Miksi kirjoitan kotimaa.fi blogeja?

Mikä on motiivi kirjoittaa blogeja tai lukea niitä?

Uskon, että jokaisella isoin syy on , että haluaa ottaa kantaa ja siihen sisältä nousevaan tarpeeseen  muuttaa asioita. Kirjoittaja löytää täältä maailman, joka kuitenkin vie pohtimaan asioita myös henkilökohtaisesti ja joutuu punnitsemaan toisten ja omiakin  kirjoituksiaan.

Aloitin kirjoitukset syyskuussa(Onko Jumalan sydän murheellinen) ,sitä ennen ajattelin, että kirjoitan kristillisiin lehtiin kirjoituksia, huolestumisen kirkon tilanteesta, ikäänkuin testamenttikirjoituksen,että eron kohta kirkosta.No, historia ei ole ollut kovin suotuisa kirjoituksilleni, vaan ovat joutuneet roskiin julkaisukelvottomina,liian kantaaottavina kenties  ja varsinkin nuorempana kirjoitustyyli  ja varsinkin otsikointi on ollut hiukan provosoiva, vaikka allekirjoitan kyllä  sanoman vieläkin.No, löysin tämän alustan ja sitten alkoi tulemaan kommentteja ja joutui itsekritiikkiin, onko nämä tekstit nyt kristillisen rakkauden ja totuuden mukaisia, mitä minä näppäilen lähes spontaanisti hetken mielijohteesta.Tämän ” myllyn” läpi täytyy mennä että pääsee ns. piireihin. Alusta on kuin peili, jossa avaat jotain ja joudut, kuin tieteen pelisäännöin arvosteltavaksi ja satoja katsojia seuraa, mitäs nyt vastaat? Ojentelenko lihan käsivarsia takaisin  haluanko olla vain oikeassa ja jyrätä toisen? ymmärsinkö oikein ?näänkö minä sen toisen näppäilijän takana Jumalan rakastaman ihmisen joka tarvitsee armoa yhtä paljon kuin minäkin ? Onko minulla nöyryyttä myöntää jos olen erehtynyt? Uskallan onko rehellinen etsijä, joka ei tiedä?

Mylly on vienyt tutustumaan jollakin tasolla kirjoittajiin ja iskunkestävyys paranee ja myös ymmärrys ja  uskon että myös kunnioitus.

Tämä alusta on kuin raamattupiiri/keskustelupiiri, olen liki 50 vuotta yhteenlaskettuna ollut raamattupiireissä,vetäjänä ja osallisena, niitä on ollut päällekin eikä pötkössä. Niissä kokoontuu samanlailla ihmiset,vajavaiset ,syntiset jotka etsivät sisäisestä kaipuusta elämää. Ihmiset tulee sinne arjen keskeltä ,välillä murheita ja huolia ja tunne-elämä vaihtelee .Aina ei ole piireissä ns. hyvä henki ja joskus kyyneliin asti hienoja  piirejä ja liima sinne tulemiseen ei ole ensisijaisesti ihmiset vaan voimallinen Jumalan sana. Blogikirjoituksissakin joutuu toteamaan ettei nyt mennyt ihan putkeen ja kommentoijat tarttuivat nyt tuohon ja se olis pitänyt jättää pois ,ei pääajatus ole tuo jne. mutta kristillisestä maailmankuvasta katsoen, jos edes yhdessä blogissa, yhdessä lauseessa voisi välittää Jumalan sanaa joka vaikuttaisi edes yhteen ihmisen, elämän kulkijan matkaan toivoa antavasti, niin silloin on jo onnistunut ja Jumala peittäköön armollaan  ja anteeksiantamuksella nuo omasta itsekkyydestä,väärästä tarkoituksen hakuisuudesta lähteneet kirjoitukset.

Yksi tapaus tälläisestä yhdestä raamattupiirissä, joka nousi mieleen, kun eräs rouva , joka oli hoitanut yli 20 vuotta miestään kotonaan, joka oli täysin petipotilas  ja tarvitsee 24h hoitoa ja rouva on aina väsynyt, mutta sai  aina raamattupiirin ajaksi hoitajan, kerran käsiteltiin Paavalin kirjeestä rakkautta ja käytännössä mitä tämä merkitsee  ja juuri tämä rouva kysyi ,mitä tämä Jumalan rakkaus on arjessa? Kun ajelin piiristä kotiin  ja muistin tämän ja tuli kyyneleet silmiin, kun olin nähnyt miehen joka pedin pohjalta epäselvästi jotain sopertaa ja letkun kautta vaimo antaa ruokaa,ravinteita, että mies pysyy hengissä ja vaihtaa vaipat jne. Ja tämä rouva kysyy mitä rakkaus on ?

