Miksi voi olla vaikea uskoa? Koska tiede.


Tiede on haastanut uskonnon: Länsimaisen ihmisen maailmankuva näyttää muuttuvan enenevässä määrin tiedepohjaiseksi tarinaksi. Elämme Galilein, Newtonin, Darwinin, Einsteinin ja Freudin jälkeistä aikaa, edelleen. Riippuen paikallisesta kulttuuristamme ja saamastamme kasvatuksesta olemme mahdollisesti sisäistäneet muutakin, mutta tiedepohjainen maailmanselitys viettää jatkuvasti pois uskonnollisesta vastaavasta. Olemme osa maailmankaikkeutta, mutta emme sen keskiössä luotuina olentoina. Maailmankaikkeus on niin paljon toisenlainen ja isompi kuin sen ennen uskottiin olevan eikä se näytä olevan Jumalan rakentama väliaikainen näyttämö ihmisten toiminnoille, joiden perusteella ratkotaan kansojen ja yksilöiden iankaikkisia kohtaloita. Kaikkeus näyttääkin olevan nimensä mukaisesti kaikki, mitä ylipäänsä on tarjolla. Ei ole tuonpuoleista, tilalla on kaiken niellyt ja nielevä tämänpuoleinen. Noin 14 miljardia vuotta sitten se alkoi ja näyttää jatkuvan miljardit vuodet eteenpäin. Mihin mahtuu tällaiseen moderniin maailmankuvaan esimerkiksi joku Jeesuksen paluu, tämänhän piti tulla ihan koht’sillään jo kohta parituhatta vuotta sitten eikä vieläkään näy? Joku voisi kysyä, että olisiko nyt kuitenkin tapahtunut aikoinaan koko jutussa joku väärinkäsitys?

Tiede on haastanut uskonnon: ihmiskuvamme on muuttunut. Ihminen on osa kaiken elollisen kehittymistä. Jo lapset osaavat hahmottaa asian ja kysyä fiksuja kysymyksiä, niin HS:ssa 25.3.2022: Ihmiset ovat periytyneet apinoista, mutta mistä apinat ovat periytyneet? -> Linkki Näin ainakin jutun mukaan kysyi kuusivuotias Linnea ja biologisen antropologian dosentti siihen vastasi. Vastauksessa ei ollut jälkeäkään Jumalasta luojana. Tämän kaltaisiin lasten, nuorten tai aikuistenkaan esittämiin kysymyksiin ei vakavissaan odoteta julkisuudessa teologien tai kirkon vastauksia. Korkeintaan kirkon omissa suppeissa piireissä ja rippikouluissa hoetaan ”Tiede ja usko eivät ole ristiriidassa, toinen kertoo miten ja toinen miksi.”. Teologeilla ja kirkolla on tarjota myyttejä, joita pidetään jotenkin kai varsinaisesti ja ytimeltään totena (”Ihminen on Jumalan kuva!”). Mutta jos tarkemmin asiaa alkaa ajattelemaan, voi Jumalan näkeminen maailman ja ihmisen luojana tuntua vaikealta uskoa. Myytit kun tuppaavat olemaan itse asiassa vanhoja ja vanhentuneita tarinoita, jotka eivät ole oikeasti totta. Stephen Hawking sanoi sen näin: ”Entisaikojen luomistarut vaikuttavat nykyisin epäolennaisilta ja vähemmän uskottavilta.”.

Jotkut pitänevät edellä kuvattuja asioita kirkon ja kristillisen uskon kannalta jo käsiteltyinä juttuina, tieteen ja uskon välillä ei pohjimmaltaan ole ongelmaa. Joku teologi tai vahvan vakaumuksen omaava kristitty voi luulla niin, kun on asian omassa päässään käsitellyt ja päätynyt oman uskonsa kannalta positiiviseen ratkaisuun. Tuota oman päänsä ja/tai yhteisönsä kehitelmää hän päätyy pitämään yleispätevänä totuutena. Käsittääkseni uskon ja tieteen välistä suhdetta ei kuitenkaan todella ole ratkaistu. Liian monen mielessä ne näyttäytyvät yhteensovittamattomilta.

    • Ei se Raamatunkaan mukaan Heinilä noin yksioikoisesti mene. Käsitettä ’sukupuoli’ ei esim. ole Raamatussa. Ja 1. adam ei ollut vielä edes sanan varsinaisessa merkityksessä mies vaan androgyyni alkuihminen.

    • Seppo, höh!

      Herra Jeesus Kristus sanoi:

      ”Mutta luomakunnan alusta Jumala ’on luonut heidät mieheksi ja naiseksi. Sentähden mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa. Ja ne kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.’ Niin eivät he enää ole kaksi, vaan yksi liha. Minkä siis Jumala on yhdistänyt, sitä älköön ihminen erottako.”
      (Mark. 10:6‭-‬9 / FB38)

    • ”Älköön ihminen erottako.” Kenties ihmiskunnan erottaminen yksiselitteisesti miehiin ja naisiin on tämän Jeesuksen sanan rikkomista. Puolisot eivät ole ’kaksi’ vaan ’yksi’.

    • Heinoliä. Jeesus EI sano VAIN mieheksi ja naiseksi. Hän ottaa kantaa sellaiseen a v i o e r o o n, jossa osapuolina on mies janainen.

    • ”Hän ottaa kantaa sellaiseen a v i o e r o o n, jossa osapuolina on mies janainen.”

      -No tähänhän sopii se, että vain mies ja nainen voivat tulla yhdeksi lihaksi.Mihin myös avioliitto (hengellisessä ja teologisessa merkityksessä) perustuu.

    • Siinä ei Sari myöskään Jeesus sano että VAIN mies ja nainen voivat tulla yhdeksi lihaksi. Yliluette Jeesuksen tekstiä ja irrotatte sen kontekstistaan. Typical.,

    • ”Siinä ei Sari myöskään Jeesus sano että VAIN mies ja nainen voivat tulla yhdeksi lihaksi.”

      -Höpsistä. Mitä syytä Jeesuksella olisi ollut sanoa ylipäätään tuossa yhteydessä, että ”Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi”, jos sillä ei olisi mitään tekemistä avioliiton, ja yhdeksi lihaksi tulemisen kanssa?

      Kuitenkin Jeesus aloittaa vastauksella selvittämällä ensin tuon perustavanlaatuisen seikan.

  1. Blogi, ”Joku teologi tai vahvan vakaumuksen omaava kristitty voi luulla niin, kun on asian omassa päässään käsitellyt ja päätynyt oman uskonsa kannalta positiiviseen ratkaisuun. Tuota oman päänsä ja/tai yhteisönsä kehitelmää hän päätyy pitämään yleispätevänä totuutena.”

    Joku tieteeseen uskova voi luulla, että puuttuvat aukot (lajien välimuodot) on ratkaistu miljoonien vuosien aikana ihan itsestään, kun vain riittävän pitkä aika on kulunut (esim, silmän tai korvan kehitys)?

    Monet luulevat, monet luulevat tietävänsä, minäkin. Raamatun ilmoitus sopii minulle, nuoruuden ateistille. Kasvikunnan ja eläinkunnan lajit todistavat Raamatun luomiskertomuksesta. Yhä edelleen löytyy uusia, kymmeniä, ennen löytymättömiä lajeja vuosittain. Lajien välimuotojen löytymisen kohdalla on ollut pelkästään hiljaista.

    Luomakunta julistaa Jumalan kunniaa! Terveisiä HS:n tuntemattomalle Linnealle! Taivaan Isän siunausta hänen elämäänsä!

