Miksi uskonnoton on kiinnostunut Jumalasta?

Kun uskonnoton tai ateisti - miten vain haluatte määritellä - ottaa kantaa uskon asioihin ja Jumalaan, sitä törmää aina välillä kyseenalaistavaan ja mitätöivään kommentointiin, jossa päivitellään, miksi joku joka ei usko Jumalaan, esittää aiheesta mielipiteitä. Koska asian selvittäminen ei ole mennyt yleisempään käsitykseen blogien keskusteluissa, käsitellään sitä tällä kerralla laajemmin, aiheelle varatun blogitekstin voimin.

Kuten aikaisemminkin todettua, usko itsessään ei ole negatiivinen ilmiö. Koska ihmiskunta ei ole vielä kokonaisuudessaan valmis kohtaamaan maailmankaikkeutta ilman ajatusta jostain suuremmasta suunnitelmasta, usko toimii erinomaisena evolutiivisena kompensaationa kehittyneelle otsalohkolle ja sitä seuranneelle kuolevaisuuden tiedostamiselle. Usko antaa toivoa niille, joiden on vaikea hyväksyä omaa ja läheistensä osaa maailmankaikkeuden kiertokulussa.

Mitä tulee uskonnollisiin dogmiin ja jumaliin, kyse on aivan eri pelistä. Vaikka myös jumalkäsityksistä löytyy positiivisia ilmiöitä, kristinuskon Jumalaa käytetään aivan liian paljon syyllistävällä ja ihmisyyden vastaisella tavalla. Mitään yllättävää tässä ei ole, sillä kristinuskon manuaali, jota Raamatuksi kutsutaan, on täynnä sisältöä, jolla voidaan perustella syyllistäviä ja epäinhimillistäviä näkemyksiä.

Ja tässä on myös se syy, miksi osa uskonnottomista on äärimmäisen kiinnostuneita uskonnosta ja sen ilmiöistä. Vaikka uskonnon peruspilari, Jumala, on ihmisen luoma käsite ja evolutiivisen tilaustyön tulosta, sen käytännön vaikutukset ovat todellisia. On yhdentekevää, onko oletettu entiteetti todellinen vai ei, jos sitä käytetään todellisten ilmiöiden ja toimien perusteluna. Kun lähimmäisiä toivotetaan helvettiin tai heidät hylätään koska he eivät ajattele juuri samalla tavalla kuin uskova, ilmiö on todellinen ja silloin sen taustoja, oikeutuksia ja perusteluita on, ei ainoastaan perusteltua, vaan jopa tarpeellista tarkastella laajemmin. Ja koska kristinuskossa perustelu on Jumala, Jumala on se käsite, joka on tarkastelun keskiössä.

Koko asetelma, jossa uskonnottoman kiinnostusta Jumalaan äidytään ihmettelemään, on mielenkiintoinen. Myös uskovat ottavat iloisesti kantaa kaikkiin mahdollisiin ilmiöihin, uskoivat he niihin tai eivät. Kyse on aivan luonnollisesta reaktiosta ja yleisestä mielenkiinnosta. Erilaiset maailmankuvat ja näkemykset ovat yksinkertaisesti kiinnostavia ja niistä on keskusteltu maailman sivu.

Kun seuraavan kerran ihmettelet, miksi uskonnoton on kiinnostunut Jumalasta, mieti niitä kaikkia ilmiöitä joihin sinä et usko, mutta joihin otat mielelläsi kantaa, tai joista sinulla on selkeä mielipide vaikka et kantaa ottaisikaan. Kyse ei ole mistään sen monimutkaisemmasta ilmiöstä.

