Kristikunnan historiassa uskonpuhdistuksen jälkeiset ajat 1500 luvun lopulta -1700 luvun alkuun olivat oikeita runsauden sarvia tuottamaan erilaisia uskonkäsityksiä . Yksi vaikuttavampia henkilöitä on ollut
August Hermann Francke, Saksalainen teologi ja pedagogi , jonka oppikäsitys armonjärjestyksestä on hyvin laajalle levinnyt myös pietistisen liikkeen ulkopuolella . Se levisi metodikirkkoon ja vapaiden suuntien oppikäsityksiin . Ja rantautui myöhemmin myös meille Suomeen moneen herätysliikkeeseen . Suomessa sitä vauhditti kirjallisuuden laajeneminen hengellisellä rintamalla . Francken käsitys armonjärjestyksestä on vahvaa myös luterilaisiksi itseään tuntevaksi piireissä ja tietysti sen vaikutukset näkyvät vapaa kristillisyydessä selvemmin , jonka omaksuivat 1600- luvun jälkeen syntyneet kristilliset liikkeet. Sen ajattelun oli helppo kytkeytyä moniin kristillisiin oppisuuntiin , missä oli jo kasteen ja ehtoolisen merkitys muutettu ja missä nähtiin myös kirkollinen virkapappeus , joka synnyttää ajatuksen kääntymisestä tekemisen suuntaan ennemmin kuin nöyrytymisen suuntaan . Mikään oppi ei ole syntynyt tyhjiössä eikä pyörää voi ns keksiä uudelleen vaikka siihen tulisi virheitä niin pyörä pysyy pyöränä . Francken vaikutus on syvälle iskostunut käsitys armonjärjestyksessä jossa määritellään aikajärjestyksessä tapahtumat kääntymys tuli näkyä ennen uskoa ja pyhitys tuli seurata uskosta . Se oli portaittain etenevää ja piti tunnistaa eri vaiheet , joka johti uskonelämän tarkkailuun omassa ja toisten elämässä ja lopulta uskonkohde siirtyi tarkkailemaan Kristuksen sijasta omaa itseään . Siitä nousi myös tarve todistaa omaa uskoa ja väistämättä se johti myös lakihenkisyyteen . Alun pietisessä liikkeeessä oli enemmän luterilaisuuden sydänääniä , mutta kuten yleensä uudet ajatukset muovaavat uskonkäsitystä. Kaikkihan sanovat kristillisissä kirkoissa ja liikkeissä että oppi suoraan Raamatusta , myös ne liikkeet ja suunnat jotka eivät ole uskonoppia määritelleet tarkemmin , mutta heilläkin on perintönä tietyt dogmit jotka helppo tunnistaa julistuksesta vaikka niitä ei ole kirjattu ylös . Tästä usein johtuu erilaiset raamatun tekstien tulkinnalliset erot myös , kun focus ei ole Kristuksessa vaan itsessä . Henkilökohtaiset motiivit myös usein kumpuavat tästä ajattelusta vaikka ihminen ei itse sitä tiedosta . Joskus siitä henkilökohtaisesta todistuksesta tulee tärkempää kuin todistus Herrastamme . Tämä ajattelu sopii ihmisen loogiseen ajatteluun hyvin kun kiipeämme portaitakin yksi kerrallaan , kuitenkin Jumallisiin totuuksiin ei voida aina soveltaa porrasteoriaa, Alunperin armonjärjestys nousi kysymyksestä miten Jumalan ilmoituksesta kumpuava rakkaus ihmisen pelastukseksi kokonaisuudessa omistetaan.Tarve armonjärjestykselle liittyy vastineeseen katolilaisille , jotka uskonpuhdistuksen jälkeen korjailivat oppiaan 18 vuoden ajan josta Trenton kirkkolliskokouksess a julkistettiin suurimmat päätelmät ja muutokset . Seuraava lainaus luterilainen .net sivulta :
Oppi kiinnitti huomion Jumalan armotekoihin ihmiselle ja ihmisessä, ei vain taivaan tuomioistuimessa.
