Kotimaa24 uutisoi, että ”kirkon karismaattinen liike vie häpeilemättömän hengellisen kesätapahtumansa Lempäälän Ideaparkiin”. Ja tottahan tuo on. Hengen uudistuksen entistä kesäjuhlaa eli KesäSpirittiä vietetään elokuun alussa kauppakeskuksessa.
Kirkollinen rakkikoira Kai Sadinmaa saikin uutisesta heti pontimen päästä kuittailemaan. Hän kirjoitti Facebookissa: ”Hengen uudistus kirkossa sopii kyllä mainiosti pidettäväksi tässä kapitalismin temppelissä. Ne ovat kuin paita ja peppu. Hengen uudistuksen individualistinen, yksilön sisäisyyteen keskittyvä sanoma on nimenomaan kapitalismin hengellinen vastinpari. Jeesukselta on tonne porttikielto. Sehän kaatais sieltä kaikki pöydät. ”
En nyt ota Sadinmaan kirjoitukseen muuta kantaa kuin, että Hengen uudistus on ainakin viimeiset 10 vuotta ajanut nimenomana yhteisöllisyyden asiaa. Sadinmaan käsitys yltiöyksilöllisestä karismaattisuudesta perustunee joihinkin mielikuviin, joista minulla ei ole kokemusta vaikka olen ollut karsimaatikko jo 30 vuotta. Tosiasiassa karismaattisuus on nimenomaan yhteisöllistä; yhdessä tekemistä ja toisten palvelemista kunkin saamilla armolahjoilla. Siis jotakin aivan muuta kuin yksinäinen huutava ääni erämaassa, joka on oppositiossa kaikkien muiden kanssa…
Astetta suurempi jännite syntyykin kauppakeskuksen maallisen ilmapiirin ja karismaattisuuden edustaman varsin voimakkaan hengellisyyden välille. Tukahduttaako mammonanpalvonta Hengen tai onko hengellisyys huono juttu bisnekselle? Riski on olemassa molempiin suuntiin, sillä nyt mennään aivan uusille urille. Olenkin viisaampi vastaamaan tähän elokuussa mutta jos profetoida saa – ja Hengen uudistuksessahan saa – niin ennustan, että kombinaatio on hyväksi molemmille.
Bisnekselle se on hyväksi, koska rukoilemme kauppakeskuksen yrittäjien ja yritysten puolesta, ja: ”Herran siunaus menestyksen antaa”. Haluamme siunata kaikkea laillista liiketoimintaa, sillä se on Jumalan tahto. Hänellä ei ole mitään sitä vastaan, että ihmisille myydään ruokaa ja vaatteita. Toiseksi, tuomme Ideaparkille tukun asiakkaita. Kun kesäjuhlaan saapuva väki viettää tapahtumassa varsin pitkän tovin, tulee heille väistämättä nälkä ja jano. Ja he rientävät viettämään ohjelmataukoa alueen lukuisiin ravintoloihin. Siksi kai Ideapark onkin ollut niin avosylin ottamassa meitä vastaan.
Hengellisyydelle Ideapark on hyväksi ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin siksi, että viemme uskovat keskelle maailmaa, elämään hetki uskoa todeksi ympäristössä, jossa he normaalisti miettivät aivan muita asioita. Uskon, että tämä yhdistelmä buustaa heidän kasvuaan Jeesuksen seuraajina. Meitähän ei ole kutsuttu linnoitautumaan kirkkoon vaan olemaan maailman valo.
Toiseksi KesäSpirit on avoin näyteikkuna hengellisyydestä tavallisille kauppakeskuksen asiakkaille. Emme tietenkään tuputa mitään mutta silti tapahtumaan osallistumisen kynnys on höylätty niin matalaksi kuin sen ylipäätään voi höylätä. Toki saattaa olla, että karismaattinen kristillisyys profetioineen, ylistysmusiikkeineen ja rukouspalveluineen on joillekin liikaa, mutta uskon, että paikalla on runsaasti heitäkin, jotka nimenomaan kaipaisivat kirkolta vahvempaa hengellisyyttä. He ovat tähän asti etsineet vastauksia ehkä uushenkisyydestä tai suoranaisesta pakanuudesta mutta kun he huomaavat, että saman ja jopa vahvemman hengellisen voiman voi kokea näinkin, he saattavat syttyä. Heitä ei puolivillainen kosiskelu kiinnostaisikaan mutta aito yhteisöllisyys, Hengen voima ja terve yliluonnollisuus vetävät puoleensa kuin hunaja.
Tämä on Demareiden ikuisuuskysymys. Jo Forssan kokouksen tavoiteohjelmassa vuodelta 1903 oli tämä kirkon ja valtion erottaminen toisistaan tavoitteena. Nuoret Demarit ajavat tämän kaltaisia asioita. Vanhat Demarit tietävät sen, jotta uskonto ja ihminen kuuluvat yhteen. Muuten Forssan tavoiteohjelman asiat ovat toteutuneet pankkien yhteiskunnan haltuun ottoa ja kirkon ja valtion eroa toisistaan lukuun ottamatta. Myöskin porvarityöläisille on hyvin kelvanneet sosialistien edunvalvonnan saavutukset.