49 kommenttia

  • Tarja Parkkila sanoo:

    Kommenteissa näyttää olevan monta kertaa sana Paha, joku siis söi hyvän ja pahan tiedon puusta, vaikka ei olisi saanut. Ja siitä syntyi Eevan-keli.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Luoja sisltää kaiken sen, mkä on luoduissakin. Miten ihminen olisi voinut valita jotain sellaista, mikä ei olisi ollut jo luotuna.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Eivät uskonnottomat ole kiinnostunet Jumalasta vaan uskovien ja uskontoelinkeinojen jumalapuheesta. Kuuluu uskovien ns. olkinukke ja red-herring taktiikkaan sivuuttaa tämä diskursiivinen tyylilaji.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Veli Pesonen sanoo:

      On syy mikä tahansa, niin kristityn kuuluu vastata asiallisesti, eikä vähätellä ketään. Vähättely koetaan herkästi hyljeksimisenä Ja vapahtajaltamme saimme toisenlaisen esikuvan. Sitä kristityn on velvollisuus noudattaa aina. Hän ei hyljännyt ketään, joka Hänen luokseen tuli. Oli syy mikä tahansa. Monet kyllä hylkäsivät hänet. Jopa suurin osa opetuslasten joukosta. Lopuille kahdelletoistakin hän sanoi: ” tahdotteko tekin mennä pois?” Joten Hän ei poislähteviä pidätellyt eikä pidättele nytkään. Jokainen saa tulla ja myös lähteä, jos niin haluaa.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Charlotta Lindfors sanoo:

    Uskontobisnes tuottaa hyvin, vaikka muuta opetetaan. Sanat ja teot eivät kohtaa. Olenkin odottanut, milloin kirkko siirtyy sanoista tekoihin.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Erkko Järvinen sanoo:

    Oletko varma Kimmo,,että saat nurmen alla rauhassa köllötellä?Minä taas uskon taivaaseen ja mieluummin todellakin iankaikkisesti laulelen ja veisailen kuin olen siellä toisessa paikassa.Jos taivas on totta,niin silloin on se pahempikin paikka,ei suinkaan vain mullan alla nukkumassa.Joskus selviää,kumpi on oikeassa mutta sitten ei enää voi paikkaa vaihtaa.Siunausta elämääsi.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • kimmo wallentin sanoo:

      Järvinen: “niin silloin on se pahempikin paikka,ei suinkaan vain mullan alla nukkumassa.”

      Helvetistäkö puhut? Jos semmoinen olisi, taitaisi olla niin, että kaikki kaverit olisivat siellä ja ne, jotka eivät vielä olisi, tulisivat kyllä viimeistään perässäni. Eikä siellä nyt niin kuuma voisi olla kuin kuulee uhkailtavan.

      Aion kuitenkin varmuuden vuoksi testata kuumuuden kestävyyteni ensin krematorion pätsissä. Aivotoimintani on jo siinä vaiheessa hiipunut hapen puutteessa, joten tuskinpa tulista tuskaakaan enää joudun kokemaan. Ja ellei sitä krematorion uunissa enää tunne, niin tuskinpa tuhkkani tuntee helvetissäkään.

      Siksi toiseksi se Helvetti on juutalaisuuden kautta kristinuskoon tullut zarathustralainen “keksintö” lieskoineen kaikkineen, johon minä en pakanana usko. Ja taitaa olla niin kuin Denis Diderot on sanonut: “Ottakaa kristityltä helvetin pelko, niin otatte häneltä hänen uskkonsa.” Ja jos ei ole uskoa, ei ole helvetin pelkkoakaan.

      Onhan se Helvetti menneinä aikoina ollut – vaikkei enää taida oikein purrakaan – varsin vahva kiristyskeino oppimattoman rahvaan uskossa, kurissa ja herran nuhteessa pitämiseksi.

      Kaipa sitä korkeasti oppineet teologit, papit ja piispat saavat – oikeitten töitten puutteessa – Helvetin olomuotoa ja iankaikkisuuden kestoa pohtiessaankin aikansa rattoisasti kulumaan. Pääasia, että liksa juoksee.