Jotain kuuluu elämään ja blogialustalla olemiseen samaa, jota voisi kuvata Rockyn( elokuva) opetuksista pojalleen, että ei ole tärkeintä miten kovaa pystyt lyömään, vaan miten hyvin pystyt ottamaan iskuja vastaan ja silti menemään eteenpäin!

 

  1. Oi kun hienoa tekstiä. Samoja olen paljon pohtinut. Siihen tulokseen olen tullut etten tietoisesti pyri vaikuttamaan. Enkä ainakaan ketään käännyttämään. Pyrin jättämään tekstit korkeimpiin käsiin. Ne kun syntyy tässä hetkessä, enkä niiden sanamuotoja tai lauseen rakenteita mieti liikaa. Rukoillen pyrin kirjoittamaan ja sitten saan usein jotain ihan uusia näkökulmia ja yllättäviä oivalluksia. Joskus taas tulee selkeä kehotus painaa deleteä. Jotain tekstejä pitää vähän kuitenkin korjailla, kun virheitä lukihäirikölle aina tulee. Siinä korjailussa sitte sinne tekstin sekaan tuppaa jäämään ylimääräinen sana. En niitäkään aina heti huomaa, ennen kuin olen lähettänyt. Yksi tavoite on luoda avointa keskustelua. Sörkkiä vähän eri puolilta ja herätellä keskusteluun. Yhdenkin sanan pois – tai sinne joukkoon jääminen voi muuttaa asiaani paljonkin. Olen lohduttautunut sillä tarinalla, että Navojo intiaani naisten tekemiin koruihin jätetään aina tarkoituksella jokin virhe. Sillä vain Jumala on täydellinen.

    Taidat olla Samuel olla samasta puusta veistetty kuin minäkin. Olet pitkänlinjan kirkon vapaaehtoinen ja kannat huolta kirkon tulevaisuudesta. Uskon, että voimme vaikuttaa kirkon tulevaisuuteen paljonkin. Mikäli löydämme oikeat kanavat ja toimintamenetelmät tämmöisten meidän kaltaisten puurtajien kanssa yhdessä. Tätä tavoitetta varten on perustettu yhdistys, johon toivomme kaltaisiasi tulemaan mukaan. Olen havainnut ettei viranhaltiat kykene yksin muuttamaan kehityksen suuntaan. Jollemme me Samuel ryhdy rohkeasti ja viranhaltioiden kanssa hyvässä sovussa viemään toimintaa parempaan suuntaan, niin sitä ei tee kukaan. Käyppä kotisivuillamme: http://www.uskonsilta.fi.

    • Uskalletaan vaan rohkeasti olla etsijöitä, jotka ei tiedä. Ei siinä mitään hävitä. Näin voi löytyä toinen etsijä, joka ei tiedä. Yhdessä polku voi yllättäen avata ihan uusia näköaloja..

    • Kiitos kommentista Pekka.
      Kirjoitit yhdessä sovussa viranhaltijoiden kanssa..
      Suomessa on varmaan monenlaisia seurakuntia, mutta mikä on se sovun hinta?
      Onko meillä samanlainen tulkinta ja näky työstä?
      Kirkkoon on mielestäni tullut uutta tulkintaa ja ajattelua, koskien aina raamatun arvovaltaa.
      Ajattelen , miten alkuseurakunta toimi , raamattu ,keskinäinen yhteys,ehtoollinen,rukous, että nämä pitäisi olla keskiössä
      Ja seurakunnan pitäisi kohdata totuus olemassa olevasta elämästä.Kun me olemme syntisiä ja elämme Jumalan Sanan vastaisesti, niin eihän ratkaisu ole että me yritämme muuttaa Jumalan tahtoa. Vaan ,että päästäksemme Kristuksen vapauteen , niin meidän täytyisi tuoda syntimme Hänelle.Se häpeä ja syyllisyys, jota kristikunta on kantanut on jo muuttunut siksi, että ajetaan jopa innolla ” uutta sallivaa elämää”.
      Muistan 70- luvulta erään kirkkoherran, joka oli lempeä, mutta halusi seurakunnan elävän Jumalan tahdon mukaan. Hän meni pienellä kunnalla , jokaisen nuoren parin luo, jotka elivät avosuhteessa, avoliitossa ja kertoi rakastavasti Jumalan tahdosta ja pienessä kunnassa ei tämän kirkkoherran loppuaikana ollut yhtään paria, jotka elivät avoliitossa. Farisealaisuus on myrkkyä seurakunnassa ja kaikkea tuskaa ,ahdistusta, väärin tekemistä,riippuvuuksia(päihteet,porno,peli jne.) ja monet kantaa menneisyyden kipuja eli tätä on todellisuus myös kristittyjen elämä,mutta Jumala tahtoo ja haluaa armahtaa ,kun tuomme ne Hänelle.
      Seurakunnan tehtävä ei ole opettaa ihmisiä ensisijaisesti opettamaan toisia ,vaan oppia tuntemaan paremmin Kristus.Ja Hän vaikuttaa tahtomista ja tekemistä.