Jaa-jaa. Se on ainakin varmaa, etteivät pyrkimykset valtion ja kirkon erottamiseksi toisistaan tuo lisää ääniä. Työväenluokasta itsensä irtiottaneena liikkeenä pyrkimykselle ei olisi oikein aatteellista pohjaakaan. Nykyaikana tämä liike ei oikein tiedä, mistä se on tulossa ja minne menossa. Pääasia kuitenkin on, että matkataan valtion varoilla.
Näin vasempaan päin kallellaan näen, että ev-lut kirkon asema valtionkirkkona on tavallaan siitä hyvä, että se luo painetta pitää kirkko maltillisena ja suhteellisen liberaalina, sillä kirkolla ei ole vara erkaantua liikaa yleisestä mielipiteestä, jos mielii säilyttää asemansa. Jos kansa haluaa sallia samaa sukupuolta olevien avioliiton eikä halua kuulla moralisointia, niin kirkko seuraa näitä toiveita. Ei tämä olisi mahdollista lahkojen kanssa.
Forssan kokouksen tavoiteohjelmasta luovuttiin ilman mitään keskustelua jäsenyhdistyksissä viime kirkollisvaaleissa. SDP luopui silloin perinteisestä linjastaan, että puolue ei määrittele jäsentensä uskoa. Forssan kokouksen tavoiteohjelmassa SDP:llä ei ole kirkkopolliittista ohjelmaa eli ei aseteta evankelisluterilaista kirkkoamme mihinkään erityisasemaan. Tämä on ollut minulle arvo SDP:ssä. Sen turvin on voinut olla ateisti, muslimi, sydämen kristitty tai juutalainen. Puolueen ohjelmat ovat käsiteelleet maallista toimintaa. Meillä ei voi olla sellaista puolueen uskonnollista ohjelmaa, joka ei samansisältöisenä koske ortodoksista kirkkoa, muslimeja, juutalaisia, katolilaisia, vapaakirkollisia tai mitä tahansa uskonnollista vakaumusta. SDP:n tulisi palata juurilleen ja jättäytyä puoluepoliittisesta kirkollisvaalien ehdokaslistoista kokonaan pois.
Mikä ettei sovi kaupakeskuksiin, molemilla on erinomaiset kokemukset tehokkaasta rahankeruusta…
Valitettavasti HUn kokemukset rahankeruusta ovat varsin vaatimattomia.
No en tarkoittanut -soory- erityisestu HU:ta, muistin vain wan han ikänsä hengellisissä tilaisuuksissa hypännyttä äitiäni.,joka vanhoilla päivillä huokaisi, että oli yhden kerran ollut hengelisessä tilaisuudessa missä ei kerätty rahaa.
Vahvempi hengellisyys ? Miten sitä mitataan ? Onko se niin kuin huumetta, kun kerran sortuu, tahtoo lisää ?
Hengellisyys tulee sisältä, ei ulkoa. Sen eläminen on sidoksissa ihmisen tapaan kokea muitakin asioita. Minua se ei vedä puoleensa, kun en muitakaan ”huumeita” tarvitse. Jos kokemisesta tulee itsetarkoitus, joskus tulee raja vastaan. Mitä sitten, kun mikään ei enää sytytä ?
Toivoisin, että me kaikki janoaisimme Jumalaa enemmän!
Carlotta. ”Hengellisyys tulee sisältä, ei ulkoa. Sen eläminen on sidoksissa ihmisen tapaan kokea muitakin asioita”.
Puhutko nyt Pyhästä Hengestä. Kristityn hengellinen kokemus tulee Pyhältä Hengeltä, joka on toki sisällämme, mutta myös yllämme. Häneen ei koskaan kyllästy, edes iankaikkisuudessa.
Armolahjoista ja niiden käytöstä pitäisi olla paljon enemmän opetusta tarjolla.
Nyt on! KesäSpiritissä on iltapäivisin lähes 4 tuntia opetusta harjoituksineen eri lahjoista.
Saattaa olla ihan onnistunut formaatti. Ainakin virman puolesta, jos Topi sellasen vastaanottaa tontilleen. Ilmeisesti ei vaadi niin kovin paljon panostusta kokoustilan lisäksi, kun ympärillä on kaikki mitä ihmiset tarvitsevat.
Vanhaan kirkolliseen perinteeseen on kuulunut talouselämän siunaaminen. Tästä on esimerkkinä mm se että helatorstain edellä olevaa sunnuntaita nimitetään rukoussunnuntaiksi. Tämän nimen takana on ikivanha kirkon tapa, että papit käyvät ympäri pitäjää siunaamassa ihmisten pellot ja näin toivottaen Jumalan antamaa menestystä tuon ajan tärkeimmälle elinkeinon harjoitukselle eli maan viljelylle. Tämän käytännön nykyaikainen vastine on käydä toimittamassa siunauksia erilaisten yritysten joulujuhlissa. Myös erilaisten toimipisteiden avajaisissa on hyvä käydä siunauksen toivotukset tuomassa ja rukoukset toimittamassa.
