Loppiaiseen sopiva uusi runo.

TAIVAALLISTA MANNAA

Nyt kysyn isä sulta, kun puuttuu ymmärrystä multa.

Miksi matalaan majaan?
Eläinten vajaan - annoit Poikasi syntyä?
Miksi ei ollut sijaa taloissa avarissa - puhtoisissa?
Miksi lannan ja lian keskelle syntyi Vapahtaja maailman?
En ymmärrä miksi olkivuode vainen? Syöttökaukalo vuoteeksi pienelle?
Miksi härkä ja aasi syntymää sai todistaa ?
Miksi vain paimenille enkelit kertoi suuren ilosanoman?
Mitä kolme viisasta miestä merkitsee? Mitä lahjansa erikoiset?
Miksi kulta, suitsukse ja mirha lapsoselle?

On kertomus vanha ja tuttu.
Vaikka kertomukset uudelleen ja uudelleen kuullut oon, samaa tarinaa toistetaan.
Vasta nyt mietin mitä se merkitsee.
Sillä tiedän, ettei Sinulle mikään ole mahdotonta, eikä mikään tapahdu sattumalta.
Oli maailman tärkein syntymä tarkoin suunniteltu juttu ja edeltä kaikki valmistettu.
Kaikella merkitys ja tarkoitus on varmaan, sen arvaan.

Isä vastaa: Kaikella merkitys on suuri, tatä tarkoitin juuri.

Maja matala savinen kuvaa sydäntä sun.
Siellä likaa ja lantaa. Se Jeesukselle tarvitsee antaa.
Eivät terveet tarvitse parantajaa eikä rikkaat pelastajaa.
Sitä kuvaa se, ettei Jeesus löydä syntysijaa sydämistä täysistä.
Täytyy pieneksi tulla, likaisuutensa tunnustaa. Sinne, sellaiseen sydämeen on Jeesus tervetullut aina. Ruuaksi ihmisille. Sitä syöttökaukalo, seimi, kuvastaa. Annoin Poikani leiväksi maailmalle. Heinät ja oljet tulevat lannaksi, mutta Minun Poikani – Taivaalliseksi Mannaksi.
Uskollinen ja otollinen sydän saa syntymää todistaa, siitä kertoo härkä ja aasi.

Kun Jeesus sydämeen syntyä saa tulevat kolme viisasta heti: usko, toivo ja rakkaus mukanaan lahjapakkaus. Uskon lahja on vanhurskaus, sitä kuvaa kulta. Suitsuke on toivon lahja – Pyhä Henki – joka sydämeen vuodatetaan. Mirha kärsimystä symboloi. Se on lahja rakkauden. Jeesus rakkkautensa vuoksi joutui kärsimään. Niin myös sydän, jonne Jeesus muuttaa asumaan.
Viisaus mukanaan tuo sydämeen nöyryyden. Suuret viisaat Jeesuslasta kumarsi. Hallitsijaksi tunnusti. Siitä viisaan erottaa. Paimenille ensin ilosanoma kerrottiin. Kiireen ja hälyn keskellä ei kukaan kuule taivaan ääntä. Vain hiljaisuudessa sydän valvova voi nähdä ihmeen tapahtuvan.

Nina Siekkinen
-------------------------------------------------------

Olin kylässä Ninalla ja sain kuulla tämän uuden runon häneltä itseltään. Runojen kautta voi kuulijoille sanoa joskus sellaista, jota pelkällä puheella ei voi ilmaista. Olen vuosia etsinyt hyviä runoja, joita haluaisin lausua ja nyt tämä tuli etsimättä vastaan.
Lausuttavaksi sopivia runoja ei ole helppo löytää, mikäli etsii uutta ja syvällistä ja tässä sitä on.
Huomaan, että Ninalle on annettu hengellistä oivallusta Joulun todellisesta sanomasta.

5 kommenttia

  • Tarja Parkkila sanoo:

    ” Miksi härkä ja aasi syntymää sai todistaa ? ”

    Mielenkiinintoinen kysymys, koska härkä edustaa raivokasta hyökkäävyyttä, savu tupruaa sieraimista. Se edustaa myös siemennystä, eli raakaa ’seksiä’ . Aasi taas passiivista tyhmyyttä, taakankantajaa, apuvoimaa. Aasi pyörittää kaivon vinssiä päivästä toiseen, pyörii samaa ympyrää. Aasin on pakko niin tehdä, muuten sitä ja ruoskitaan. Niin vesi virtaa viljelysmaille ja aasikin saa ruokaa. Aasi on oppinut, että saadakseen ruokaa, sen täytyy pyörittää tätä vedenvirtausta.

