Mikä määrä susia on riittävästi?

Susikeskustelua käydään jälleen lehtien palstoilla. Kiteeläinen kirjoittaja kysyy HS:n mielipidesivulla (19.1.) ”mikä olisi se oikea susimäärä, jotta olisitte tyytyväisiä? Vai eikö susia saa koskaan vähentää, vaikka niitä olisi kuinka paljon tahansa? Onko kyseessä jokin periaate?”
On periaate. Susi on uhanalaisena eläimenä lain nojalla rahoitettu.
_ _ _
Voin ymmärtää rajaseudun ihmisten mielipiteitä ja tunteita. Monilta on koira joutunut suden suuhun metsästysreissulla tai jopa kotipihalla. Toisilta ovat sudet tappaneet lampaita. Edellinen kirjoittaja mainitsee susien raadelleen hevosen pihalaitumella.

Kansalaisaloite susien kannanhoidollisen metsästyksen sallimiseksi avattiin 4.11.2020 ja on saanut yli 60 000 kannattajaa. Aloite sisältää myös kannan arviointiin tehtävät tarkennukset, lajipuhtauden varmistamisen ja pannoittamisen tehostamisen. Aloitteen pyrkimyksenä on turvata maaseudulla asuvien ja heidän kotieläintensä turvallisuus ja elinkeinon harjoittaminen.
_ _ _
Mikä sitten on riittävä määrä susia? Viime kesänä susia oli LUKE:n (Luonnonvarakeskus) mukaan 216-246 yksilöä. Siinä oli muutamien kymmenien yksilöiden verran kasvua edelliseen vuoteen.

Etelä-Suomen Sanomat uutisoi 8.6.2017 Suomen susitilanteesta kysyen, miten neljännes Suomen susista joutui vuodessa hukkaan. Kevään 2016 laskennassa susia arvioitiin olleen 200-235. Kevään 2017 laskennassa susikannaksi arvioitiin enää 150-180 sutta. Kuinka rauhoitetun ja uhanalaisen suden kanta oli voinut pudota näin paljon?

Tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan muutoksen taustalla oli kaksi syytä, aiempaa tarkempi laskenta ja metsästys, jolloin kaadettiin poikkeusluvilla ennätysmäisesti 79 sutta. Kaadetuista puolet oli aikuisia ja huomattava osa johtajasusia, ns. alfoja. Ilman niitä lauma saattaa hajota ja menettää kykynsä metsästää ja lisääntyä. Hajalle joutuneet ja salametsästäjien haavoittamat sudet saattavat nälkäisinä menettää ihmisarkuutensa ja tulla asutuksen lähelle etsimään ravintoa. Ongelma on silloin ihmisen toimien aiheuttama.

Vuoden 2016-2017 metsästyksessä tuskin oli kyse kannan hoidosta. Onneksi susikanta on sen jälkeen elpynyt ennalleen.
_ _ _
Kuinka paljon susia on muualla Euroopassa? Suomen naapurimaissa niitä on Suomea enemmän: Pohjoismaissa (Ruotsi-Norja 289–325) ja Baltiassa (Viro 500, Latvia 900, Liettua 600) ja Puolassa (600), puhumattakaan Venäjästä, missä susia on noin 20 000 - 60 000, Venäjän Karjalassakin 350. Entä Etelä-Euroopassa, missä vapaata luontoa on vähemmän kuin Suomessa? Ukrainassa, Romaniassa, Turkissa ja Espanjassa susia on tuhansia (luvut vuosilta 2007/2010).

Sudet kuuluvat pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsiin. Suomi on Euroopan metsäisin maa ja juhlapuheissa luontoarvot nostetaan esiin. Eittämättä luontoarvojen korostamiselle on ollut katetta vaikkapa saimaannorpan suojelussa.