  2. ”No, historia ei ole ollut kovin suotuisa kirjoituksilleni, vaan ovat joutuneet roskiin julkaisukelvottomina,liian kantaaottavina kenties ja varsinkin nuorempana kirjoitustyyli ja varsinkin otsikointi on ollut hiukan provosoiva, vaikka allekirjoitan kyllä sanoman vieläkin.” Olisikoahan roskin joutumiselle käytännöllisempikin syy? Lehtien toimittajat eivät ehkä ole viitsineet ryhtyä kirjoitustesi kaipaamaan muokkaustyöhön. Tarkoitan vaikkapa niiden jäsentämistä lyhyemmiksi virkkeiksi. Käytän esimerkkinä tuota lainausta: ”Historia ei ole ollut kovin suotuisa kirjoituksilleni. Ne ovat joutuneet roskiin julkaisukelvottomina, liian kantaaottavina kenties. Varsinkin nuorempana kirjoitustyyli ja varsinkin otsikointi on ollut hiukan provosoiva. Allekirjoitan kyllä sanoman vieläkin.”

    • Martti ,joo ei varmaan ole lauseen muodostamiset aina hyviä, elämä on olla epätäydellisyyksien keskellä olemista.

    • Lehdet vain tapaavat julkaista helppolukuista tekstiä mieluummin kuin soljuvaa ajatuksen virtaa.

    • Siinäpä se Samuel. Miten onnistumme luomaan hyvät suhteet, jotta syntyy myös vaikutusmahdollisuuksia. Ilman suhteita emme voi vaikuttaa mihinkään yhtään mitään. Muutosta sisältöön voi syntyä vain kun syntyy mahdollisuuksia olla toiminnassa mukana. Viranhaltioilla on valta laittaa meidät kokonaan sivuun ja siksi olemme altavastaajina. Emme pääse eteenpäin sillä, että osoitamme viranhaltioille ne asiat , jotka täytyy ehdottomasti korjata. Olen ollut seurakuntatyössä sen verran, että tiedän miten vaikeassa asemassa hekin ovat. Mitään toimimatonta toimintaa ei oikein voi lopettaa ja uudelle ei ole mitään voimavaroja, kun aika menee jo muutenkin kaikkeen muuhun. Viranhaltiat tarvitsevat apua meiltä, mutta eivät monista syistä kykene ottamaan sitä vastaan. Opin kirkon töissä sen että seurakunnan vaatimukset ovat kuin pohjaton säkki. Odotuksia ja vaatimuksia on loputtomasti, mutta oma osuus niiden hoitamisessa on minimaalista.
      Jos haluamme muuttaa jotain, niin meidän on tehtävä itsemme heille merkittäväksi ja hyviksi ystäviksi. Kyllä kirkossa on paljon halua kuunnella, kunhan emme sodi sitä vastaan.