    • Blogi, ”Tuota oman päänsä ja/tai yhteisönsä kehitelmää hän päätyy pitämään yleispätevänä totuutena.”

      Tuskin kukaan löytää omasta päästään kehitelmää elämän olemassaolosta. Tietoa eri viitekehyksistä löytyi myös vuonna 1981, jolloin etsin merkitystä omalle olemassaololleni ilman kenenkään ihmisen painostusta. Tarkoitan, että yhteisön tarjoamaa kehitelmää ei ollut minulle tarjolla.

      Tänään, vuonna 2022 on paljon erilaisia totuuksia tarjolla netissä. Vielä, silloin tällöin, edelleen, voi ihmisen kaipuun täyttää löytö Hänestä, joka voi antaa vastauksia etsivälle. Hänen nimensä ei ole suosittu pluralistisessa yhteiskunnassamme?

      HS:n Linneat ja Larit ovat keskellämme. Mitä heille voi enää opettaa joutumatta raastupaan? Hengelliset aamunavaukset on jo ilmeisesti kielletty kouluissa? Putinin perintö voi hyvin?

    • Joona, ”Tiede ei perustu uskoon, se siinä niin hienoa onkin.”

      Hienoa, samaa mieltä. Kuitenkin uskotaan, kuten tiede kertoo elämän syntyneen alkulimasta, vaikka tämän osoittaminen todeksi on kuitenkin mahdotonta?

      Minusta tässä on kysymys siitä, että uskotaan teoriaan, vaikka sanot, että se ei ole uskoa.

      Se on siis luottamusta siihen teoriaan, joka on rakennettu, ja mikä tähän saadun tiedon valossa näyttää oikealta. Siihen mielestäni uskotaan?

    • Sanalla teoria tarkoitetaan tieteessä eri asiaa kuin arkikielessä. Tieteellinen teoria on tiedon korkein taso ja teoria harvoin kumoutuu (täydentyy kyllä).

      >>Minusta tässä on kysymys siitä, että uskotaan teoriaan, vaikka sanot, että se ei ole uskoa.

      Elämän synty (Abiogenesis) ei ole teoria vaan hypoteesi. Se on siis tällä hetkellä ”paras arvaus”. Ja kun todistusaineistoa on tarpeeksi niin silloin tämä hypoteesi voi kumoutua tai vahvistua aina teorian tasolle.

      Tiede ei tarjoa absoluuttisia totuuksia. Tiede tarjoaa parhaimman selityksen maailman ilmiöihin perustuen todistusaineistoon. Jos jotain asiaa ei tiedetä niin silloin todetaan että emme tiedä. Tässä kohtaa tämän tiedon aukon voi täyttää niin halutessaan erilaisilla uskomuksilla.

    • Tieteisuskoakin kuitenkin on. Sekä maallikoiden puheissa että tieteellisissä julkaisuissa (viimeksi Tieteen Kuvalehti Historia -lehdessä jota tilaan) se mitä ”emme tiedä”, ilmaistaan siten että ”tiede ei ole vielä selvittänyt”.

      Tieteestä puhutaan kuin se olisi jotain itsenäistä joka ei vain ole vielä paljastanut kaikkea. Mutta varsinaisesti tarkoitan tällä sit että pidetään lähtöolettamuksena, tai jopa itsestäänselvyytenä, ett tiede ja tieterllinen tutkimus kattaa _koko_ todellisuuden. Kunhan se vain kehittyy riittävän pitkälle.

      Jotain kertoo myös se että käytetään mieluummin ilmausta ”emme tiedä kaikkea”, (vaikka siitä onnistutaankin jättämään pois sana ”vielä) mutta todella harvoin kuulee sanottavn sitä ilmeistä tosiasiaa että emme voi ymmärtää kaikkea. Että mitä luultavimmin se osa todellisuudesta, joka jää käsityskykymme ulkopuolelle on paljon suuurempi kuin se mitä pystymme ymmärtämään. Ja senkin vain osittain. Koska oikeastaan tiedettä tehtäessä lähinnä todetaan mikä vaikuttaa mihinkin ja annetaan ilmiöille nimiä.

    • ”Elämän synty (Abiogenesis) ei ole teoria vaan hypoteesi. Se on siis tällä hetkellä ”paras arvaus”.”

      -Jos puhutaan _kaiken_ synnystä ja alusta, niin miksi sitä koskevaan ”parhaaseen arvaukseen” tai hypoteesiin ei voi liittää luonnollisen yläpuolella olevaa toimijaa? Jota ei tarvitse määrittää sen tarkemmin.

      Miksi nämä hypoteesit ja tieteelliset selitykset lähtevät aina tilanteesta, jossa jotakin on jo olemassa?

    • >>niin miksi sitä koskevaan ”parhaaseen arvaukseen” tai
      >>hypoteesiin ei voi liittää luonnollisen yläpuolella olevaa toimijaa?

      Koska tällainen olettama on turha eikä sellaista voitaisi koskaan todistaa. Tiede perustuu metodologiseen naturalismiin: Metodologinen naturalismi sallii hypoteesien laatimisessa vain luonnonolioita tai luonnon tapahtumia. Kaikissa tieteissä on käytettävä luonnontieteiden metodeja.

      Ei tiede välttämättä kykene kaikkea selvittämään tai siihen voi vierähtää vuosisatoja. Se mitä emme tiedä, siihen toteamme että emme tiedä ja piste.

    • ”Koska tällainen olettama on turha eikä sellaista voitaisi koskaan todistaa.”

      -Siis miksi ihmeessä se olisi TURHA, vaikka sitä ei voitaisikaan todistaa? Totta kyllä että tässä mennään filosofian alueelle, mutta niin käy väistämättä kun asioita tutkitaan tieteen keinoin riittävän pitkälle.

      ”Ei tiede välttämättä kykene kaikkea selvittämään tai siihen voi vierähtää vuosisatoja”

      -Eli tarkoittaako tuo, että pidät ainakin täysin mahdollisena sitä että tieteellä, ja sitä kautta, ihmisen ymmärryksellä ei ole rajoja? Että se kattaa koko todellisuuden?

      Tätä minä sanoisin uskon asiaksi. Miksi olettaisimme jotain tuollaista? Voi ajatuksella toki leikitellä, mutta en näkisi mitään syytä pitää sitä lähtökohtaisena olettamuksena.

    • >>Eli tarkoittaako tuo, että pidät ainakin täysin mahdollisena
      >>sitä että tieteellä, ja sitä kautta, ihmisen ymmärryksellä ei ole rajoja?

      Tiede perustuu metodologiseen naturalismiin eikä sillä ole näissä puitteissa mitään rajoja. Tutkimus jatkuu kokoajan ja tiedon määrä lisääntyy.

      Ei minulla ole mitään tarvetta uskoa että kyllä tiede varmasti selvittää ihan kaiken, eikä minulla ole mitään tarvetta keksiä omia selityksiä asioille, joita tiede ei ole vielä selvittänyt. Se on näin yksinkertaista, se mitä tiedetään, tiedetään ja se mitä ei tiedetä niin sekin todetaan ja jatketaan tutkimista.

    • ”Tiede perustuu metodologiseen naturalismiin eikä sillä ole näissä puitteissa mitään rajoja. Tutkimus jatkuu kokoajan ja tiedon määrä lisääntyy.”

      -En siis kysynyt uskotko varmasti että tiede selvittää kaiken. Mutta tuo ylläoleva vastasi siihen kysymykseen minkä esitin.

      Että pidät mahdollisena, todennäköisenä tai lähtöolettamuksena, että tieteellä (ja sitä kautta ihmisen ymmärryksellä) ei ole mitään rajaa. Mikään ei jää sen ulkopuolelle.