Susien osalta tilanne on Suomessa erikoinen verrattuna muihin maihin: miksi täällä sudet ja ihmiset joutuvat vastakkain, kun muualla rinnakkainelo suuremman susitiheyden vallitessakin näyttää olevan mahdollinen - vaikeuksista huolimatta? Ruotsi ja Norja ovat saaneet susikannan nousuun. Suomessa sitä on ankarasti karsittu. Samaan aikaan valkohäntäpeurojen määrä lisääntyy metsästyksestä huolimatta. Kohtuullinen susipopulaatio edistää luonnon tasapainoa ja pitää hirvieläinten kannan kestävällä tasolla estäen liikenne- ja metsävahinkoja.
_ _ _
Luontoarvot ja luontomatkailu, sekä niihin liittyvä petojen tarkkailu ovat nousevia ilmiöitä tuoden matkailutuloja maaseudulle, kunhan korona hellittää. Samoin Afrikasta etsitään luontosafareilla elämyksiä tarkkailemalla norsuja, virtahepoja tai kissaeläimiä. Ne ovat uhanalaisia ja rauhoitettuja, vaikka aiheuttavatkin vahinkoa paikallisille asukkaille. Sama koskee Aasian suuria kissaeläimiä. Oikea tie on saada paikalliset suojelemaan villieläimiä maksamalla heille korvauksia petovahingoista.
_ _ _
Etsisin muita mahdollisuuksia kuin susien tappamisen. On selvää, että ihmispelon kadottaneet ja jatkuvasti pihapiireissä vierailevat sudet ovat riski ja niitä on voitava valtiovallan erityisluvalla metsästää pois.

22 kommenttia

  • Seppo Heinola sanoo:

    Montako ihmistä susi on tappanut? Montako vaikkapa rattijuopot?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Susi ei ole tappanut Suomessa yhtään ihmistä 1800-luvun jälkeen. Anoppini Halikossa tunsi paikallisen naisen, jota susi raateli lapsena vuonna 1880. “Vaskion Kierlan kylältä löytyvässä Susi-Iitan (Ida Emilia Laakso) muistomerkissä on kuvattuna tapahtuma, jossa Ida-niminen koulutyttö nipin napin pelastui suden suusta. Susi retuutteli 9-vuotiasta Ida Elina Laaksoa lokakuun 22. päivänä vuonna 1880. Viime tipassa tytön pelasti naapuritalon renki, joka karjahtelullaan hätyytti pedon pois. Suden hampaista selvinnyt Laakso eli Halikossa vuoteen 1960. Vuonna 1955 tehdyssä nauhoitteessa hän kertoo itse tapahtumasta. Muistomerkki on paljastettu vuonna 1997.”

      Isäni taas on kertonut kuulemastaan kansantarinasta (Orivedeltä?). “Sotilas kulki talvella jäitse järven yli kun sudet alkoivat hätyyttää miestä. Hän surmasi yhden susista miekallaan ja kertoi siitä talossa, jossa asioi. Mies oli palaamassa hämärissä samaa tietä takaisin, josta talon väki häntä varoitti. Mies uhosi – sahdin tai viinaryypyn tuomalla varmuudella – “Missä miekka kapsaa, siinä suden hännät napsaa.” Sotilas löytyi myöhemmin raadeltuna jäältä. Miekka oli juuttunut tuppeen. Selityksenä oli, ettei hän ollut puhdistanut veristä miekkaa aiemmin surmaamansa suden jäljiltä ja miekka oli jäätynyt kiinni.” Tapaus, jos on todenperäinen, on ehkä ruotujakoisen sotaväen ajoilta 1800-luvun puolivälin jälkeen.

      Terveet ja laumassa elävät sudet karttavat ihmistä. Suomen luonnossa on monia muita, ihmiselle sutta vaarallisempia eläimiä, alkaen punkista ja ampiaisesta. Myös hirvet ja peurat aiheuttavat ihmiselle enemmän vaaraa kuin susi. Susivihan juuret ovat jossain kaukana, kun ihmisen selviäminen oli nykyistä enemmän luonnosta riippuvainen ja sudet tappoivat metsissä laiduntavia kotieläimiä sekä samaa ristaa, jota ihminen metsästi elääkseen.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Markku Hirn sanoo:

    Järki sanoo , että susia tarvitaan , ei vain eräänlaisena harvinaisena museoeläimenä, vaan luonnollisena ekologisen tasapainon ylläpitäjänä. No, mutta miksi tämä sanoma ei tahdo mennä perille?

