Miten karismaattisuus sopii kauppakeskukseen

Kotimaa24 uutisoi, että ”kirkon karismaattinen liike vie häpeilemättömän hengellisen kesätapahtumansa Lempäälän Ideaparkiin”. Ja tottahan tuo on. Hengen uudistuksen entistä kesäjuhlaa eli KesäSpirittiä vietetään elokuun alussa kauppakeskuksessa.

Kirkollinen rakkikoira Kai Sadinmaa saikin uutisesta heti pontimen päästä kuittailemaan. Hän kirjoitti Facebookissa: ”Hengen uudistus kirkossa sopii kyllä mainiosti pidettäväksi tässä kapitalismin temppelissä. Ne ovat kuin paita ja peppu. Hengen uudistuksen individualistinen, yksilön sisäisyyteen keskittyvä sanoma on nimenomaan kapitalismin hengellinen vastinpari. Jeesukselta on tonne porttikielto. Sehän kaatais sieltä kaikki pöydät. ”

En nyt ota Sadinmaan kirjoitukseen muuta kantaa kuin, että Hengen uudistus on ainakin viimeiset 10 vuotta ajanut nimenomana yhteisöllisyyden asiaa. Sadinmaan käsitys yltiöyksilöllisestä karismaattisuudesta perustunee joihinkin mielikuviin, joista minulla ei ole kokemusta vaikka olen ollut karsimaatikko jo 30 vuotta. Tosiasiassa karismaattisuus on nimenomaan yhteisöllistä; yhdessä tekemistä ja toisten palvelemista kunkin saamilla armolahjoilla. Siis jotakin aivan muuta kuin yksinäinen huutava ääni erämaassa, joka on oppositiossa kaikkien muiden kanssa…

Astetta suurempi jännite syntyykin kauppakeskuksen maallisen ilmapiirin ja karismaattisuuden edustaman varsin voimakkaan hengellisyyden välille. Tukahduttaako mammonanpalvonta Hengen tai onko hengellisyys huono juttu bisnekselle? Riski on olemassa molempiin suuntiin, sillä nyt mennään aivan uusille urille. Olenkin viisaampi vastaamaan tähän elokuussa mutta jos profetoida saa – ja Hengen uudistuksessahan saa – niin ennustan, että kombinaatio on hyväksi molemmille.

Bisnekselle se on hyväksi, koska rukoilemme kauppakeskuksen yrittäjien ja yritysten puolesta, ja: ”Herran siunaus menestyksen antaa”. Haluamme siunata kaikkea laillista liiketoimintaa, sillä se on Jumalan tahto. Hänellä ei ole mitään sitä vastaan, että ihmisille myydään ruokaa ja vaatteita. Toiseksi, tuomme Ideaparkille tukun asiakkaita. Kun kesäjuhlaan saapuva väki viettää tapahtumassa varsin pitkän tovin, tulee heille väistämättä nälkä ja jano. Ja he rientävät viettämään ohjelmataukoa alueen lukuisiin ravintoloihin. Siksi kai Ideapark onkin ollut niin avosylin ottamassa meitä vastaan.

Hengellisyydelle Ideapark on hyväksi ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin siksi, että viemme uskovat keskelle maailmaa, elämään hetki uskoa todeksi ympäristössä, jossa he normaalisti miettivät aivan muita asioita. Uskon, että tämä yhdistelmä buustaa heidän kasvuaan Jeesuksen seuraajina. Meitähän ei ole kutsuttu linnoitautumaan kirkkoon vaan olemaan maailman valo.

Toiseksi KesäSpirit on avoin näyteikkuna hengellisyydestä tavallisille kauppakeskuksen asiakkaille. Emme tietenkään tuputa mitään mutta silti tapahtumaan osallistumisen kynnys on höylätty niin matalaksi kuin sen ylipäätään voi höylätä. Toki saattaa olla, että karismaattinen kristillisyys profetioineen, ylistysmusiikkeineen ja rukouspalveluineen on joillekin liikaa, mutta uskon, että paikalla on runsaasti heitäkin, jotka nimenomaan kaipaisivat kirkolta vahvempaa hengellisyyttä. He ovat tähän asti etsineet vastauksia ehkä uushenkisyydestä tai suoranaisesta pakanuudesta mutta kun he huomaavat, että saman ja jopa vahvemman hengellisen voiman voi kokea näinkin, he saattavat syttyä. Heitä ei puolivillainen kosiskelu kiinnostaisikaan mutta aito yhteisöllisyys, Hengen voima ja terve yliluonnollisuus vetävät puoleensa kuin hunaja.