      Asia selvä. Mutta kysyisin mihin tuollainen usko tai olettamus perustuu. Jos ihminen on syntynyt sattumanvaraisten tapahtumien seurauksena, evoluution muovaamana (ilman mitään erityistä tarkoitusta ja päämäärää) mitä _syytä_ olisi olettaa että satunnainen alkuräjähdys ja kaikki siitä seurannut, tuottaisi olennon, jonka käsityskykyyn mahtuu kaikki vastaukset, kaikesta, alusta loppuun asti?

  2. Kiitos kommentista [tämä siis Heinilän kommenttiin].
    ”Tiede muuttuu, koska perusolettamukset muuttuvat.”
    Mitä ovat tieteen perusolettamukset? Itse käsitän, että tieteen oleellinen perusolettamus on, että maailmaa voi havainnoida, havainnot voi järjestää ymmärrettävään muotoon / järjestykseen ja maailmasta voi myös lopulta väittää jotakin varsin varmaa havaintojen perusteella.
    Näin tiede on pohjimmaltaan vain perusteltua tietoa, se on mennyt eteenpäin korjaten matkalla epätodeksi tajutun tiedon oikeammaksi. Vääriä käsityksiä aivan varmasti on olemassa, ihmisiä tässä vain ollaan. Mutta tällä tiedon tiellä ollaan oltu jo sen verran kauan, että on myös älyllistä hölynpölyä väittää maailmaa muutaman tuhannen vuotta vanhaksi tai muita vastaavia pöhköyksiä. Tai että luonto ei tuottaisi sellaista erilaisuutta, ettei piuhat menisi joillain eri tavalla kuin valtavirralla ihmisiä.

    • Lauri, ”tiede” muuttaa käsitteitä ja niiden sisältöä. Tulee pöhköjä juttuja, jossa kielletään totuus, jota ei enää saa kertoa. Tänäpänä on ihmisen sukupuoli tällainen käsite. Uskoisin, että biologit ovat olleet tästä käsitteestä yksimielisiä.

  3. 10. 3 sain kutsukortin odottamaani suureen juhlaan ja kun sen sain sisimpäni täytti suuri ilo. Nytkö jo ? Samalla kaikki muuttui sen kusukortin rinnalla mitättömäksi. Sitä kutsua kun ajatteli, niin ei haitannut se mitä samalla sain tietää oman elinaikani pituudesta. Kutsukortti, kun tuli lääkärin soiton muodossa. Samalla katosi tulevaisuuden suunnitelmat. Sekään ei haitannut, niin kauan, kun katseeni oli suuntautunut siihen juhlaan, johon kusun sain. Nyt kun mieli on alkanut tasaantua ja ajatukset ei enää ole suuntautuneet yksin siihen mikä ilo on odotettavissa, niin tilalle on tullut raskasta prosessointia. Vaihtaisin mielelläni tämän epätietoisuuden siihen alkua-ajan iloon. No tiedän nyt kuitenkin, että siihen ajatukset suuntamalla vapaudun ahdistuksesta, joka väkisinkin tunkee jatkuvasti mieleen.

    Toinen muutos joka tapahtui oli se, että toivoisin nyt kykeneväni kommeteissani osoittamaan jotain sellaista sydämmellisyyttä, joka muistettaisiin vielä senkin jälkeen, kun en enää ole mukana näissä. Niinpä suuri toiveeni on se, että saisin kerran siellä juhlahumumussa tavata ystäviä täältä.Vain sillä on oikeasti jotain merkitystä. Se muistetaan, miten olen siinä onnistunut. Mielipiteeni ja ajatukseni katoavat mielestä. Niitä ei muisteta, mutta jos oppisin. Tässähän sitä on hyvä harjoitella.

    Laurin tekstiä lukiessa pohdiskelin sitä miten rohkea hän on, kun uskaltaa käydä painimaan Jumalan kanssa. Minusta ei olisi sellaiseen. Onneksi Jumala on suuressa hyvyydessään päättänyt salata olemuksensa meiltä. Muuten olisimme pahassa pulassa. Tiedän nimittäin kokemuksesta, miten ahkera itse olen Jumalan tahdon vastustamisessa. Olen sentään ns. uskovainen ja näen tämän itsessäni. Sen sijaan Lauri ja moni muu on täysin tietämätön siitä kenen kanssa olemme tekemisissä. Hän joka on luonut koko maailmankaikkeuden, jonka alkua, emmekä loppua kykene tavoittamaan. Elämme täällä vain hetken. Aikamme on hyvin lyhyt. Silti voimme elää niin kuin
    elämä ei loppuisi koskaan. Emmekä joutuisi lopulta silmäkkäin Totuuden kanssa.
    Jos tiedostaisimme sen, että on Jumala ja välit eivät olisi kunnossa, niin elämä tulisi hyvin hankalaksi. Juma tiesi tämän ja varmaan siksi kätkeytyi meidän järjeltämme. Maailmaa luodessaan hän kykeni sen tekemään aukottomasti.

    Laurin tekstissä on samaa ajtusta , kuin Antero Syrjäsellä, siitä mitä usko on. Tuon ajatuksen varassa, kun lähtee näitä asioita ratkomaan, niin lyö päänsä seinään. Teidän ajatus pohjautuu väärään käsitykseen siitä mikä on uskossa olennaista. Tekstistänne huokuu ajatus siitä, että usko olisi vain joidenkin asioiden toetanapitämistä. Jos näin olisi, olisimme uskovaisetkin pahassa pulassa. Sillä mekään emme kykene mitenkään uskomaan kaikkea. Usko ei ole meistä lähtevää tietoisuutta, vaan se annetaan lahjana ja sillä lahjalla voi sitten omistaa suuria lupauksia, joita Raamattu tarjoaa yllinkyllin. Ilman tuota uskon lahjaa ei kukaan voi saada muuta, kuin vähän rippeitä.

    • Pekka Veli

      Sinun blogejasi lukeneena kannustan (en pyydä enkä vaadi) kommenttisi perusteella kirjoittamaan kommenttiisi perustuvan blogin! Omasta mielestämme tiedämme paljon. Uskomme on sitä sun tätä. Ei ole muotia vedota Raamattuun. Raamattu on monien mielestä vain aikansa teos, joka voidaan ”kuopata”.

      Silloin tällöin löytyy heitä (jopa entisiä ateisteja), jotka saavat eksistentiaalisessa ahdistuksessa Raamatun avattuaan aivan uuden merkityksen elämälleen tässä ajassa ja vieläpä tulevassa elämässä.

      Jumala antaa tulevaisuuden ja toivon omille lapsilleen.

    • Niin, usko on kai oleellisesti juuri totena pitämistä, sanoohan sen järkikin ja Hepr. 11:6., mutta miten usko elää tai vaikuttaa kaikin puolin ihmisen psyykkeessä on oma juttunsa. Tässä kohtaa usko merkitsee minulle erityisesti todellisuuskäsitystä.

  4. Totena pitämiseen sisältyy enemmän, kuin uskomien asian todenperäisyyteen. Olennaista kristillisessä uskossa on omistaa Jumalan lupaukset. Ne kuuluvat kuitenkin vain niille, jotka ehyellä sydämellä ovat hänelle antautuneet. Pelkkä Jumalaan uskomien on sen rinnalla oikein helppoa ja vaivatonta. Siihen kykenee kuka tahansa, eikä tuohon tarvita edes krsitillistä uskoa. Raamattu ei lupaa mitään, kenellekään pelkästään sillä perusteella, että uskoo Jumalan olemassaoloon.