    Onko niin, että susi ei ole vain susi ,vaan susi-käsite herättää primitiivisiä tunteita jotka ovat niin vahvoja että järkiajattelu ei sitä voi voittaa? Susi ei ole vain eläin, vaan se on myyttinen eläin. Se symbolisoi kaikkea sitä päätöntä raivoa jota parhaamme mukaan yritämme hallita itsessämme , tietäen hyvin että sellaisen valloille pääsy tekisi meistä hillittömän tappajan . Kun susi käy aidatussa tilassa lammaslauman kimppuun, niin se tappaa niistä niin monta kun se voi ja jaksaa. Suden luontoa meissä ihmisissä on jopa ihailtu .. Viikinkien Bärsärka oli raivohulluun tilaan ajautunut soturi joka tappoi kaikki eteensä tullet kunnes kaatui lopen uupuneena tantereelle.

    Siis susien määrää on rajoitettava koska heidän rajaton määränsä herättää pelkoa raateluksi tulemisesta. Kuolla meidän pitää mutta ei kauhun vallassa ja pelossa.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    Koko susidebatti on näin Pohjanmaan näkökulmasta jokseenkin älytön. Sudenvihaajilla ei ole mitään luottamusta tutkittuun tietoon vaan luotetaan enemmän itseoppineisiin lausunnonantajiin. Samalla väitetään edelleenkin metsästyskokemukseen vedoten varmana tietona, että Ähtärin eläinpuisto päästää susia luontoon. Salaliittoteorian kruunaa toteamus, että eläinpuisto hoitaa hommansa niin taitavasti, että jälkiä ei jää. Sanalla “susi” on yhtä karmea kaiku kuin AIDSilla oli 1980-luvun alkuvuosina.

    Sen, millä tavoin susia oikeasti kannattaa suojella jätän kuitenkin asiantuntijoille. Ihmisen luontosuhde on kieroutunut eri tavoin. Etelä-Afrikassa salametsästetään sarvikuonoja ja norsuja. Meillä susia. Aikanaan saatiin majavatkin metsästettyä sukupuuttoon. Tästähän tässä on kysymys

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Juuri näin. Itsekään en ota kantaa siihen, miten suojelu pitäisi toteuttaa ja mikä määrä susia on riittävästi. Vertaus susien ja Afrikan eläinten salametsästykseen kuvaa tilannetta. Emme kai haluaisi, että norsut salametsästetään sukupuuttoon, vaikka ne ilmeisesti aiheuttavatkin vahinkoa? Rauhoitetut eläimet ovat osa Maailman luonnonperintöä, jonka kohtalo ja säilyminen eivät ole vain jonkin maan tai sen joidenkin asukkaiden ratkaistavissa.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Kosti Vasumäki sanoo:

      ” Pohjanmaalla Jurvassa on tehty tammikuun alussa ennätyksellisen paljon susihavaintoja. Tassu -havaintojärjestelmään kirjattuja havaintoja on tehty pelkästään tammikuun 18. päivään mennessä yhteensä 330. Viime vuonna havaintoja kertyi koko vuonna yhteensä 390. Tammikuun havainnoista on 60-70 pihahavaintoja. Petoyhdyshenkilö ja Jurvan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja kuvasi keskiviikkona aamulla kymmenen aikoihin seitsenpäisen susilauman ylittävän peltoaukeaa Jurvanjärvellä. En tiedä kuinka monta suomalaista löytyy, jotka ovat nähneet seitsemän sutta yhtä aikaa luonnossa. Poikkeuksellinen havainto kertoo Hautalalle sen, että susia on “ihan riittävästi” Jurvassa.”

      Sinänsä en ota asiaan kantaa. Tälläinen uutinen tuli kuitenkin vastaan.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Marko Sjöblom:””Koko susidebatti on näin Pohjanmaan näkökulmasta jokseenkin älytön. Sudenvihaajilla ei ole mitään luottamusta tutkittuun tietoon vaan luotetaan enemmän itseoppineisiin lausunnonantajiin.””