Opin tarkoituksena oli selittää johdonmukaisesti ja teologisesti eritellen, mitä ihmiselle tapahtuu, kun hän tulee pelastuksesta osalliseksi. ”Armonjärjestys” sana viittaa järjestykseen, jota Pyhä Henkinoudattaa armahtaessaan yksityisen ihmisen. Kysymys ei kuitenkaan ollut niinkään ajallisesta järjestyksestä, vaan pikemminkin pelastuksen Jumalallisesta syy-seuraus suhteesta: Jumala aukaisee silmämme, me näemme. Jumala avaa korvamme, me kuulemme. Pelastuminen on yksin Jumalan työtä ja tekoa. Pelastuminen on kokonaisuus, mutta se voidaan eritellä myös yksittäisiin pelastustapahtumiin. Armonjärjestysopissa pelastustapahtumat eriteltiin seuraaviin osiin: kutsu, valaistuminen, kääntymys, uudestisyntyminen, vanhurskauttaminen, pyhitys, uskon säilyminen, uudistuminen ja kirkastaminen.Tämä on mielestäni osoitus siitä kun Jumalan sanan keskipiste Jeesus Kristus muuttuu , niin uskoon tulee erilaisia painotuksia jotka ohjaa uskon kohteesta poispäin . Esimerkkinä Calvinin erilaiset näkemykset vaikutti lopulta harhaoppiseen uskonsuuntaukseen . Reformoidut baptistit edustaa Suomessa tätä suuntausta . Niin voi olla raamatullistakin opetusta mutta jos enneltamääräämisoppi sanoittaa uskoa että toiset on valittu kadotukseen niin siitä selvä johtopäätös että ei tiedä kuka on valittu ja kun Jeesus ei kuollut kuin vain valittujen puolesta niin ei voi olla varma saako synnit anteeksi . Frans Piper sanoittaa pelastusvarmuutta : kun uskot evankeliumin niin saat uskoa pelastukseen . Erilaiset uskonkäsitykset tuovat hajuja ja makuja seurakuntaelämään ja se aitous ihmisten väliltä heikkenee Jumala tietysti tahtoo että ihmisten erilaiset persoonallisuudet saisivat kukkia seurakuntaelämässä. On vain yksi ratkaisu eli Kristus on korotettu ja armahdetut syntiset yhteisessä uskossa ylistävät Herraa . Raamattu puhuu Kristuksen tuoksusta ja se on tietysti rakkautta . armoa ja totuutta mitä hän on . Katsomme eri kristillisyyttä meidän omien kokemuksien kautta tietysti , mutta usein katse on ihmisissä ja yksikin ihminen joka edustaa tiettyä kirkkokuntaa tai suuntausta ja töpeksii tai on meitä kohtaan epämiellyttävä niin usein menee koko kirkko tai liike sen maineen mukana . Viisaus ja tieto on kätketty yksin Kristukseen ja avautuu meidän häviöiden, menettämisien , onnettomuuksien ja vaikeuksien kautta . joissa me syntisinä olemme toivottomia ja tunnemme kurjuutemme , joissa me mietimme syyllistäen itseämme ja tunnemme epäonnistuneemme elämässämme pahoin ja kuitenkin se tie on annettu ja sallittu Jumalalta , jonka kautta armo , totuus meille kirkastetaan . Ristin tie vie kuolemisen kautta tuntemaan Kristusta paremmin . Siksi katseemme ei tulisi kääntyä pois Kristuksesta .
Blogi tietysti sisältää lainatun tekstin lisäksi omia havaintoja ja päätelmiä uskonopin kehityksestä , ihan vapaasti oppineet ja kuka vaan voi tuoda omia käsityksiä opiksi ja ohjeeksi ja erilaisia näkemyksiä asian tiimoilta .
Hedberg on sanoittanut luterilaista uskoa joka kumpuaa apostolisesta uskosta paremmin ja selvemmin kuin kukaan muu suomalainen teologi ja vielä hyvin ymmärrettävästi . Kristityn vapaus on liian yksinkertainen mutta samalla järjelle mahdoton . On kuin Jeesuksen ylistys Johannes Kastajan päivinä kun Pyhä Henki laskeutui Jeesuksen kaste hetkellä jossa ilmoitettiin Kristuksen kaste tulevana . Se on salattu viisailta ja ilmoitettu lapsenmielisiltä .
Timo, Jumalan ennaltatietäminen on eriasia kuin tiettyjen ihmisten valinta ennen maailman perustamista. Luterilaisen teologian perusasioita. Ne vain uskovat joiden sidotun tahdon Jumala suvaitsee mielivallassaan vapauttaa.
Aivan niin, Kristus pelastaa meidät ilman meitä armosta uskon kautta ei synergisesti.
Ei ole mitään mielivaltaisuutta Jumalassa vaan Kristuksessa on pelastus ja kutsuttuna ( kaikki ) ja vastaanotettuna valinta . Ajattelen että ymmärrät luterilaisen käsityksen väärin kun se ei sovi ordodoksien opetukseen .