    • Täytyy kaivaa se Alten kommentti ja kysyä eräältä ystävältä joka on asunut Norjassa liki 10 vuotta ,jos se koski sitä tuo kommenttisi,miten se on oikein Norjassa käännetty (Norjassa 2 eri norjaa) En ihan ymmärtänyt mikä siinä siteerauksessa oli väärin.Koen sen niin , että se oli sinun poliittisia kantoja vastaan .Olisi ihan hyvä kritiikissä tuoda selvästi omat käsitykset, kun tuntuu että halutaan kritisoida ns. oikeuden ,totuuden puolesta ja kuitenkin teksti osoittaa hyvin puoleellisen kannan. Ja miksi sitä blogitekstiä viestiä ei kommentoida olleenkaan?
      Tulkitsen sen täysin niin, että halusin varoittaa Israel vihamielisyydestä,kuten mainitsin myös Ruotsin kirkon johdon ja Suomenkin kannanottoja ja sinä Jorma olet eri linjoilla , voisit sanoa sen suoraan.
      Et ehkä Jorma edes löytänyt sitä Atlen kommenttia, joka oli vapaasti suomennettu ” Kristinusko tekee maailmasta vaarallisemman paikan”,kun etsin sitä niin se oli poistettu.Voit käydä niin Norjan,Ruotsin ja Suomenkin piispojen kannanottoja ja Twitter tilejä läpi ja katsoa mitä mieltä ne on omaisuuskansa Israelista . Olen niitä tutkinut ja usein ne verhotaan rauhanomaisiin viestiehin ja tasapuolisuuteen vedoten, täysin unohtaen , että toisella puolella on demokratia ja toisella terroristihallinto. Ja tuntuu, että täällä kun mainitsee vielä vähän aikaa USA ssa istuvan pressan nimen niin lämpö nousee , toinen suoraan,toinen kautta rantaen haukkuu sivistyneesti, vedoten sivuseikkohin ja jos ei muuta kommenttia ,niin lauseen muodostukset huonoja

    • Kommentissani ei ole kysymys Israelista tai suhtautumisesta siihen, joten tämä asia voidaan jättää sivuun.

      Sinun tekstisi mukaan Atle Sommerfeldt varoittaa kristinuskosta, jota hän pitää mahdollisesti vaarallisena ideologiana. – Onko tässä mitään järkeä? Että Norjan kristillisen, luterilaisen kirkon piispa pitää kristinuskoa vaarallisena ideologiana? Jokin tässä mättää.

      Sommerfeldt puhuu ”kristensionismista”, kristillisestä sionismista ja arvostelee sen kyseenalaista ja kestämätöntä Raamatun käyttöä vahingollisen poliittisen ideologian välikappaleena. Kritiikki kohdistuu yhdysvaltalaisiin ”kristensionisteihin”, joiden vaikutusta ulottuu myös norjalaiseen kristilliseen kenttään.

      Jos otsikko kuuluisi ”Kristillinen sionismi tekee maailmasta vaarallisemman paikan”, siinä olisi jotakin järkeä.

      Kyllä, Norjassa on kaksi kirjakieltä. Luen kirjoitettua ja ymmärrän puhuttua kieltä, mutta en osaa käyttää sitä, vaan käytän norjalaisten kanssa ruotsia.

    • Aiheenamme on sinun kirjoittelusi tällä keskustelusivustolla, Samuel Pihkala. Jorma Hentilän kommentti virheellisistä suomennoksistasi liittyy kiinteästi aiheeseen.

  3. Jorma Hentilä ja Martti Pentti,
    Blogi ” Kristinusko tekee maailmasta …
    On nyt heitetty roskakoriin .
    Olen tehnyt työtä yhden sanan käännöksen kanssa ja en löydä sitä alkuperäistä tekstiä, mutta on loogista että kristillinen sionismi on kääntynyt sanaksi kristinusko ja silloin otsikko ja siteeraus on väärin, jota se kääntäessä ei tee aina.
    Vilpittömästi anteeksi ,minä olin väärässä ja olin liian huolimaton kun käsittelin ulkomaisia artikkeleita.Lupaan pyrkiä jatkossa huolellisempaan faktantarkistuksiin.

    • Tästä artikkelkista on varmaan kyse: ”Kristensionismen gjör verden til et farligere sted”. Piispa Atle Sommerfeldtin eräänlainen yhteenveto Norjan kirkon piispainkokouksen kannanoton herättämästä keskustekusta Vårt Land -lehdessä.

  4. Eilen niitä yöllä selailin ja en mielestäni löytänyt sitä alkuperäistä, siellä oli myös Norge idag issa keskustelua. Myönnän , että menin heikoille jäille ja menin ajatuksissa eteenpäin. Sinällänsä siellä on kovaa kritiikkiä useammassa artikkelissa Norjan ev.lut kirkon suhteesta Israel-palestiina suhteisiin,kuten myös Suomessakin esim. Risto Huvila kirjoitti joku aika sitten seurakuntalainen .fi sivustolla.