    En tiedä mistä kumpuaa tällainen ajattelu, eikö ihminen saakkaan hallita eläimiä?

    Nuorena metsästin lieksan korvessa koiran kanssa jäniksiä, ei silloin tarvinnut pelätä susia, siis että ne olisivat käyneet jänistä ajavan koiran kimppuun, ei niitä tainnut olla ja toisaalta niillä jotka liikkuivat suomen puolella oli varmaan “terve” pelko ihmistä kohtaan, ne väistivät ja pakenivat rajan yli takaisin sinne missä niitä ei ahdistettu.

    Nykyisin asun kaupungissa enkä metsästä, en ainakaan korvessa kaukana tiheästä asutuksesta.

    Palaampa nyt alussa olevaan kysymykseen, saako ihminen hallita eläimiä, siis eikö ole oikein että ihminen saa eläimille oikean ja terveen pelon aikaan ihmistä kohtaan niin että tämä todella väistää kun ihminen tulee lähelle eikä esim susi uskalla lähestyä ihmisasutusta?

    Voisi kysyä mitä nämä “asiantuntijat” saavat aikaan, olisiko mahdollista että kun tehdään ns “tieteellistä” tutkimusta niin samalla totutetaan susia ihmiseen eli kun pannoitetaan susia niin eikö nämä silloin opi ettei ihmistä tarvii pelätä kun ei se tee mitään pahaa?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Marko Sjöblom sanoo:

      Ari, sotket aika tavalla asioita toisiinsa. Kristillinen usko lähtee siitä, että ihminen on Jumalan kuvaksi luotu, asetettu ikään kuin Jumalan sijaishallitsijana “viljelemään ja varjelemaan” muuta luomakuntaa. Siis käyttämään ja hyödyntämään, ei ryöstämään ja tuhoamaan. Eläinkunnankin hallitseminen on vastuullista touhua. Ei kukaan järkevä hallitsija ehdoin tahdoin tuhoa hallittavanaan olevia. Radikaalit ekoteologit puhukoot itse puolestaan, jos haluavat.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Marko Sjöblom sanoo:

    1800-luvun lopulla tilanne oli se, että hirvet oli metsästetty Lounais-Suomessa sukupuuton partaalle. 8 – 10 vuotiaat lapset jotka olivat paimenessa, tulivat siksi suden ruokalistalle. Mikä tietysti lisäsi kauhua ja pelkoa. Ymmärrän kyllä, että tässä on myös vastakkain monia erilaisia arvoja.

    Kaarle XII:llä oli sotaretkillään saukonnahkalakki ja Svinhufvudilla karkotuksessaan Siperiassa susiturkki (vai oliko peräti karhua). Voi hyvin olla että kestävät luonnonmateriaalit ovat tulossa takaisin. Mutta eihän siitä mitään tule, jos eläinkantoja ei saada riittävän isoiksi.

    Ehkä Kiteelläkin ruvetaan joskus tulevaisuudessa tarhaamaan susia. Olisihan siinä markkinat: “Hanki aito susiturkki – Kiteen kirkasta kaupan pääle”. 😉

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Marko Sjöblom toteat kaksi erilaista lausahdusta:

    “”Koko susidebatti on näin Pohjanmaan näkökulmasta jokseenkin älytön. Sudenvihaajilla ei ole mitään luottamusta tutkittuun tietoon vaan luotetaan enemmän itseoppineisiin lausunnonantajiin.””

    “”Ehkä Kiteelläkin ruvetaan joskus tulevaisuudessa tarhaamaan susia. Olisihan siinä markkinat: “Hanki aito susiturkki – Kiteen kirkasta kaupan pääle”. 😉””

    Voiko näiden lausujaa ottaa vakavasti?