  5. Blogin otsake : Miksi vaikea uskoa

    HS:n vastaus kuusi vuotiaalle Linnealle, joka kysyi HS:ssa 25.3.2022: Ihmiset ovat periytyneet apinoista, mutta mistä apinat ovat periytyneet?

    Lukekaa nyt rakkaat kanssani blogeja lukevat tarkasti Linnean saama vastaus!! (Kauan sitten sinä ja minä olemme olleet oravia!!!) Minä olen kompannut ortopedi Sakari Oravaa kuuluisien urheilijoiden lääkärinä. Tässä Oravan tarina HS:n sanoin:

    ”Me ihmiset kuulumme samaan isojen ihmisapinoiden heimoon simpanssien, bonobojen, gorilloiden ja orankien kanssa.

    Voidaankin sanoa, että olemme yhä apinoita! Isot ihmisapinat ja kaikki muut eläinlajit ovat kehittyneet miljoonien vuosien kuluessa nykyisen kaltaisiksi.

    Isoihmisapinoiden kantamuodot eli esi-isät ja esiäidit olivat nekin apinoita.
    Ensimmäiset apinat elivät noin 55 miljoonaa vuotta sitten. Niiden esivanhemmista tiedämme aika vähän(TIEDÄMME VÄHÄN). Apinoiden varhaisen evoluution eli lajimuutosten vaiheet ovat vielä epäselviä.(VAIHEET OVAT EPÄSELVIÄ)

    Mahdollisesti(MAHDOLLISESTI) lajiryhmä nimeltä plesiadapiformit on apinoiden evoluution alkulähde. Sen edustajat elivät noin 55–65 miljoonaa vuotta sitten.(VAIN KYMMENEN MILJOONAN VUODEN HEITTO ARVIOSSA)

    Ryhmään kuului yli sata lajia. Niistä joillakin oli apinoiden piirteitä hampaistossaan ja luustossaan. (JOILLAKIN ON APINOIDEN PIIRTEITÄ HAMPAISTOISSA)

    Eli tiede on ”todistanut” :Mahdollisesti(MAHDOLLISESTI) lajiryhmä nimeltä plesiadapiformit on apinoiden evoluution alkulähde.

    Ortopedi Sakari Orava on MAHDOLLISESTI saanut ortopedin geenit oikealta oravalta?

    Arvostan tiedettä. mutta ihmettelen, että koulun aamunavauksessa ei saa puhua Jumalasta mitään? Olemme palanneet kotimme kuusen oksalle oravana?

    Putin on myös sanellut mitä saa puhua ja mitä ei. Suomessa lapsilta kielletään opetus Taivaan Isästä?

    • ”Mutta tällä tiedon tiellä ollaan oltu jo sen verran kauan, että on myös älyllistä hölynpölyä väittää maailmaa muutaman tuhannen vuotta vanhaksi tai muita vastaavia pöhköyksiä. Tai että luonto ei tuottaisi sellaista erilaisuutta, ettei piuhat menisi joillain eri tavalla kuin valtavirralla ihmisiä.”

      Kuulun varmaan hölyä ja pölyä tuottavien joukkoon? Keskustelua olet kaiketi haastanut blogillesi?

      Minulla on” piuhat sekaisin”, koska uskon Luojaan ja Lunastajaani. Omat eväät ovat kuluneet loppuun. Apua huudan ylhäältä, sitä ei voi Putinkaan estää. Estääkö blogin ylläpito asiattomasta kommentista? Näitä estoja on kuulemma ollut liikkeellä?

    • >>Arvostan tiedettä. mutta ihmettelen, että koulun aamunavauksessa ei saa
      >>puhua Jumalasta mitään?

      Mistä niistä? Erilaisia jumalaolentoja on noin 500 000 erilaista, joista suurin osa on painunut historian unholaan. Ihmettelet varmaan miksi päivänavauksessa ei saisi puhua juurikin siitä jumalaolennosta johon itse uskot eikä esimerkiksi Zeuksesta?

      Koulutusjärjestelmämme perustuu tieteeseen ja kouluissa opetetaan tiedettä. Työllistyminen ilman tieteeseen perustuvaa koulutusta olisi varsin vaikeaa (tuli sinusta sitten sähköasentaja, maanviljeliä tai astronautti).

    • Joona O, sellainen huomio vain että silloin kun puhutaan jumaluudesta ja maailmankaikkeuden selityksestä, on turha erotella eri uskontoja ja niuden jumalakäsityksiä. Tässä kohdassa itse pitäytyisin käsitteessä Yliluonnollinen persoonallinen Voima.

    • Tarkennuksena että aamunavauksissa tulisi pysyä valtionuskonnon mukaisessa jumaluuskäsityksessä, mutta kun käsitellään mahdollista jumaluutta maailmankaikkeuden ja sen elämänmuotojen alullepanijana muelestäni ei ole tarpeellista, ja olisi mielekkään keskustelun kannalta haitallista, hypätä suoraan tiettyyn uskontoon ja sen jumalakäsitykseen. Koskien keskustelun sekä teististä että ateistista osapuolta.

    • ”Miksi koulu aamunavauksessa ei saa puhua mitään Buddhasta?”

      -Veljenpoikani oli Lontoossa lapsena asuessaan koulussa, jossa kaikkien uskontojen juhlat pidettiin. Minusta se on ihan hyvä käytäntö.

      Sama voisi koskea myös aamunavauksia, mutta lähtökohtaisesti ajattelisin että valtion ylläpitämissä kouluissa aamunavauksissa puhuttaisiin valtionuskonnon Jumalasta.

  6. Tietenkin on vaikea uskoa. Sehän on uskoville kaikkein vaikeinta, saati sitten muille. Sen huomaa helposti kun tarkastelee omaa sisintään. Huomaa heti paljon ja suuria puutteita omassa sisäisessä puhtaudessa. Pyhyydestä puhumattakaan. Uskoppa siinä sitten se, että kaikkitietävän Jumalan kasvojen edessä Jumala näkee omansa putipuhtaina ja pyhinä rakkaina lapsinaan. Vain sen tähden mitä Jeesus Kristus on puolestamme tehnyt. Uskovan on erittäin vaikea uskoa tätä todeksi, kun hän jatkuvasti näkee itsessään aivan päinvastaista. Juri siksi uskon elämässä joutuu jatkuvasti kompuroimaan. Muut ihmiset näkevät tämän ja pilkkaavat uskovan uskoa. Pidä siinä sitten lujasti kiinni Jumalan sanan lupauksista. Tämän vaikeampaa uskon harjoitusta ei ole. Sen hankaluuden näkemiseen ei tiedettä tarvita. Riittää kun katselee rehellisesti omaa sisintään, niin huomaa heti kuinka vaikea on uskoa.

  7. 1Mo10:32 lienee valtava kivi tieteen kuten myös teologisen tiedekunnan kengässä, kun tuossa jakeessa todetaan: ”Nämä olivat Nooan poikien (Seem, Haam, Jafet) heimot sukukuntiensa ja kansakuntiensa mukaan; ja – niistä haarautuivat kansat maan päällä vedenpaisumuksen jälkeen.” Edellisessä 1Mo10:32 on viite Apt17:26; ”Ja Hän on tehnyt koko ihmissuvun yhdestä ainoasta (Aatami) asumaan kaikkea maanpiiriä ja on säätänyt heille määrätyt ajat ja heidän asumisensa rajat.”

  8. Kuten olen ennenkin todennut, niin itse ajattelen, että meitä on moneen junaan tässäkin asiassa. Joillain nyt vain on sisäinen tarve uskoa ja joillain ei.