Esimerkiksi Humppilan lasitehtaan uudistumisen yhteydessä 1970 -luvun alussa piispa Kansanaho kävi toimittamassa siunauksen. Tämän taustalla on ikivanha suomalainen tapa että tämän tason teollisuuslaitosten avatessa toimintansa niiden puolesta on pidetty siunaustoivotus. Tällainen ikivanha käytäntö on valitettavasti jäänyt vähälle käytölle. Jotkut eivät näytä edes olevan tietoisia tällaisen käytännön olemassaolosta.
Toinen esimerkki sisarkirkoltamme ortodokseilta.
Kun Valamon luostariin hankittiin tietokone, niin tuon hankinnan suurin ongelma ei ollut kaupallinen eikä tekninenkään, vaan se minkälaiselle siunauksella se pitäisi siunata käyttöönsä. Tässä tapahtumassa tuli näkyviin, miten heillä asiat hoidettiin hyvässä tärkeysjärjestyksessä, missä ensiksi etsitään Jumalaa ja hänen vanhurskauttaan ja tämän jälkeen kaikki muu hoituu omalla painollaan.
Raamatussa on monin veroin enemmän jakeita ja kohtia, jotka puhuvat taloudesta ja rahasta, kuin esimerkiksi pelastuksesta tai uskosta. Vasta kun kukkarommekin on ”pelastunut” niin, että taloudenhoitomme on luovutettu Jumalalle kuuliaisuudessa, olemme minusta kunnon opetuslapsia. Tällä alueella kuuliaisuuden harjoitus vie parhaalla tavalla itsetuntemukseen. Rahaan liittyvät kiusaukset ja koetukset ja niiden antama koulutus ovat minusta parasta Herran palvelemisen koulua. Kun Jumala lopulta voi uskoa meille eurojaan, muuttuvat ne kuuliaisuutemme kautta ”Jumalan valtakunnan valuutaksi”, jota Hän voi siunata ja käyttää kuin ”temppelin sekeleitä”.
’. Lähetyskäskyn rahoittamiseen tarvitaan miljardeja euroja ja on ensiarvoisen tärkeää, että herätysliikkeissä ja kirkkokunnissa opitaan etsimään Herraa tällä alueella. Muuten erilaisten budjettien ja toimitasuunnitelmien teko muistuttaa napeilla pelaamista tai pähkinöiden laskemista enemmän kuin uskossa Jumalan mahdollisuuksia kohti kurottamista. Mitä kuuliaisemmiksi tulemme henkilökohtaisen taloutemme hoidossa sen selvemmin ymmärrämme maailman lähetyksen tarpeita. Tämä koskee erityisellä tavalla uskovia liikemiehiä ja yrittäjiä.
Kauppakeskus on aivan hyvä konferenssipaikka, jos opetusohjelmassa on myös opetusta Jumalan valtakunnen talouden hoidosta. Jos emme tätä aluetta ymärrä, miten voimme olla valona ja suolana muiden keskellä.
Koko Euroopan kirkon hengellinen voimattomuus ja näköalattomus johtuu paljolti ahneudesta ja materialisimista. Jeesus itse erityisesti varoitti tästä opettaessaan sanan kylvämiestä. Matt 13:7″Toiset taas putosivat orjaantappuroihin, ja orjantappurat nousivat ja tukahduttivat ne”. Hän selittää tätä, Matt 13:22 ”Mikä taas orjantappuroihin kylvettiin, on se, joka kuulee sanan, mutta tämän maailman huoli ja rikkauden veittelys tukahduttavat sanan, ja hän jää hedelmättömäksi”. Minusta juuri näin on käynyt kirkolle Euroopassa. Markkinapaikalle meno on hyvä tapa aloittaa nöyrtyminen ja parannksen teko.
Markkinapaikalle ei minusta kuitenkaan kannata mennä valmistautumattomana, muuten ei paikka ”muurin aukossa” täyty vakuuttavasti. Tässähän meidät aivan oikein on kutusttu ottamaan paikkamme ”muurinaukossa”. Jos ymmärrämme, mistä tässä on kyse, hyväksymme, että Herramme koettelee oman kukkaromme ensimmäisenä, onko se Hänelle luovutettu, vai olemmeko krampissa omaisuksinemme ja pankkitileinemme?
Itse ajattelen, että kauppakeskus on ihan ok paikka siltä osin kuin on kyse evankeliumin julistuksesta. Hartauden harjoittamiseen kuten esim. kuuntelevaan rukoukseen valitsisin toisen paikan, sanoohan Jeesus, että kun rukoilet, tee se poissa toisten katseilta (Matt. 6:5-6).