Mikä oot sinä ihminen, kun sun aina vaan pitää potkia?

tellu ja jaska

Ihminen ehtinyt vielä edes syntyä, kun se jo potkii täyttä päätä! En tiedä, onko alkuräjähdystä ollut olemassa, mutta ainakin aloituspotku on: Vaavi törmää heti ensimmäiseksi äitinsä rajallisuuteen ja on äitien etu, että vastasyntyjät eivät ole kauhean vahvoilla jalkalihaksilla varustettuja. Muutenhan babyt eivät  mistään hinnasta suostuisi mankeloitumaan alatiesynnytysreittiä pitkin tähän maailmaan, vaan he yksinkertaisesti vain karatepotkisivat itsensä äidin masusta ulos.

Rauhallisimmatkin vanhemmat suostuvat siihen, että vauvansa potkii. Itse asiassa vahvistavat vielä tätä kääpiöihmisen käytöstä pukemalla jälkeläisensä potkuhousuihin. Ei tajuta, että juuri tällä tavalla valmistetaan tietä tulevalle nuorisorikollisen uralle: Tulee itkupotkuraivareita, tahdotaan saada oma potkulauta ja halutaan ruveta potkimaan mummoja. Lukion toisella luokalla alkavat potkia abeja pois koulusta.

Jeesus oli aikamoisen rauhallinen tyyppi työelämässä, mitä nyt kerran, pari sai raivarin. Mutta Jeesus-lapsipa kapaloitiinkin tiukaksi nyytiksi seimeen, ei hänelle mitään potkupöksyjä annettu.

On vaikea käsittää, mikä näin futiksen EM-kisojen aikaan saa fanit lyömään toisiaan Pariisissa, sillä kaiken järjen mukaan jalkapallon pitäisi innostaa kannattajia nimenomaan potkimaan –  ja mieluusti palloa.

Jalkapallo on maailmanlaajuisesti suosittu urheilulaji, joka opettaa seuraajilleen niin vapaa- kuin rangaistuspotkunkin hienoudet. Filmaamalla voit päästä rangaistuspotkualueella rankaisemaan vastustajaa oikein kunnolla: Jos et onnistu osumaan kehenkään kenttäpelaajaan, et edes maalivahtiin, niin saatatpahan ainakin onnistua saattamaan pallon maalin perukoille. Onhan sekin tietysti jotakin.

Työelämässä onni voi potkaista sinua kunnolla ja pääset duuniin toivetyöpaikkaasi. Sitten voi toki käydä niinkin, että et osoittautunutkaan miksikään unelmatyöntekijäksi, vaan sinusta halutaan päästä eroon. Ei, ei sinua tietenkään lyödä, vaan sinut vain potkitaan pois. Saat kalossinkuvan persuksiin.

Jos elämää verrataan jalkapalloon, niin yhteistä on ainakin se, että sanonta Potkaista tyhjää tuo mieleen outoja asioita. Katkeraa on ollut toistuvasti nähdä Tenavat-sarjakuvassa, miten muuan Tellu lupautuu aina pitämään amerikkalaista jalkapalloa pystyssä, että kovan onnen kundi Jaska Jokunen pääsisi ottamaan kunnon vauhdit ja potkaisemaan palloa oikein sydämensä kyllyydestä. Well, juuri kun Jaska on potkaisemassa, Tellu tempaakin pallon salamannopeasti pois Jokusen ulottuvilta. Seuraava kuva: Jaska makaa selällään maassa ja miettii elämän epäoikeudenmukaisuutta.

En osaa sanoa sitäkään, miksi meitä on siunattu termillä Onnenpotku.  Ja onnea tuottavaksi taikakaluksi on valittu hevosenkenkä, jonka useimmat asettavat kodissaan ulko-oven päälle. Ja tietysti väärin päin! Milloin viimeksi sinua on potkaissut Onni-niminen hevonen? Tai jos on kyse naisesta, niin olet saattanut joutua samaan tilanteeseen kuin Tauno Palo, joka aikoinaan lauloi: Pot-pot-pot-pot-potkut sain minä kullaltain…”

Milloin Onni lakkaisi potkimasta ja alkaisi antaa vaikkapa räkäpusuja?

Saulus Paulus joutui ennen apostoli Paavaliksi tuloaan hankalaan tilanteeseen Damaskon tiellä (Apt. 26), kun Jeesus ilmestyi hänelle näyssä. 'Saul, Saul, miksi vainoat minua? Työläs on sinun potkia tutkainta vastaan.'  Niin minä sanoin: 'Kuka olet, herra?' Ja Herra sanoi: 'Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat”.