    Näin se meni itsellänikin. Vaikka kuvittelin uskovani, takaraivossa tuntui kuitenkin siltä, ettei tässä ole mitään järkeä. Kaikki perustavaa laatua olevat kysymykset jäivät uskovana vaille vastausta. En ymmärtänyt edes silloin, miksi Jumala on heittäytynyt näkymättömiin ja pelkän uskon varaan.

    Tieteelliset argumentit tulivat ajankohtaiseksi vasta myöhemmin. Kun esimerkiksi Jehovan todistajille kreationisteina on tärkeää, että Raamatun kertomus vedenpaisumuksesta on historiallinen, tarinalta tippui pohja tieteen johdosta. Kun on selvää, ettei vedenpaisumusta ole sellaisenaan koskaan tapahtunut, tai että ihminen ei tosiaankaan ole vain kuutisen tuhatta vuotta vanha keksintö, loputkin uskon rippeet karisivat. Siinä vaiheessa ymmärsin, etten ole ollut koskaan uskova – minut vain kasvatettiin sellaiseksi.

    • ”Joillain nyt vain on sisäinen tarve uskoa ja joillain ei.”

      -Oikeastaan näkisin tämän jaon ennemmin siten, että joillakin on tarve mennä maailmankuvassaan syvempiin ja perimmäisiin kysymyksiin asti ja joillakin ei.

      Joillain on tarve ohittaa kysymys kaiken alullepanijasta ja tämän mahdollisista ominaisuuksista (tai perustelut miksi tällaista EI olisi) ja joillakin on suurempi tarve pohtia juuri tätä.

    • ”En ymmärtänyt edes silloin, miksi Jumala on heittäytynyt näkymättömiin ja pelkän uskon varaan.”

      -Tähän vielä (anteeksi taas peräkkäiset kommentit).

      Jos oletetaan, tai kuvitellaan, että Jumala olisi todellinen, voimmeko olettaa että hän olisi havaittavissa aisteillamme ja ymmärryksellämme. Jos olemme häneen verrattuina kuin vaikka esim bakteerit ihmisessä?

    • Antero :” Vaikka kuvittelin uskovani, takaraivossa tuntui kuitenkin siltä, ettei tässä ole mitään järkeä.”

      Tuossa tulee esiin juuri se, mikä Jehovantodistajille on yhteistä. He eivät ole uskovia. Heidät on vain manipuloitu omaksumaan tietyt uskon käsitykset, jotka nekin järkeilemällä paljastuu valheiksi.
      Järki on oikein hyvä kriteeri silloin, kun halutaan ottaa selvää uskon kohteen mielekkyydestä.
      Joten siinä Antero on aivan oikeilla jäljillä.

    • Niin. Mielenkiintoinen on myös se seikka, että kun on erottuJehovan todistajista, ei etsitä toista terveempää uskonyhteisöä.

      Tämä yhdistettynä siihen, että todistajien piireissä kaikenlaiset kriittiset kysymykset ovat kiellettyjä, eikä uskonkappaleissa ole logiikkaa, ei voine johtaa muuhun kuin ateismiin.

      Toisaalta muistan joskus lukeneeni jehovan todistajien julkaiseman kirjan, joka käsitteli elämän ihmeellisyyttä ja Luojaa sen takana. Siinä oli oikeastaan paljonkin syvää, ytimiin pureutuvaa ihmettelyä, mm. maailman kauneuteen liittyen.

      Vastaavasti muistan monia outoja olettamuksia kirjasta ”Sokea kelloseppä”, mm. sen että olisi ”ihan mahdollista” että patsas heilauttaisi yllättäen kättään, jos kaikki molekyylit yllättäen liikkuisivat samaan suuntaan.

    • Sari: ”Oikeastaan näkisin tämän jaon ennemmin siten, että joillakin on tarve mennä maailmankuvassaan syvempiin ja perimmäisiin kysymyksiin asti ja joillakin ei.”

      Tai selittää maailmaa kuvittelemillaan toimijoilla, joita ei ole olemassa. Tämähän on tuttua jo kaukaa ihmisen historiasta. Ihmiselle on luontaista nähdä toimijoita kaikkialla, myös siellä missä niitä ei ole. Siten ihminen on voinut vastata ”perimmäisiin” kysymyksiin, vaikka ei ole tiennyt ilmiöiden tai tapahtumien todellista syytä. Ennen toimijoita nähtiin ukkosen ja kuivuuden taustalla, siinä missä nykyään niitä sijoitetaan laajempiin ilmiöihin.

      Sari: ”Joillain on tarve ohittaa kysymys kaiken alullepanijasta ja tämän mahdollisista ominaisuuksista (tai perustelut miksi tällaista EI olisi) ja joillakin on suurempi tarve pohtia juuri tätä.”

      Koska mikään maailmankaikkeudessa ei viittaa siihen, että alullepanijaa tarvittaisiin, kysymys on pseudokysymys. Toki kysymys on relevantti heille, jotka haluavat uskoa, mutta ei muille.

      Sari: ”Jos oletetaan, tai kuvitellaan, että Jumala olisi todellinen, voimmeko olettaa että hän olisi havaittavissa aisteillamme ja ymmärryksellämme. Jos olemme häneen verrattuina kuin vaikka esim bakteerit ihmisessä?”

      Miksi emme voisi olettaa?

      Sari: ”Niin. Mielenkiintoinen on myös se seikka, että kun on erottuJehovan todistajista, ei etsitä toista terveempää uskonyhteisöä. Tämä yhdistettynä siihen, että todistajien piireissä kaikenlaiset kriittiset kysymykset ovat kiellettyjä, eikä uskonkappaleissa ole logiikkaa, ei voine johtaa muuhun kuin ateismiin.”

      Osa entisistä todistajista kyllä hakeutuu toiseen uskonyhteisöön, terveeseen tai epäterveeseen.

      Oma käsitykseni siitä, miksi noin 2/3 entisistä todistajista ei usko Raamatun Jumalaan tai ovat uskonnottomia (suhdeluku perustuu entisten todistajien keskuudessa tehtyihin kyselyihin), johtuu siitä jo mainitusta ilmiöstä, jossa lapsista kasvatetaan uskovia kysymättä heiltä itseltään yhtään mitään. Tämä aiheuttaa väistämättä ilmiön, jossa sellaiset yksilöt, jotka eivät usko, lähtevät yhteisöstä jossain vaiheessa elämäänsä. Lasten kasvattaminen uskonnolliseen muottiin on kuin kaivoon kannettua vettä. Se ei kestä, jonka lisäksi se on myös väärin lapsia kohtaan.

      Sari: ”Toisaalta muistan joskus lukeneeni jehovan todistajien julkaiseman kirjan, joka käsitteli elämän ihmeellisyyttä ja Luojaa sen takana. Siinä oli oikeastaan paljonkin syvää, ytimiin pureutuvaa ihmettelyä, mm. maailman kauneuteen liittyen.”

      Maailman näennäinen kauneus on tässä yhteydessä naiivi argumentointivirhe. Jehovan todistajien, kuten muidenkin kreationistien, perustelut Jumalasta kaiken taustalla ovat käytännössä pelkkää tunteisiin vetoamista ilman tieteellisiä tai syvällisiä ulottuvuuksia. Kauneuteen ja tunteisiin vetoaminen ei ole syvällistä, vaan alkeellista ja naiivia.

