Mekö muka rasisteja?

On surullista kuunnella monien ulkomaalaisten kokemuksia Suomesta – ja erityisesti rasismista. Monet heistä joutuvat kuulemaan liian usein kommentteja ihonväristään, uskonnostaan ja etnisestä taustastaan. Se on aina pelottava ja ihmisarvoa alentava kokemus – mitä kenenkään ei tulisi kokea.

Yllättävän monet suomalaisetkin pitävät oikeutenaan loukata toista ylemmyydentunteen vallassa. Ikään kuin me olisimme jotenkin parempia kuin muut.

Ja tämä kaikki tapahtuu ns. sivistyneessä Suomessa ja vielä tällä vuosisadalla. Siinä on jotain todella surullista ja ahdistavaa.

Meidän ei tarvitse kieltää sitä, että erilaisuuteen suhtautuminen on haasteellista: joillekin se on helpompaa, toisille todella vaikeaa. Silti mietityttää mikä tekee meistä niin ylimielisiä, jotta voimme haukkua ja arvostella lähimmäistämme julmasti hänen erilaisuutensa vuoksi. Mikä saa tunnottomuuden ja vihan kasvamaan sisällämme ja tappamaan inhimillisyyden? Siitä on sivistys kaukana vaikka olisimme kuinka hyvin koulutettuja.

Rasismi on häpeällistä, mutta samalla se on myös synti. Se on itse luojan haukkumista ja arvostelemista sillä Raamatun mukaan Jumala loi meidät omaksi kuvakseen – siis jokaisen meistä. Siinä prosessissa ei eroteltu oletko Afrikasta tai Aasiasta, Euroopasta vai Lähi-idästä. Kaikki ihmiset tehtiin Jumalan kuviksi ja siksi rasismi on aina isku Jumalan omaa kuvaa kohtaan.

On valitettavaa, että myös kirkko on historiassa osallistunut aivan liian usein rasismiin. Silloin raamattua on käytetty omien, usein valtaapitäviä mielistelevien tarkoitusperien mukaan, kaukana sen tasa-arvoisuuden ja ihmisarvon sanomasta. Tätä on tapahtunut niin Etelä-Afrikassa kuin Amerikan mustien ja intiaanien parissa. Esimerkkejä on valitettavan paljon.

Ja historia tulee toistamaan itseään niin kauan kuin me päätämme katkaista rasismin kierteen. Kaikki rasismi ei ole sanoissa vaan ilmenee usein teoissamme, jotka tuomitsevat lähimmäisemme vaikka väittäisimme kuinka ettemme ole rasisteja. Olen usein kuullut suomalaisen haukkuvan maahanmuuttajia ja sitten toteavan; ”en minä mikään rasisti ole!”

Jos emme voi koko maailmaa muuttaa, voimme aina katkaista rasismin kierteen omalta kohdaltamme. Silloin yhteiskuntamme voi muuttua ja maapallollamme on toivoa. Vähän naiivi ajatus, mutta niin se kuitenkin menee.

Kun kohtaamani ihmisen etninen tausta määrittää suhteeni häneen, on ajattelussani jotakin pahasti pielessä – ei hänessä vaan minussa. Asetan itseni silloin ylemmälle tasolle, ja pidän itseäni parempana ihmisenä. Mikä käsittämätön harhakuvitelma!

Jos taas näen vieraassa Jumalan kuvan – siis sen kuvan miksi Jumala hänet alun perin loi – ja tasavertaisen lähimmäisen, olen silloin oivaltanut jotain oleellista ihmisyyden merkityksestä ja jumalallisuuden syvästä salaisuudesta.

  1. ”Jos taas näen vieraassa Jumalan kuvan – siis sen kuvan miksi Jumala hänet alun perin loi – ja tasavertaisen lähimmäisen ”

    Tasavertaisen ja -arvoisen lähimmäisen kyllä, mutta oletko sitä mieltä, että muslimit on luonut muslimien jumala, sikhit sikhien persoonaton ja aineeton jumala? Entä mikä hindujen lukemattomista persoonallisista jumalista on ollut ihmisen mallina ja luojana tai miten mahtaa shintolaisten panteismi soveltua ihmisen luojaksi ja omaksi kuvaksi?

    Vai yritätkö väittää, että kriistinuskon Jumala on luonut myös noiden toistn uskontojen tunnustajat? Jos yrität, niin saattaa olla, että toisia uskontoja tunnustavat lähimmäisesi kokevat sinut kaikesta antirasistisuudestasi huolimatta asennoitumiseltasi varsin ylimieliseksi.

    • Yrität siis väittää, että sinun Jumalasi on muka luonut ihmisen. Melkoista ylimielisyyttä ja omien käsitysten paremmuuden ja oikeellisuuden korostamista. Ettei vain olisi lähellä rasismin käsitettä.