Vastaanotettuna valinta? Mitähän tuo tarkoittaa.
Kosti, en halua olla robotti.
Sami, et olekaan. Siksi myös vastustat pelastusta yksin armosta.
Kosti en tietenkään vastusta, kaikki ortodoksit pelastuvat armosta, ilman luterilaista sidottua tahtoa ja predestinaatiota.
Sami kysymys on uskosta tuossa lainauksessa , uskon kautta Jumala uudestisynnyttää ja vaikuttaa tahtomisen ja tekemisen. Jos emme ota vastaan Jumalan evankeliumia niin se ei Hebrealaiskirjeen kirjoittajan mukaan ei uskossa sulaudu eli toisin sanoen emme usko ollenkaan . Miksi Jumala ei poista tätä vikaa yksinkertaisesti kun ihminen ei ota vastaan Jumalan sanaa . Hebrealaiskirjeen kirjoittaja sanoo etteivät pääse Jumalan lepoon , kun eivät uskoneet Joosuaa ja Kaalebia siitä ihanasta maasta vaan uskoivat näitä kymmentä muuta vakoojaa jotka pelkäsivät ja valehtelivat ja eivät päässeet luvattuun maahan . Usko on uskomista ja vastaanottamista , Kristus on yksin valintamme peruste . Siinä on oikea viesti meille että se maa on ihana jota meidän tulisi viestiä taivaasta .
4 moos 14
6 Mutta Joosua, Nuunin poika, ja Kaaleb, Jefunnen poika, jotka olivat olleet mukana maata vakoilemassa, repäisivät vaatteensa
14:7 ja puhuivat kaikelle israelilaisten seurakunnalle näin: ”Maa, jota kävimme vakoilemassa, on ylen ihana maa.
14:8 Jos Herra on meille suosiollinen, niin hän vie meidät siihen maahan ja antaa sen meille, maan, joka vuotaa maitoa ja mettä.
14:9 Älkää vain kapinoiko Herraa vastaan älkääkä peljätkö sen maan kansaa, sillä heitä ei ole meille kuin suupalaksi. Heidän varjelijansa on väistynyt heistä, mutta meidän kanssamme on Herra. Älkää te heitä peljätkö.”
Timo, miten ihminen jonka tahto on sidottu ja kuollut ottaa vastaan, kerro miten. Eikö se ole silloin ihmisen teko, jos minulta vaaditaan vastaanottamista kuten kirjoitat. Jos taas minulta ei vaadita vastaanottamista, vaan Jumala vaikuttaa uskon ilman minua, laittaa minut uskomaan, olen robotti.
Sami,
Lasarus makasi kuolleena haudassaan. Jeesuksen sana nosti hänet kuolleista. Ei Lasaruksen teko.
Mikko, eli uskot ihmisen olevan robotti joka laitetaan uskomaan?
Ortodoksisessa teologiassa Lasaruksen nouseminen haudasta Jeesuksen sanalla sopii hyvin yhteen ihmisen vapaan tahdon kanssa, sillä se on Jumalan armon suora teko, joka ei kumoa ihmisen vapaata tahtoa vaan vahvistaa synergiaa eli yhteistyötä armon ja tahdon välillä. Lasarus oli kuollut eikä voinut toimia omasta tahdostaan, mutta Jeesuksen käsky Lasarus, tule ulos! osoittaa Kristuksen jumalallisen vallan kuolemaa vastaan, ja on esikuvana omasta ylösnousemuksestaan.
Kuoleman kaltaisessa ääritilanteessa, kuten Lasarusen tapauksessa, armo toimii yksipuolisesti, koska ihminen ei voi vastata – tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vapaa tahto olisi peruutettu elävien osalta.
Lasaruksen kuolema ja herätys korostavat Jeesuksen kahta luontoa: inhimillisenä hän itki ja rukoili, jumalallisena hän käsitti kuoleman ja käski sielun takaisin.
Sami , Jumalan sanalla on ihmeellinen vaikutus , se saa kuolleet heräämään ja sillä on luotu kaikki.
Timo, et vastannut mitä kysyin.
Timo, miten ihminen jonka tahto on sidottu ja kuollut ottaa vastaan, kerro miten. Eikö se ole silloin ihmisen teko, jos minulta vaaditaan vastaanottamista kuten kirjoitat. Jos taas minulta ei vaadita vastaanottamista, vaan Jumala vaikuttaa uskon ilman minua, laittaa minut uskomaan, olen robotti.