    • Antero:”Tai selittää maailmaa kuvittelemillaan toimijoilla, joita ei ole olemassa.”
      -Toki. Tässä ihmisen mielikuvitus lähtee liikkeelle. Kristinuskossa kuitenkin kaikki kuvaukset Jumalasta ovat pitkälti vertauskuvia. Koska kyse on asiasta, persoonallisesta voimasta jota emme pysty ymmärtämään.

      Vikaan mennään siinä jos pyritään selittämään yliluonnollista samanlaiseksi kuin luonnollinen. Samoilla lainalaisuuksilla toimivaksi, konkreettiseksi, ja ”jonkin näköiseksi” ym.

      Antero: ”Tämähän on tuttua jo kaukaa ihmisen historiasta. Ihmiselle on luontaista nähdä toimijoita kaikkialla, myös siellä missä niitä ei ole. Siten ihminen on voinut vastata ”perimmäisiin” kysymyksiin, vaikka ei ole tiennyt ilmiöiden tai tapahtumien todellista syytä. Ennen toimijoita nähtiin ukkosen ja kuivuuden taustalla, siinä missä nykyään niitä sijoitetaan laajempiin ilmiöihin.”

      -Kyllä. Tässä palaisin kuitenkin taas siihen perimmäiseen kysymykseen mikä on kaiken Alkusyy, kaiken alulle pannut voima. Tässä juuri on niitä eroavaisuuksia, että kiinnostaako tämä kysymys ollenkaan. Miksi ei voi tai haluta, edes spekuloida ajatuksella että jos kaiken takana on jokin yli-luonnollinen (luonnollisen takana ei loogisesti muunlaista voisi ollakaan) mitä ominaisuuksia voimme tällöin olettaa tällä olevan, ja mitä voidaan esittää puolesta tai vastaan siinä että voiko tämä olla persoonallinen voima.

      Sari: ”Joillain on tarve ohittaa kysymys kaiken alullepanijasta ja tämän mahdollisista ominaisuuksista (tai perustelut miksi tällaista EI olisi) ja joillakin on suurempi tarve pohtia juuri tätä.”

      Antero:”Koska mikään maailmankaikkeudessa ei viittaa siihen, että alullepanijaa tarvittaisiin, kysymys on pseudokysymys. Toki kysymys on relevantti heille, jotka haluavat uskoa, mutta ei muille.”

      -Miten niin?Ja miksi hyppäät tässä suoraan siihen ”uskomiseen”. Kun kysymyksen voi nähdä täysin spekulatiivisena, ja täysin oikeutettuna.

      Sari: ”Jos oletetaan, tai kuvitellaan, että Jumala olisi todellinen, voimmeko olettaa että hän olisi havaittavissa aisteillamme ja ymmärryksellämme. Jos olemme häneen verrattuina kuin vaikka esim bakteerit ihmisessä?”

      Antero: ”Miksi emme voisi olettaa?”

      -Ok. Tämä ehkä kertoo jotain siitä millainen käsitys Jumalasta sinulla on. Eli oletat, lähtökohtaisesti, että jos Jumala olisi olemassa, hän olisi olemassa samalla tavoin kuin konkreettinen ja aistein havaittava, aikaan sidottu todellisuus?
      Kuitenkin, jos spekuloimme sillä että Jumala on kaiken olemassaolon takana ja taustavaikuttajana, hänen täytyisi loogisestikin olla riippumaton luonnosta ja luonnonlaeista, jotka hän on saattanut olemaan.

      Sama pätee mihin tahansa hypoteesiin mahdollisesta ”Alunaiheuttajasta”, vaikka tämä ei olisikaan persoonallinen. On täysin loogista olettaa että tämä jokin on luonnonlakien yläpuolella ja niistä riippumaton, ja edustaa aivan toisenlaista olemassaolon tasoa kuin se maailmankaikkeus, eli se mikä syntyi tästä ”jostakin” ja on tälle ”jollekin” alisteinen.

    • Sari: ”Niin. Mielenkiintoinen on myös se seikka, että kun on erottuJehovan todistajista, ei etsitä toista terveempää uskonyhteisöä. Tämä yhdistettynä siihen, että todistajien piireissä kaikenlaiset kriittiset kysymykset ovat kiellettyjä, eikä uskonkappaleissa ole logiikkaa, ei voine johtaa muuhun kuin ateismiin.”

      ”Osa entisistä todistajista kyllä hakeutuu toiseen uskonyhteisöön, terveeseen tai epäterveeseen.”

      -Ok. Kiitos tiedosta. Sinulla on tästä varmasti parempaa tietoa kuin minulla.

      Antero: ”Oma käsitykseni siitä, miksi noin 2/3 entisistä todistajista ei usko Raamatun Jumalaan tai ovat uskonnottomia (suhdeluku perustuu entisten todistajien keskuudessa tehtyihin kyselyihin), johtuu siitä jo mainitusta ilmiöstä, jossa lapsista kasvatetaan uskovia kysymättä heiltä itseltään yhtään mitään. Tämä aiheuttaa väistämättä ilmiön, jossa sellaiset yksilöt, jotka eivät usko, lähtevät yhteisöstä jossain vaiheessa elämäänsä. Lasten kasvattaminen uskonnolliseen muottiin on kuin kaivoon kannettua vettä. Se ei kestä, jonka lisäksi se on myös väärin lapsia kohtaan.”

      -Tämä on varmasti totta. Lapsuudenystäväni perhe oli jehovalainen. Ystäväni erosi siitä myöhemmin.

      Sari: ”Toisaalta muistan joskus lukeneeni jehovan todistajien julkaiseman kirjan, joka käsitteli elämän ihmeellisyyttä ja Luojaa sen takana. Siinä oli oikeastaan paljonkin syvää, ytimiin pureutuvaa ihmettelyä, mm. maailman kauneuteen liittyen.”

      Antero: ”Maailman näennäinen kauneus on tässä yhteydessä naiivi argumentointivirhe.”
      -En esitä kauneutta ”argumenttina”, vaan ilmiönä, johon voi esittää erilaisia selityksiä, millaisia vain.

      Voi esittää tieteellisen perustelun, jos katsoo sen relevantiksi, ja sitä voi kritisoida kuin myös luoja-selitystä.

      Tosiasia, josta voidaan lähteä liikkeelle, on, että kauneus tietyllä lailla hoitaa ihmistä. Sitä voi sitten kysyä miksi jotkut asiat eivät vaikuta meihin näin. Tätä mm. C.S. Lewis pohti. Että mitä ja miksi kauneus on. Mitä näemme auringonlaskussa, syksyisessä metsässä, tähtitaivaassa ym.

      Ja miksi on niin, että jos nämä selitetään tieteellisesti, niistä kadotetaan se varsinainen ydin, se joka hoitaa meitä. Sen sijaan, jos kirjoitamme näistä runoja, lauluja ja metaforia, ne vahvistat hoitavan kauneuden efektiä.
      Tässä ei siis varsinaisesti tarvita ”selittäjäksi” tiedettä, vaan jotain muuta. Tiede antaa ilmiöille nimiä, mutta ei oikeastaan selitä niitä. Ei selitä oikeastaan mitään.

      Voimme sanoa tieteellisesti: ”lapsen kasvojen muoto saa äidissä ja äidillisissä ihmisissä aikaan hellyysreaktion”. Se on totta, mutta merkittävin osa tästä totuudesta jää puuttumaan, ja se täytyy ilmaista muulla tavoin.

      Tai miten sanotaan tieteellisesti: ”rakkaani, kumpa löytäisin tien takaisin sydämeesi”.

      Tätä ehkä Antoine de Saint-Exupéry tavoitteli Pikku Prinssi -kirjassaan, jossa kettu sanoo: ”Ainoastaan sydämellä näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä.”