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Seppo Heinola sanoo:

    Saattaapi olla vain aikansa legendaa ja toivon että on mutta puhutiin, että Kainuun korvisa nälkään kuolleita lapsia oli ‘susi vienyt’ löytämättömiin. Oli kunnialisempaa ja säästyttiin kirkonkylän hakalamatkaisilta ja kiusallisilta hautajaisilta.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Ari Pasanen sanoo:

    Marko Sjöblom toteat tuolla edellä minulle:””Ari, sotket aika tavalla asioita toisiinsa. Kristillinen usko lähtee siitä, että ihminen on Jumalan kuvaksi luotu, asetettu ikään kuin Jumalan sijaishallitsijana “viljelemään ja varjelemaan” muuta luomakuntaa. “”

    Siis jätät hiukan kesken tuon lainaamisesi kohdan eli se jatkuu:

    “” ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet”.””(1.Moos.1:28)

    Siis tarviiko “alamaisia” pelätä?

    Ja mitä mielestäsi on vallitseminen?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Ari Pasanen, ‘alamaiseksi’ käännös on minusta väärä, sillä כִ בְ שֻׁ ה verbi viittaa maaperään eikä eläimiin ja tarkoittaa käskyä ‘ottaa maa jalkojen alle’. Viittaa ihmisen kehittymiseen kahdelle jalalle nousevaksi ja käveleväksi olennoksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Seppo Heinola oikeassa olet ettei tuo alamaiseksi tekeminen suoraan liity eläimiin, voisi kysyä mitä “”..täyttäkää MAA ja tehkää se itsellenne alamaiseksi..”” tarkoittaa, eikö siihen lukeudu kaikki mitä maan päällä on?

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Seppo Heinola sanoo:

      Ei,koska ‘tehdä alamaiseksi’ ei nimenomaan ole tarkka käännös, oikea käännös on lähinnä ‘ottaka se (siis maa) jalkojenne alle’. Viittaa ihmisen kehittymiseen kahdella jalalla käveleväksi.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Väisänen sanoo:

      Kyllä, kuudennen päivän silloin Ihmisen anomaliaa Jumala käski.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Pekka Veli Pesonen sanoo:

    Onko ihan oikeesti silleen, et vaikka monet joutuvat elämään jatkuvassa pelossa, ni se ei merkkaa tässä asiassa mitään ?

    Ilmoita asiaton kommentti
    • Ari Pasanen sanoo:

      Pekka otat todella tärkeän asian esille, mietinkin sitä jo tässä eli välittääkö nämä “susien loppaajat” todella vähimmistäkin ihmisistä eli kyllä syrjäkylien lapset ovat niitä jotka todella joutuvat pelkäämään ulkona liikuvia susia, ei nämä kaupungeissa olevat puolustajat.

      Ilmoita asiaton kommentti
    • Pekka Särkiö sanoo:

      Ari, tässä asiassa on kaksi puolta, ihmisen mahdollisuus elää ja harjoittaa maatalouselinkeinoaan, sekä susien mahdollisuus elää erillään ihmisasutuksesta. Törmäyksiä tulee väistämättä, samalla kun asumattomat metsäalueet vähenevät. Suden kohdalla kyse on elinvoimaisen kannan säilymisestä tai kannan loppumisesta, ihmisen kohdalla taas suden aiheuttamien vahinkojen pelosta.

      Ihmisten elämä joka tapauksessa jatkuu. Mutta ei ihminen itsekään ole turvassa luonnon liiallisen käytön seurauksilta. Suden elinmahdomlisuuksien turvaaminen auttaa lopulta myös ihmistä.

      Ilmoita asiaton kommentti
  • Teemu Kakkuri sanoo:

    Kiitos, Pekka, blogista ja Marko kommenteista.

    Ilmoita asiaton kommentti
  • Kirjoittaja

    Pekka Särkiö
    Pekka Särkiö

    Kenttäpiispa ja Vanhan testamentin eksegetiikan dosentti. Harrastan mehiläistarhausta ja maatiaiskanojen kasvatusta, esteratsastusta ja nykyaikaista viisiottelua. Minulle tärkeitä asioita ovat luonto ja sen elinvoiman turvaaminen, ekologinen elämäntapa, historian tuntemus sekä kestävän yhteiskunnan puolustaminen.