Sami,
myös hengellisesti kuolleen laita on samoin. Vain Kristus ja Hänen sanansa voi kuolleen nostaa ja herättää.
Evankelis-luterilaisena (ja toivottavasti myös raamatullisena)
kristittynä en usko ihmisen tahdonvapauteen pelastuksen asiassa.
Ajattelemme tästä eritavoin.
Mikko, ekumeeniset kirkolliskokoukset ovat aikoinaan torjuneet harhaoppisena sidotun tahdon. Pitäydyn tähän.
Sami,
katsoin mitä internet sanoi väitteestäsi, että kirkolliskokouset olisivat aikoinaan torjuneet sidotun tahdon harhaoppisena.
Ekumeeniset kirkolliskokoukset eivät ole nimenomaisesti torjuneet ”sidotun tahdon” käsitettä harhaoppisena.
Ajatus tahdon täydellisestä sitoutumisesta synnille(vapaa tahto vain pahaan) on myöhempi, erityisesti Martti Lutherin korostama oppi. Ekumeeniset kokoukset eivät tunteneet tätä 1500-luvun oppikiistaa.
Ekumeeniset kirkolliskokoukset torjuivat Pelagiuksen opetuksen, että ihminen voi tehdä hyvää ja pelastua pelkällä vapaalla tahdollaan ilman Jumalan ennaltaehkäisevää armoa.
Mikko olet oikeassa siinä, että ekumeeniset kirkolliskokoukset (vuosina 325–787) eivät tunteneet termiä ”sidottu tahto”. Heillä ei ollut tarvetta ottaa kantaa Lutherin ja Erasmuksen väliseen väittelyyn tuhat vuotta etukäteen.
Mutta jos seuraat paikallissynodeja Karthagon (418) ja Orangen (529) paikallissynodit vahvistivat monet Augustinuksen opetukset armosta ja perisynnistä. Näin siis lännessä. Sen sijaan ekumeeniset synodit jotka aina ovat määräävässä asemassa säilyttivät ihmisen tahdon vapauden. Ortodoksisuus torjuu ajatuksen, että ihminen olisi pelkkä passiivinen objekti Jumalan käsissä.
Internetin vastaus ja ortodoksinen traditio näyttävät olevan ristiriidassa, tosiasiassa ne puhuvat samasta asiasta eri kielillä. Esim kirkolliskokous 529 oli lännen kirkon paikalliskokous jonka periaatteet ortodoksinenkin maailma pitkälti hyväksyy, tosin ei kaikkea. Se totesi, että ihminen ei voi ottaa askeltakaan kohti Jumalaa ilman edeltävää armoa. Tätä ei tule kuitenkaan ymmärtää Lasaruksen kaltaiseksi tilaksi.
Mikko vielä lisäys. Uskonpuhdistuksen aikakaudelta löytyy Jerusalemin synodi (1672) – ”Dositheoksen tunnustus. Tässä otetaan kanta suoraan uskonpuhdistuksen lanseeraamaan sidottuun tahtoon.
Sami,
et siis voi vedota ekumeenisiin uskontunnustuksiin torjuaksesi ”sidotun ratkaisuvallan” ajatuksen.
Mikko, väärin juuri niisä torjuttii Augustinuksen antropologia.
Mikko, kirjoitit ekumeenisiin uskontunnustuksiin. Tarkoitit varmaankin kaanoneita.
Sami,
kirjoitin epähuomiossa väärin. Tarkoitin tosiaankin ekumeenisia kirkolliskokouksia, joista tuolla ylempänä puhuimme.
Eli, et voi perustella ”sidotun ratkaisuvallan” vastustamista ekumeenisilla kirkolliskokouksilla.
Mikko, yritän tässä sanoa heikolla menestyksellä, että Ei, ekumeenisilla kirkolliskokouksilla ei voi perustella ”sidotun ratkaisuvallan” (Lutherin De servo arbitrio -opin) vastustamista, sillä ne itse asiassa puolustivat ihmisen vapaata tahtoa syntiinlankeemuksen jälkeen heikennettynä mutta olemassa olevana.
Historiallisesti lutherin vaikutus tuli siis myöhemmin, kuten sanoin aikaisemmin. Silloin kun puolustetaan jotakin siitä voi nähdä käänteisesti mitä ei hyväksytä, tai torjutaan.