      Sitä, mikä rajan takana odottaa ei tiedä kukaan elävää ihminen, eikä kukaan kuollut ole tullut kertomaan. Voisi olla melkomoinen yllätys usonnollisille piireille ihan kautta maailman, jos siellä ei olisikaan mitään. Kaikki korkeapalkkaisten, viisaitten teologien syvällinen pohdinta rajantakaisista valuisi hiekkaan.

      Turha sitä on täällä Telluksella pohtia. Nähtäväksi jää. Ja jos ennustaa saa, niin ikäni puolesta tulen tietämään asian oikean laidan ennen sinua. Tulen sitten kummittelemaan ja kertomaan, jos aihetta ilmenee.

      Saas nähdä sitten kun aika on.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Moni uskoo tulevaisuuteen. Vielä useampi siihen, ettei hänelle tapahdu onnettomuutta. Joku taas ilmastonmuutokseen ja toinen ei. Kristillisessä uskossa on kuitenkin kyse ihan jostakin muusta, kuin siitä uskosta, että onko Jumala olemassa vai ei. Joku voi uskoa Jumalaan ja joku taas ei. Nuo kaikki uskot ovat ihmisen omassa harkinnassa ja vallassa. Kristillisen uskon salaisuus on siitä, ettei ihmisen tarvitse uskoa Jumalan olemassaoloon, sen enempää, kuin, että turvautuu Hänen apuunsa. Moni on rukoillut sanoen: “Jos sinä Jumala olet olemassa, niin auta nyt.” Siitäkin huolimatta, että tämä rukous kuullaan ja apua tulee, niin välttämättä ei synny mitään oikeaa kristillistä uskoa. Pelkästään usko omaan uskoonsa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Mika Rantanen sanoo:

    Jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Room. 8:31

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Antero. Pyydän anteeksi omasta – ja näiden muiden uskovien puolesta tylyä vastaanottoa keskustelufoorumilla.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Antero Syrjänen sanoo:

      Tässäpä sellaista kristillisyyttä, jota voi kannattaa myös uskonnoton. Ihmisyys edellä.

      Onneksi olen karaistunut, joten ei näissä mitään kovin ihmeellistä tai mieltä järkyttävää ole. 🙂

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Antero Syrjänen sanoo:

    Erkko Järvinen: “Uskonnoton/ ateisti ovat saaneet kutsun Herralta, jolloin Pyhähenki herättelee, kolkuttaa ihmisen sisintä.”

    Jotenkin tuntuu, ettet lukenut blogitekstistä kuin otsikon.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Antero Syrjänen sanoo:

    Sari Weckroth:”Miten voit selittää toisensa kumoavat kohdat siten että Jumala on “sekä hyvä että myös paha”?”

    Ota kuka tahansa sarja- tai massamurhaaja ja asettele hänelle samantapainen asetelma.

    Mitätöityvätkö hänen julmat tekonsa sillä, jos tämä sattuisi olemaan toisaalla sitä mieltä, ettei olisi toivonut kenenkään kuolevan, tai jos henkilöllä on myös pehmeä, inhimillinen puoli? Tämä on mielenkiintoinen kysymys, ja yhtä mielenkiintoista olisi ymmärtää mekanismi, joka auttaa mitätöimään massamurhaajan teot ja alleviivaamaan vain niitä toivottavia massamurhaajan piirteitä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Antero Syrjänen
    Antero Syrjänen

    Olen 70-luvun lopulla syntynyt nuori mies läntisestä Suomesta. Perheeseen kuuluu vaimo ja muutama pörröinen lemmikki. Synnyin Jehovan todistaja -sukuun ja -perheeseen. Blogeissani tulen käsittelemään, ainakin aluksi, elämää Jehovan todistajien maailmassa ja ympäristössä. Jos haluat kysyä todistajuudesta (tai ottaa muuten yhteyttä) yksityisemmin, sähköpostiosoite on: tantero.syrjanen@gmail.com