      Onko se totta? Jos, niin miten se ilmaistaan tieteellisesti?

      ”Jehovan todistajien, kuten muidenkin kreationistien, perustelut Jumalasta kaiken taustalla ovat käytännössä pelkkää tunteisiin vetoamista ilman tieteellisiä tai syvällisiä ulottuvuuksia. Kauneuteen ja tunteisiin vetoaminen ei ole syvällistä, vaan alkeellista ja naiivia.”

      -Kuten sanoin, esitin kauneus-spekulaation, kysymyksenä, jota on pohdittava enimmäkseen muista lähtökohdista kuin tieteellisistä.

      Tulin kauan sitten, tätä kaikkea pohtiessani ja näistä lukiessani, siihen päätelmään, että tiede ei voi kertoa koko totuutta -mistään asiasta.

  9. Luonnontieteet, joita ymmärrän kirjoittajan tarkoittavan, eivät vastaa ihmiselämän perustavimpiin kysymyksiin. Niitä ovat mm.: Miksi mitään on olemassa? Mikä on oikein ja mikä väärin? Mikä on ihmisen elämän tarkoitus? Mitä on rakkaus?

    Nämä kysymykset eivät ole mielekkäitä luonnontieteiden näkökulmasta eikä niihin tietystikään voi vastata niiden perusteella. Luonnontieteet kuvailevat miten asiat tapahtuvat, ja mitkä mekanismit ovat tapahtumisen taustalla fyysisessä maailmassa.

    Luonnontieteiden ainoa vastaus eksistentiaalisiin kysymyksiin on että ne ovat mielettömiä. Siis nihilismi eli millään ei ole mitään väliä tai arvoa. Ehkä tämä laajalle levinnyt nihilismi, joka esiintyy skientisminä, on osasyynä koko ajan erityisesti nuorilla lisääntyneisiin mielenterveyden ongelmiin.

    • Jari Haukka: ”Luonnontieteet, joita ymmärrän kirjoittajan tarkoittavan, eivät vastaa ihmiselämän perustavimpiin kysymyksiin. Niitä ovat mm.: Miksi mitään on olemassa? Mikä on oikein ja mikä väärin? Mikä on ihmisen elämän tarkoitus? Mitä on rakkaus?”

      Sen lisäksi, että eivät uskonnotkaan vastaa näihin millään tavalla, vaan antavat ainoastaan oman näkemyksensä vastauksista, vastausten antamiseen ja pohtimiseen ei tarvita uskoa tai uskonnollisuutta.

      Rakkauteen liittyvään kysymykseen on toki myös kattavat luonnontieteelliset vastaukset. Siihen ei liity mitään suurempia kysymysmerkkejä. Rakkaus on hyödyllinen tunne sekä lisääntymiseksi että selviytymiseksi, jotka ovat kaikkien organismien päätavoitteita.

    • Kallosta ei siirry mitään. Perimästä siirtyy.

      Ja kyllä, apinoillakin on syviä kiintymyksen tunteita, totta kai, koska ne edistävät myös apinoiden selviytymistä.

    • Hm… Eli onko rakkaus aivoissa syntyviä tunteita, eikä yhtään mitään muuta, eikä sen enempää?

    • Joona Ojanen
      27.03.2022 01:58
      ”Elämän synty (Abiogenesis) ei ole teoria vaan hypoteesi. Se on siis tällä hetkellä ”paras arvaus”. Ja kun todistusaineistoa on tarpeeksi niin silloin tämä hypoteesi voi kumoutua tai vahvistua aina teorian tasolle.”

      Tähän pitää uskoa? Tätä opetetaan yleisesti. Paras arvaus alkulimasta pitkän ajan kuluessa oravaksi, sitten apinaksi ja lopulta ihmiseksi. Näin sen on täytynyt tapahtua, koska ihminen on olemassa? Jumalaa ei ole ole olemassa, koska emme häntä näe? Ihmisen näemme Ukrainassa, Venäjällä ja Loviisassa.

      Rakkaus, kiintymys, tunteet, moraali ja etiikka näkyvinä ilmiöinä edustavat kehitysoppi teorian huippua. Jotain pitäisi myös hylätä? Luomakunnan kruunut tappavat toisiaan silmittömällä tavalla eri puolilla maapalloa. Jalostuminen on kesken?

    • Missä muualla se rakkaus vois olla koettuna kuin aivoissa? Kun k a i k k i mieltämme konkretisoituu aivoissa. Ilman aivoja ei kokevaa minuutta ole.

    • ”Ilman aivoja ei kokevaa minuutta ole.”

      -Niin jos puhumme rakkaudesta yksinomaan tunteena ja kokemuksena. Mutta mitä merkitystä sillä on, tieteellisesti katsottuna?

      Jos rakkautta yritettäisiin tältä pohjalta selittää, niin selitys johtaisi väistämättä päätelmään, että jotkut yksilöt ovat arvokkaampia kuin toiset. Siis rakkauden kohteeksi soveliaita.

    • Hyvä Antero S,

      Uskonnot eivät anna vastauksia, ne ovat ihmisten vastauksia kysymyksiin. Kristus on vastaus, hänellä ei ole mitään tekemistä uskontojen kanssa.

      Jos haluat todella vastauksia voi alkaa osallistua (ortodoksisen) Kirkon palveluksiin niin usein kuin pystyt. Ehkä muutaman vuoden jälkeen asia alkavat loksahdella paikalleen. En jatka tästä kanssasi pidempään.

    • Jari Haukka: ”Uskonnot eivät anna vastauksia, ne ovat ihmisten vastauksia kysymyksiin. Kristus on vastaus, hänellä ei ole mitään tekemistä uskontojen kanssa.”

      Myöskään Kristus ei vastaa mihinkään kysymykseen.

    • Jumala on ilmoittanut itsensä luonnossa (yleinen ilmoitus). Tätä ilmoitusta ateisti ei näe.

      Jumala on lisäksi ilmoittanut itsensä Raamatussa Kristuksena (erityinen ilmoitus), jota ateisti ei usko.

      Muistan, kun minulle kirkastui ensin se, että Jumala on olemassa. Se oli voimakas, psyykkinen kokemus, joka johti Raamatun äärelle. Raamattu alkoi avautua. Sitä piti lukea koko ajan, ja myöhemmin minulle kirkastui Jeesus Kristus syntieni sovittajana.

      Tällaiset subjektiiviset kokemukset eivät kerro kenellekään mitään, eivätkä kestä tieteellistä tarkastelua tietenkään. Kristillisestä uskosta ammentavat ymmärtävät, mistä yritän kertoa. Ateisti ei tavoita tästä mitään.

      Jari Haukka antoi hyvän kutsun kirkkonsa palvelukseen. Tämä maailma ei Kristusta julista. Kirkossa hänet voidaan löytää.

      ”Miksi voi olla vaikea uskoa? Koska tiede.”

    • >>sitten apinaksi ja lopulta ihmiseksi

      Ihmisillä on 46 kromosomia kun taan simpansseilla 48. Kromosomien päissä sijaitsee telomeerit. Kromosomien luvusta voidaan päätellä että jos ihmisillä ja simpansseilla on yhteinen kantamuoto niin silloin kahden kromosomin olisi pitänyt fuusioitua yhteen.

      Ja kun tarkastelemme ihmisten kromosomia numero 2, siellä keskellä havaitsemme nämä kahden eri kromosomien telomeerien fuusion. Todisteet viittaavat yhteiseen kantamuotoon, siinä kaikki.