Ekumeeniset kirkolliskokoukset, kuten esim kolmas Konstantinopolin kirkolliskokous (680–681), tuomitsivat monotelietismi-harhan ja vahvistivat, että Kristuksella on kaksi tahtoa: jumalallinen ja inhimillinen, mikä korostaa inhimillisen vapauden merkitystä.
Parhaan käsityksen löydät kun luet itse ekumeenisia asiakirjoja.
Käyt siis Sami painia sen kysymyksen edessä miksi toiset ei ota sanaa vastaan ja toiset ei . Sitä tuo sidotun ratkaisuvallan teksti puhuu.
En käy painia, minulle asia on aivan selvä.
Emme tiedä edes miksi Jumala on armossaan ollut meille hyvä ja armahtava vaikka olemme uskottomia olleet , tähän ei vapaa tahto kykyne vastaamaan , koska siitä tulee opillinen ristiriita , kun armosta on pelastus yksin ja siihen emme voi lisätä mitään omia ratkaisuja ja tekojamme . Robotti vertaus ei sovi tähän ! kysymys on myös uskossa pysymisestä loppuun saakka
Timo, luterilaisen on tuohon helppo ja yksinkertaista vastata. Jumala on iankaikkisuudessa määrännyt jotkut pelastumaan. Ja he myös pelastuvat sidotusta tahdosta huolimatta. Tämä on suuri salaisuus.
Olin käsityömessuilla vaimon kanssa ja ihmettelin miksi siellä on vaan naisia 😅, mutta vielä isompi ihmetys on Jumalan sanan vaikutuksella synnyttää uskoa ja elämää ja sitä en tiedä miksi kaikille se ei kelpaa , mutta meidän tehtävä on viedä evankeliumia eteenpäin . Ed. kysymykseen kun otamme vastaan evankeliumin saamme uskoa pelastukseen , Jumala näkee lopulta ketkä pysyvät loppuun asti uskossa ja ketkä ei . Ja se hämmentää jos mietimme Jumalan tietoa kun hän edeltätietää ketkä pelastuvat ja ketkä ei . Hän on määritellyt poikansa kautta pelastuksen ja häntä tulee kaikille julistaa ja ihminen voi hyljätä tai omistaa sen pelastuksen mikä on yksin Kristuksessa
Siis ei se noin mene että Jumala on määrännyt ketkä pelastuu vaan määrännyt pelastuksen ehdon, uskon Jeesukseen on se ehto . Puhut Sami lakikirjaimin Jumalasta . Liittokäsitys oli juutalaisuudessa hyvin yleistä ja isompi osapuoli määritteli liiton ehdot ja pienempi osapuoli pysyi liitossa jos sitoutui siihen ja samanlainen on kasteenliitto , josta hän vakuuttanut ettei hänen rakkautensa horju ja hän pitää sen .
Timo, et ymmärrä ollenkaan luterilaista valintaoppia. Usko on valinnan seuraus ei syy. Se, että joku uskoo, se johtuu siitä, että sen takana on iankaikkinen valinta joka realisoituu ajassa sanan ja sakramenttien kautta. Jumala on todella määrännyt ennen maailman perustamista tietyt ihmiset pelastumaan. Tämä on luterilainen oppi, suuri läpäisemätön salaisuus.
On määrännyt ennalta tietävästi KRISTUKSESSA!
Sami kirjotit :
Usko on valinnan seuraus ei syy. Se, että joku uskoo, se johtuu siitä, että sen takana on iankaikkinen valinta.
Näin ihmisjärkesi kirjoittaa , mutta nyt puhut calvinistisesta opista , jota luterilaisuus ei ole . Olet Sami olet ymmärtänyt väärin , anteeksi vaan .
Usko on pelastuksemme ehto ja siitä seuraa ja siitä pysyen olla valittu ja tämän on Jumala on ennalta nähnyt ja tiennyt miten kunkin kohdalla käy . Kaikille on pelastus tarkoitettu ihan jokaiselle ja emme tiedä kuka ottaa vastaan ja kuka pysyy loppuun asti uskossa , turha meidän on yrittää tietää sitä mikä on Jumalan kaikkivaltiudessa . Kun Pietari saarnasi helluntaina ja 3000 otti sanan vastaan ja varmaan oli joku joka ei ottanut , tämän yksin Jumala tietää mutta hän varmasti pelastaa jokaisen joka ottaa evankelimin vastaan ja sai anteeksiannon ja Pyhän Hengen .
Usko on tietysti Jumalan valinnan seurausta Kristuksessa kun hän itse on siihen sidonnut pelastuksemme .