    Kun aasi näin koko elämänsä pyörittää samaa vinssiä, ei se osaa enää lähteä mihinkään suuntaa, jos sen pitää pysähtyä, tai jos se pääsee vapaaksi valjaistaan.

    En tiedä mitä paavi on miettinyt asian suhteen, näkikö hän aasissa tai härässä itsensä, mutta ainakin hän riensi ilmoittamaan, että tallissa ei ollut härkiä, eikä aaseja, ne on lisätty sinne myöhemmin, teologisista syistä. Pyhä henki voi ilmoittaa kaikenlaista, joka ei sitten myöhemmin enää toimikaan tarinan lisukkeena. Ja kuten minä olen ilmoittanut raamatun pohjalta lukien, että lapsi jonka Jesaja 7. ilmoittaa syntyväksi, syntyykin jo luvussa 8. Ei suinkaa toisessa uskonnossa, joka kehittyy vasta 700-vuotta ilmoituksen jälkeen.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    ” Heinät ja oljet tulevat lannaksi, mutta minun poikani – taivaalliseksi mannaksi. ” ……………………. ”Israel on minun esikoiseni, päästä minun poikani palvelemaan minua.”

    Eivätkö monet saa leipänsä panettelemalla juutalaisia, israelilaisia, jopa syyttämällä heitä Kristuksen murhaajiksi. Ehtoollinen on vain rituaali, joka kuvaa juuri tätä kansan syömistä sanoilla. Heidät yritetään pahentaa, eli saastuttaa ikäänkuin jumalan lyömiksi ja vaivaamiksi, etteivät vain kokisi pelastusta ja helpotusta elämässään. Ja ettei kukaan homaisi, että juuri me teemme heidän elämänsä vaikeaksi, se on meidän elinkeino, taivaallinen manna, että olemme kiusaaja. Perin kummallista, en ole mukana.

    Ja profeetta sanoo : ” Minun kansani synneistä he saavat ruokansa, heidän pahoja tekojaan heidän sydämensä himoitsee ”.

    Joten sekin on tiedetty jo etukäteen, että näin se tulee menemään.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Tarja Parkkila sanoo:

    Sauel Kettunen

    Jos minua tarkoitit, niin kerro missä on pilkka ?

    En ole vielä sanonut teitä jumalten murhaajiksi, vaikka Zeus, Afrodite ja Juppiter ovatkin kuolleet.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Vähän pelkäsin sitä, että joku innostuu runon tekstiä ruotimaan. Minusta runot saakin olla hiukan ”irti maasta”, jotta se voi kuulijaa syvältä koskettaa. Tarkoista yksityiskohdista tapahtumassa on turha keskustella, koska niitä ei ole Raamatussa mainittu. Jos sellaiseen ryhtyy, niin ruonosta katoaa heti se jokin.

    Harvoin pääsee kuulemaan varistenkaan keskustelua aidalla. Silti sekin runo on puhutellut monia ja tekee sitä yhä.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Veli Pesonen

    En osaa olla huolissani kirkon kriisistä. Sisältyyhän jokaiseen kriisiin aina myöskin mahdollisuuksia. Yllättäviä käänteitä kirkkohistoriamme on täynnä. Odotan jotain hyvää tästäkin vielä tulevan. Luovana ja jääräpäisenä tyyppinä koluan kaikki vaikeimmat tiet. Helpommalla pääsisi, kun osaisi olla hiljaa, mutta kun en osaa. Kova pää on jo saanut monta kovaa kolhua. Luulisi niiden jo riittävän. Verovirkailijan ura on takana ja siitäkin uskaltaa jo mainita. Eläkeläisenä ei näköjään saa sitäkään aikaan, mitä työelämässä sai, kun oven illalla sulki. Mitä kaikkea sitä on silloin ehtikään: puheenjohtamisia, , nuorisotyötä, lähetyssihteeri, raamattupiirejä, saarnoja ja Avioparitoimintaa. Siinä ehkä rakkaimmat vapaaehtoistehtävät. Kaikkea tuota ja paljon muuta on takana. Nyt kuluu aika näissä pohdiskeluissa. Eikä tiedä voiko edes itseään ottaa kovin vakavasti.