata muuhun kuin juuri siihen samaan mitä Paavali opetti Room. 1 luvussa.

    Pieni neuvo. Jos tahdot homoseksin tehdä hyväksytyksi, niin silloin sinun kannattaa pyrkiä kumoamaan Raamattu, koska se voi olla helpompi kuin ryhtyä Raamatun selkeitä homovastaisia tekstejä selittämään muuksi.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pentti sanoo:

    ”Sodomassa tätä kyllä tapahtui, mutta ei Jumalan kansan keskuudessa, jossa homosuhteet oli selvästi kiellettyjä ilman mitään häpäisemisiä ja raiskauksia.” Kun lukee Tuomarien kirjan 19. luvun ’Raiskaus Benjaminin Gibeassa’, ei ajattele noin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Jouni Konttinen sanoo:

    Katsotaan mihin minä otin kantaa

    Martti > Vanhassa testamentissa kuvatut tapaukset ovat lähinnä häpäisemisen tarkoituksessa tehtyjä tai aiottuja väkivaltaisia joukkoraiskauksia.

    Tähän minä vastasin V: Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Sodomassa tätä kyllä tapahtui, mutta ei Jumalan kansan keskuudessa, jossa homosuhteet oli selvästi kiellettyjä ilman mitään häpäisemisiä ja raiskauksia.

    Eli, Mooseksen kautta annettu homoseksi-kielto ei perustunut häpäisemiseen tai väkivaltaan (tällaista ei ollut vielä silloin Jumalan kansan keskuudessa), vaan siihen, että se inhottaa Jumalaa. Tuom.19 luvun tapahtumat tulevat sitten paljon myöhemmin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Martti Pentti sanoo:

    ”Vanhassa testamentissa kuvatut tapaukset…” Minä Kirjoitan tästä. ”Mooseksen kautta annettu homoseksi-kielto…” Jouni Konttinen kirjoittaa vastauksen tähän. Keskustele siinä sitten! Mitä inhoamiseen tulee, sian, jäniksen, strutsin, ostereiden ja rapujen syöminen on samalla lailla iljetys Mooseksen lain mukaan.

    Ilmoita asiaton kommentti