    • Tämähän on hieno uutinen, ja minusta iavan linjassa sen kanssa, mitä olen nähnyt Jumalan tekevän erityisesti Etelä-Amerikassa. Jumala

    • (Antti jatkaa) Jumala siellä esimerkiksi Argentiinassa on tehnyt melkoisia ihmeitä talouden alueella ja nimenomaan ilmestynyt markkinapaikalla, businesmaailman keskellä. Argentiinassahan 1990-luvun lopulla 2000-luvun alussa koko maan talous romahti esirukouksen hedelmänä. Sitten uusia terveempiä perustoja päästiin rakentamaan uudelta pohjalta. Kristityt liikemiehet olivat tärkeitä vaikuttajia siinä prosessissa. Tässä nimenomaan oli kyse seurakunnan hyvästä vaikutuksesta markkinapaikalla, valoina ja suolana olosta. Nyt en tiedä, mitä sinne tänään kuuluu, mutta silloin seurasin tapahtumia ja kävinkin siellä.
      Suomessa kai helluntailaiset ja muut vapaaakristityt ovat rakentaneet seurakuntia kauppakeskuksiin esi. Lahdessa ja Vantaalla, Espoossa tällainen on kaiketi suunnitteilla. Mikäs sen mukavampaa.

  1. Antti Hämäläinen. Väitätkö siis ihan tosissasi, että Argentiinan talous romahti nimenomaan esirukouksen hedelmänä? Kuulostaa vähän samalta kuin kymmenkunta vuotta sitten kuulin väitteen, jonka mukaan USA:n talous joutui vaikeuksiin siitä syystä, että Barack Obama ei tukenut Israelia. Ollenkaan rukousta ja esirukousta väheksymättä kuulostaa vähän siltä, että annat suuriin ja monipolvisiin prosesseihin kovin yksinkertaisen selityksen. Eihän meillä ole edes keinoja arvioida tuollaisia asioita.

    • Marko Sjöblom.” Väitätkö siis ihan tosissasi, että Argentiinan talous romahti nimenomaan esirukouksen hedelmänä?”
      Argentiinassa oli talousromaahduksen aikaan paljon hengellistä herätystä ja myös esirukousta maan puolesta. Esirukousliikkeessä rukoiltiin, että Jumala antaisi heille kokonaan uuden alun ja terveemmät perustat kansantaloudelle. Nyt esirukousystävilleni ja heidän kanssaan toimineille kristityille liikemiehille tuli yllätyksenä, että talous romahti. Sitten analysoidessan tilannetta he ymmärsivät, että se oli heille rukousvastaus. Jumala antoi uuden alun antamalla korruptoituneen systeemin romahtaa niin että tilaa syntyi uusille terveemmille perustoille. Argentiinan taloushan sitten tervehtyikin.
      Olen nähnyt, että meillä kyllä on mahdollista ymmärtää myös taloutta ja että ennenkaikkea Jumala ymmärtää talousasioita, mikä tässä lieneekin tärkeintä.

      Sitten olen tutustunut ihmisiin, joilla on erityinen lahja tällä alueella. Jumala voi parantaa meidän päänsärkymme tai kipeän polvemme, mutta aivan yhtä hyvin Hän voi parantaa ”sairaan” liikeyrityksen.
      Nyt minun kokemukseni siitä, miten Jumala tällaisissa tilanteissa puhuu, on, että mahdollisimman yksinkertaisesti. Minä henkilökohtaisesti en hyvin ymmärrä kansantaloutta, mutta ymmärrän kyllä, kun Jumala sanoo minulle jotain tähän liittyen. 1990-luvulla kiersin maailman finanssikeskuksissa rukoilemassa varoja globaalin lähetyskäskyn toteuttamisen rahoittaamiseen. Näihin aikoihin olin mukana maailmanevenkelioimisliikeissäkin, kuten AD-2000-liike ja Lausannen liike. Niissä oppi ajattelemaan aika isoja kuvioita.

      Mieleenpainuvin paikka, missä ystävieni kanssa noihin aikoihin kävimme rukoilemassa , oli Tokion pörssi. Se oli melkoinen ”muurahaispesä”. Muistan se hyvin myös siksi, että Jumala lennätti minut Suomesta sinne, ja sen takia, että sanoin Jjmalann johdaatuksella yhden pienen sanan tai sanoman. Esirukouksessa olemme kuuliaisia Jumalalle, ja sitten jätämme rukousvastauksen antamisen Hänen huolekseen. Hän aina näkee kokonaisuuden, mitä me emme näe. Hän kuitenkin voi käyttää kuuliaisuuttamme toteuttaessaan ajatuksiaan.