    • Lahtinen:
      ”Ihminen oli alkuansa kala”

      Hietanen:
      ”Kuulkka poja! Kuulkka mitä mein Yrjö poika puhu! Nyt sää vast oikke äläkän päästi. Nyt mää ole hämmästyny. Kuulkka, poja. Mää ole vissi ahvena ku mul on köyry hartia..”

    • Mielenkiintoinen Kimmo ajatuksesi, että eri jumalat ovat luoneet eri uskontoihin kuuluneet ihmiset. Työskenneltyäni vuosia eri uskonnonedustajien kanssa, en ole koskaan törmännyt samaan. Hyvä, että kerroit oman näkemyksesi.

    • Olli: ”Mielenkiintoinen Kimmo ajatuksesi, että eri jumalat ovat luoneet eri uskontoihin kuuluneet ihmiset.”

      No ei kai kukaan muslimi, hindu, sikhi, shintolainen tai minkä tahansa muun uskonnon mukaan uskova voi hyväksyä sitä, että kristinuskon Jumala olisi hänet luonut? Siksipä juuri kristittyjen asenne muiden uskontojen jäseniä kohtaan voidaan kokea omaa paremmuutta korostavaksi (=rasistiseksi).

      Itse en noille jumalten tekosille korvaani lotkauta, enkä koe itseäni uskovaisia ihmisiä yhtään huonommaksi vaikka olenkin vankkumaton evoluutioteorian kannattaja, mitä maailmankaikkeuden ja ihmisen syntyyn ja olemassaoloon tulee.

    • En ihan ymmärrä kommenttiasi, mutta varmasti voimme yhdessä muuttaa kukin omaa suhtautumistamme. Siinä lienee meillä kaikilla petraamista.

    • On rehellistä tunnistaa ja tunnustaa, että ihmisen kohtaamisessa hänen kansallisuutensa, kulttuurinsa ja uskontonsa määrittelevät suhtautumista häneen. Silloin asialle voi jotain tehdäkin. Rasismista on vaikea päästä eroon, jos ei sitä itsessään uskalla nähdä.

  2. Tarkoitan sitä että puhut ”meistä”. Jos mennään vähän pitkälle Eurooppaan niin eiköhän ne loukkaukset tule ihan muilta tahoilta. On ihan eri asia kuulla kommentteja uskonnosta ja etnisestä taustasta kuin joutua terrori-iskun kohteeksi niiden taka ja vielä omassa maassaan.

    Martti Pentti ole toivotan menestystä omasta rassismistaan irti pääsemisestä ja samalla arvostan sitä että hän näin avoimesti sen tunnusiaa. Tästähän ei tietenkään seuraa että kaikilla muilla on sama ongelma.

    • Niillä on ongelma, jotka eivät näe omaa taipumustaan rasismiin. Se, että näkee sen, ei ole ongelma vaan jo puolet ratkaisua.

    • Tottakai on. Ihminen on ’laumaeläin’ ja vieraat koetaan uhkaaviksi kunnes toisin osoitetaan. Ei tämä ole ainoa kauan sitten vahingolliseksi muuttunut kivikautinen ominaisuutemme, jonka kanssa joudumme tekemisiin.

    • Totta, sitä ajatusta halusin tuoda esille, että meillä kaikilla on taipumusta ylimielisyyteen toista kohtaan.

    • Niinkuin muidenkin hankalien taipumustemme kanssa on, vain osalle kehittyy tästä käyttäytymistä hallitseva piirre. Ylimielisyyden saa pysymään kurissa, kun huomaa sen vaikuttavan itsessäänkin. Itsensä hillitseminen on yksi Paavalin luettelemista Hengen hedelmistä.

Pitkänen Olli
Pitkänen Olli
Olen maailmankansalainen alunperin Joensuusta. Olen asunut pitempiä aikoja Tansaniassa, Jordaniassa ja Salomonin saarilla, ja työni takia matkustanut eri puolilla maailmaa. Nykyisin toimin Suomen Lähetysseuran Etelä- ja Kaakkois-Aasian Aluejohtajana. Kohdemaitani ovat Thaimaa, Myanmar, Kambodza, Laos ja Nepal. Seurailen mielenkiinnolla elämää Aasiassa ja muualla maailmassa, joista sitten kirjoittelen havaintojani blogiini herättelemään ajatuksia kulttuurien erilaisuuksista, rikkauksista ja välillä niiden kummallisuuksista. Kaikki ajatukseni ovat tiukasti omiani ja omalla vastuullani, eivätkä välttämättä edusta työnantajani käsityksiä.