Saulus teki siis innolla työtä Jeesusta vastaan ja ties minkä vapaa-ajattelijaporukan piikkiin. Hän kiihkoili ja rimpuili Jeesusta vastaan ja käytännössä myös taisteli tuulimyllyjä vastaan. Jeesus sanoi, että turhaan sä tuolla tavalla voimiasi hukkaat, tuu mulle duuniin. Älä turhaan hakkaa päätäsi seinään, vaan etsi ovi! Mä muuten oon  just se Ovi...

Tutkain on uusimmassa käännöksessä laitettu muotoon pistin. Myöhemmin Paavali valittelikin, että hänellä on pistin lihassaan. Varmasti hän elämänsä loppuun asti suri sitä, että pitikin turhaan potkia pistintä vastaan. Pistin kyllä rimmaa paremmin kuin muoto  Mulla on tutkain lihassa.

 

Ansan ja Taunon Pot-pot-potkuri: Tauno, Ansa ja potkut

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4 kommenttia

  • ismo malinen sanoo:

    Ëhkä tuo pistin potki Paavalia eteenpäin? Joskus kuulin, että tuo ”pistin” on se keppi, jolla paimen ohjaa laumaansa, tökkien lampaita takamuksiin. Itse olen tuntenut tuon pistimen monesti selässäni.

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Hannu Kiuru sanoo:

      Mitä tuohon Apt. 26:een tulee, niin muistan, miten Tapiolan seurakunnan kirkkoherra (myöh. Hgin piispa) Samuel Lehtosen vaimo Elina oli meillä uskonnonopettajan sijaisena hetken aikaa 60-luvun lopussa Tapiolan yhteiskoulussa . Elina luetutti meillä tuon kyseisen Apt:n kohdan ja käski meidän sitten kirjoittaa aine siitä, mitä arvelemme Saulukselle tapahtuneen.

      No, meikäläinenhän tuumasi, että Paavalilla oli piilolinssit päässä. Järisyttävä kokemus sai ne putoamaan eikä mies tohtinut etsityttää piilareitaan toisilla. Ei iljennyt kertoa totuutta. Jutussa taisi olla jotakin muutakin ihan naurettavaa, kun ope kysyi, että saako hän pitää tuon aineen.

      Kolme vuosikymmentä myöhemmin Elina lähetti minulle kirjeen, jossa kertoi jäävänsä eläkkeelle ja papereitaan siivotessaan oli törmännyt tuohon raamatuntulkintaani. Vieläkin se oli kuulemma jaksanut häntä naurattaa, mutta tuossa kuoressa hän palautti tekstin kirjoittajalleen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Hannu Kiuru sanoo:

    Armeijassa meitä alokkaita potkittiin 70-luvun lopulla aamuisin hereille sillä tavalla, että tuvan ovi tempaistiin kuuden aikaan selkosen selälleen ja päivystäjä rynnisti sisään potkien edellään metallista roskakoria. Kyllä tuollainen ääni aina herätyskellon voitti!

    Ilmoita asiaton kommentti
  • ismo malinen sanoo:

    Jonkin näköinen kiusa (pistin) Paavalillakin oli, mistä ei päässyt eroon vaikka kuinka rukoili, onkohan tuo sama pistin laitettu myös meille vaivaisille ja kipuileville? Olen monesti miettinyt mistä tuossa Paavalin lihan pistimessä oli kysymys?

    ”Tästä miehestä minä kerskaan, mutta itsestäni en kerskaa, paitsi heikkoudestani. Sillä jos tahtoisinkin kerskata, en olisi mieletön, sillä minä puhuisin totta; mutta minä pidättäydyn siitä, ettei kukaan ajattelisi minusta enempää, kuin mitä näkee minun olevan tai mitä hän minusta kuulee. Ja etten niin erinomaisten ilmestysten tähden ylpeilisi, on minulle annettu lihaani pistin, saatanan enkeli, rusikoimaan minua, etten ylpeilisi. Tämän tähden olen kolmesti rukoillut Herraa, että se erkanisi minusta. Ja hän sanoi minulle: ”Minun armossani on sinulle kyllin; sillä minun voimani tulee täydelliseksi heikkoudessa”. Sentähden minä mieluimmin kerskaan heikkoudestani, että Kristuksen voima asettuisi minuun asumaan. Sentähden minä olen mielistynyt heikkouteen, pahoinpitelyihin, hätään, vainoihin, ahdistuksiin, Kristuksen tähden; sillä kun olen heikko, silloin minä olen väkevä.” (2.Kor:12)

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Ruttopuiston rovasti Hannu Kiuru

    Nimeni on Hannu Kiuru, arvoni Ruttopuiston rovasti emeritus (66 v., 113 cm, 179 kg). Kirjoitan painavaa tekstiä elämän ja kuoleman asioista pääkaupunkiseudun näkökulmasta käyttäen tajunnanvirtatekniikkaa. Blogiarkistossa meikäläinen heiluu Liberona kirkon liukkaalla kentällä: http://blogiarkisto.kotimaa.fi/blogit/vanhat/blog/?bid=121