      Toimin edelleen jatkuvasti aika monen liikeyrityksen esirukoilijana. Se on varsin mielenkiintoista ja opettavaista puuhaa. Liikeyritysten puolesta rukoileminen minulle henkilökohtaisesti on luontevampaa kuin ihmisten vaivojen puolesta rukoileminen. Raamatussa on paljon enemmän jakeita ja sananpaikkoja jotka puhuvat taloudesta ja rahasta kuin pelastuksesta tai uskosta. Talousasioden ymmärtäminen on aivan ilmeisesti krstitylle tärkeä, ja ennekaikkea se, että oma kukkaro on ”pelastetettu” ja Herralle luovutettu. Muutenhan olemme mammonan orjia.

      Vasta kun olemme itse vapaita tällä alueella voimme kehittyä hyviksi esirukoilijoiksi mitä talouteen tulee. Parannuksenteko tässä alkaa aina meistä itsestämme. Kun olemme vapaita voimme auttaa lähimmäisiäkin vapauteen. Mutta malka on aina ensin otettava omasta silmästä, vasta sitten näkee ottaa rikan lähimäisen silmsätä.

    • Marko Sjöblom. ”Ollenkaan rukousta ja esirukousta väheksymättä kuulostaa vähän siltä, että annat suuriin ja monipolvisiin prosesseihin kovin yksinkertaisen selityksen. Eihän meillä ole edes keinoja arvioida tuollaisia asioita”.
      Palaan tähän herättämääsi kysymykseen vielä, koska se on tärkeä.
      Meillä kristityillä on kaikki mahdolliset keinot arvioida mitä tahansa asioita sinä missä muillakin ihmisillä. En siis käsitä, mitä tarkoitat? Kristityt huippuliikemiehet tai vaikkapa kansantalouden professorithan arvioivat talousasioita siinä missä muutkin.

      Juuri tämähän on uskovan mielenlaatu Room 12:2″Älkää mukautuko tämän maailman ajan mukaan, vaan muuttukaaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä”. Kristittynä meidät nimenomaan on kutsutta aktiivisesti analysoimaan, puntaroimaan, vetämään johtopäätöksiä ja kaikin tavoin käyttämään aivojamme Pyhän Hengen suosiollisella myötävaikutuksella kaikkien maailmaan asioiden ymmärtämiseen. Miten mukamass meillä ei olisi keinoja arvioida mitä tahansa? Juuri tätähän Jumala kutsuu meidät tekemään. Miten muuten voimme ola valona ja suolana maailmassa?
      Sitten, ks. minä en jostain syystä osaa ajatele kansantalouden kysymyksiä. Ymmärrän pk-ja keskisuurien yritysten asioita, mutta kun jonkun firman vuosivaihto ylittää 20 miljoonaa euroa minulle tulee vaikeuksia. Varmasti tämä johtuu siitäkin, etten ole mikään ekonomi.
      Nyt kuitenkaan esirukouksessa ei ensikädessä ole kyse siitä, kunka paljon me jostain asiasta ymmärrämme, tai emme ymmärrä. Siinä on kyse siitä, mitä Jumala sanoo meille, ja mitä teemme Hänen sanallaan.
      Olen siis tehnyt tällaista aika paljon ja vuosikymmenien ajan. MInulle henkilökohtaisesti on tässä täysin yhdentekevää, onko asia niin, että esirukoilija oikeasti käyttää ratkaisevaa delegoitua auktoriteettia, ja että hänen ”profeetallinen” rukouksensa saa Jumalan käden liikahtamaan, vai onko kyse siiytä, että Jumala johdattaa meidät esirukoukseen ja näin vain ilmoittaa meille, mitä Hän on päättänyt tehdä.
      Ymmärrätkö eron? Minä hyväksyn molemmat optiot, koska minun tehtävänä on aina vain olla kuuliainen, kun taas Jumala hoitaa rukousvastausten antamisen.

      Oli asia miten tahansa, on aina parempi että aktiivisesti tottelemme Jumalaaa, kuin että emme tottele. Kaikki esirukous on mahdotonta ilman tätä kuuliaisuutta, koska se on jotain, mitä emme pysty itsestämme tuottamaan, vaan olemme siinä täysin riippuvaisia siitä, että Jumala itse meissä tuottaa mieleisensä rukouksen.

Pöyhönen Timo
Pöyhönen Timohttp://www.hengenuudistus.fi
Pastori. Erikoistunut yhteisön rakentamisen saloihin. Toimii Hengen uudistus kirkossamme ry:n toiminnanjohtajana.