      Tiede, se toimii. Tiede ei ole uskon asia.

    • Joona, Tiede, se toimii. Tiede ei ole uskon asia.

      Kiitos Joona viestistäsi kromosomeista. Kuinka lähellä oravan ja apinan kantamuodot ovat toisiaan?

      HS:n artikkeli: Orava->apina->ihminen

    • >>Kuinka lähellä oravan ja apinan kantamuodot ovat toisiaan?

      Oravan kaltainen, ei orava. Jos asia kiinnostaa niin evoluutio-biologian puolelta tämä tieto varmasti löytyy.

      Jos jokin jumalaolento olisi luonut kaikki eläimet samaan aikaan, olisivat niiden fossiilit silloin iloisesti sekaisin maaperässä, mutta näin ei ole. Mitä vanhempi maaperä, sitä yksinkertaisempien eliöiden fossiileja sieltä löytyy. Havaitsemme selkeästi miten eliöt ovat kehittyneet ja mukautuneet silloisiin olosuhteisiin ja tämä kehitys on vienyt miljoonia vuosia.

    • Jatketaan vielä noista kromosomeista. Eli siellä ihmisen kromosomissa 2 ovat nuo telomeerien jäänteen keskellä. Ja kun sitten tarkastelemme simpanssien ja ihmisten kromosomien sisältöä niin yllätys yllätys tuo ihmisen kromosomi2 on sisällöltään sama kuin ne simpanssien 2 ylimääräistä kromosomia.

      Entiedä miten selität tuon itsellesi ellet usko siihen että ihminen ja simpanssi ovat kehittyneet samasta kantamuodosta.

    • Joona, ”Havaitsemme selkeästi miten eliöt ovat kehittyneet ja mukautuneet silloisiin olosuhteisiin ja tämä kehitys on vienyt miljoonia vuosia.”

      Miljoonat vuodet ovat tosi vakuuttavat lukemat. Eliöiden yhden sukupolven elinkaari on paljon lyhyempi. Muutos pitäisi tapahtua yhden lajin kohdalla esim. 100 vuoden sisällä. Minua eivät miljoonat vuodet vakuuta. Ihminen elää noin sata vuotta (sukupolvi).

      Joona, ”ihmisen kromosomi2 on sisällöltään sama kuin ne simpanssien 2 ylimääräistä kromosomia.”

      Ihminen ja simpanssi ovat niin poikkeavasti eri lajit, että on mahdotonta rinnastaa keskenään. Miljoonat vuodet eivät selitä kromosomimuutoksia. Ne joko ovat tai eivät. Ne eivät muutu yhden sukupolven aikana. Poikkeuksia ovat mutaatiot, jotka eivät lajin kehitystä toiseksi edistä.

      Kiitos kuitenkin esittämistäsi, sinua vakuuttavista faktoista! Hyvää kevättä ja kaikkea muuta hyvää sinulle!

    • Tieteellinen selitys on usein juuri sitä, että annetaan miljoonia tai miljardeja vuosia jonkun muutoksen vakuudeksi. Lisäksi perustelut ovat konditionaalissa. Olen näitä konditionaaleja saanut lukea paljon. Esimerkkinä vaikka korvan tai silmän kehityksen tieteelliset selitykset.

      Raamatun alussa kerrotaan kasvi- ja eläinkunnan esiintyvän lajiensa mukaan. Tämän näen omilla silmilläni.

      Evoluution ja luomisen, molempien hyväksymiselle tarvitaan uskoa. Minulle luonteva valinta on usko Luojaan, joka on kaiken elämän takana.

    • >>että annetaan miljoonia tai miljardeja vuosia jonkun muutoksen
      >>vakuudeksi

      Mitään vakuuksia ei tarvita sillä nämä muutoset voidaan havaita fossiileista. Miten yksinkertaiset eliöt kehittyivät monimuotoisimmiksi.

      >>Evoluution ja luomisen, molempien hyväksymiselle tarvitaan uskoa

      Evoluutio eli muutokset populaation geeniperimässä on tieteellinen fakta eikä se tarvitse mitään uskoa. Ne erilaiset näkymättömät jumalaolennot joita ihminen on keksinyt jo noin 500 000 erilaista tarvitsee todellakin sitä sokeaa uskoa.

    • ”Mitään vakuuksia ei tarvita sillä nämä muutoset voidaan havaita fossiileista. Miten yksinkertaiset eliöt kehittyivät monimuotoisimmiksi.”

      Fossiileista ollaan myös montaa mieltä.

      Minä havaitsen muutokset omilla silmilläni. Lajit ovat erilaisia. Minä itse tunnustaudun fossiiliksi. Vielä pari vuotta, niin pääsen eläkkeelle, jos Jumala suo.

    • >>Fossiileista ollaan myös montaa mieltä

      Ei ainakaan tieteessä. Jos jokin jumalaolento olisi luonut kaikki eläimet ja kasvit samaan aikaan niin niitä löytyis jokaisesta maakerrostumasta ikään katsomatta. Mutta näin ei ole, mitä vanhempi maakerros, sitä yksinkertaisempia eliöitä sieltä löytyy.

      Ei tarvita kuin yksi maakerros josta löytyy dinosauruksen fossiileita yhdessä ihmisten tai jänisten tai lintujen kanssa niin evoluutioteoria lentää roskiin samointein. Vaan kun ei löydy..

      >>Minä havaitsen muutokset omilla silmilläni

      Havaitsetko atomitkin omilla silmilläsi ja jos et niin tarkoittaako se sitä että niitä ei ole olemassa?

    • >>Fossiileista ollaan myös montaa mieltä

      Ei ainakaan tieteessä. Jos jokin jumalaolento olisi luonut kaikki eläimet ja kasvit samaan aikaan niin niitä löytyis jokaisesta maakerrostumasta ikään katsomatta. Mutta näin ei ole, mitä vanhempi maakerros, sitä yksinkertaisempia eliöitä sieltä löytyy.

      Ei tarvita kuin yksi maakerros josta löytyy dinosauruksen fossiileita yhdessä ihmisten tai jänisten tai lintujen kanssa niin evoluutioteoria lentää roskiin samointein. Vaan kun ei löydy..

      >>Minä havaitsen muutokset omilla silmilläni

      Havaitsetko atomitkin omilla silmilläsi ja jos et niin tarkoittaako se sitä että niitä ei ole olemassa?

    • >>Fossiileista ollaan myös montaa mieltä

      Ei ainakaan tieteessä. Jos jokin jumalaolento olisi luonut kaikki eläimet ja kasvit samaan aikaan niin niitä löytyis jokaisesta maakerrostumasta ikään katsomatta. Mutta näin ei ole, mitä vanhempi maakerros, sitä yksinkertaisempia eliöitä sieltä löytyy.

      Ei tarvita kuin yksi maakerros josta löytyy dinosauruksen fossiileita yhdessä ihmisten tai jänisten tai lintujen kanssa niin evoluutioteoria lentää roskiin samointein. Vaan kun ei löydy..

      >>Minä havaitsen muutokset omilla silmilläni

      Havaitsetko atomitkin omilla silmilläsi ja jos et niin tarkoittaako se sitä että niitä ei ole olemassa?

    • Atomeja, molekyylejä, DNA, RNA jne. ovat olemassa. Niitä en silmilläni näe.

      Kasveja ja eläimiä voin nähdä silmilläni. Upeita erilaisia lajeja.

Lauri Frosti
Lauri Frosti
Katsomusaineiden opettaja (UE/ET) Koulutus: Nuorisonohjaaja, TM, työnohjaaja. Harrastan lukemista ja katsomista.