Mannerheim – uskonnollisesti välinpitämätön?
Mikä oli Suomen marsalkka Mannerheimin suhde uskontoon? Hänen on väitetty olleen ei-uskonnollinen tai agnostikko, epäilijä. Monet seikat puhuvat toista.
_ _ _
Mannerheim lähti kaartin upseerina vapaaehtoisesti Venäjän–Japanin sotaan 1904. Ennen lähtöään hän otti suuren henkivakuutuksen taatakseen velkojien saamiset sekä pienet eläkkeet tyttärilleen. Hän teki testamentin junamatkalla Kiinaan.
Pietarin asemalla ennen lähtöä upseeritoverit antoivat hänelle kaulassa kannettavan metallisen ikonin, josta Mannerheim kertoo: ”Chevalier-kaartin upseerit lahjoittivat ystävällisesti minulle sangen kauniin Kristuksen kuvan kaulassa kannettavaksi, ja sen kääntöpuolelle oli kaiverrettu teksti «Chevalier-kaartilaisten siunaus sodassa 1904.» (päiväkirjamerkintä junassa matkalla Harbiniin 21.10/3.11.1904).
_ _ _
Vapaussodan puhjettua Mannerheim oli matkalla Vaasasta Ylihärmään. Hevosia vaihdettiin Vasbergin tilalla Maksamaalla. Paikalle tuli köyhä nainen, joka kiersi taloissa ruokaa kerjäten. Nainen lauloi Mannerheimille ja lopuksi siunasi hänet. Vasbergin isäntä sai pian Mannerheimilta rahalähetyksen ja kehotuksen antaa rahat köyhälle naiselle. ”Tuo köyhä nainen oli ainoa, joka siunasi minut ennen suurta tehtävää”, sanoi Mannerheim.
_ _ _
Tultuaan valtionhoitajaksi joulukuussa 1918 Mannerheim matkusti Turkuun tapaamaan arkkipiispa Johanssonia ja pyysi tältä siunausta. Arkkipiispan tiedusteluun ”milloin siunaustilaisuus järjestetään” Mannerheim vastasi ”nyt heti” ja polvistui arkkipiispan eteen siunattavaksi.
_ _ _
Talvisodan alla Mannerheim oli syvästi pettynyt hallitukseen, joka ei ollut myöntänyt varoja puolustukseen hänen toistuvista anomuksista huolimatta. Mannerheim lähetti 27.11.1939 pitkän kirjeen tasavallan presidentille osoittaen siinä puolustuksen suuret puutteet. Samalla hän pyysi eroa puolustusneuvoston puheenjohtajuudesta, koska ei halunnut olla osaltaan vastuussa heikosta valmistautumisesta sodan pian syttyessä. Hallitus luuli edelleen, että sota on estettävissä Moskovassa käytävillä neuvotteluilla ja Stalinin-Hitlerin hyökkäämättömyyssopimuksella.
Kun sota Mannerheimin ennakoimalla tavalla syttyi kahden vuorokauden päästä hän perui eronsa. Hän ei voinut jättää maataan pulaan. Hallitus nimitti hänet ylipäälliköksi.
Kokenut, yli 70-vuotias sotilas ymmärsi, että edessä oli taistelu elämästä ja kuolemasta. Neuvostoliitolla oli musertavan suuri materiaalinen ja miesylivoima puolellaan. Mannerheim oli syvästi tietoinen Suomen heikosta varustautumisesta, joka johtui naiivista, sinisilmäisestä optimismista. Mannerheim oli kuitenkin valmis tekemään voitavansa. Hän oli ennenkin divisioonan ja armeijakunnan komentajana pärjännyt ylivoimaiselle vastustajalle häikäilemättömyydellä, rohkeudella ja uskolla menestykseen.
Talvisodan ensipäivinä joulukuun alussa Mannerheim meni kotikirkkoonsa,Helsingin Johanneksen kirkkoon saadakseen Herran pyhän ehtoollisen. Hän uskoi ryhtyvänsä viimeiseen, katkeraan taisteluun, mutta sitä ennen hän halusi jättää Suomen asian ja oman henkensä Jumalan siunauksen varaan.
Edelliset lyhyet esimerkit osoittavat, että Mannerheim etsi Jumalan siunauksesta voimaa edessä oleviin vaikeisiin tehtäviin. Näiden lisäksi olisi muita esimerkkejä Mannerheimin suhtautumisesta uskoon ja Jumalaan, jotka jätän toiseen kertaan. Totean kuitenkin, että Mannerheim hankki omilla varoillaan kultaisen ristin kenttäpiispalle ja antoi sen viran merkiksi Johannes Björklundille 26.10.1941. Kyse oli kuin kenttäpiispan virkaan asettamisesta. Mannerheim oli itse saanut kultaisen ristin - muistaakseni sisareltaan Sophielta - jota piti suuressa arvossa ja sai sen mukanaan hautaan.
_ _ _
Mannerheim oli vanhana sotilaana osallistunut taistelujen keskellä kenttähartauksiin. Kuvassa yllä hän on suurten sotaharjoitusten jälkeen kenttähartaudessa Viipurissa syksyllä 1939 ratsunsa Käthyn selässä (1934-53).
Kenttähartaudessa ja kenttäehtoollisella sotilas yhä edelleen tunnustaa oman rajallisuutensa ja haavoittuvuutensa. Samalla hän jättää koko elämänsä – niin ajallisen kuin ikuisen - Jumalan siunauksen varaan.
57 kommenttia
Markku Hirn,
Marsalkan tietoisuus ilmeisesti ylsi sinne, missä ymmärretään mitä tarkoittaa Sol invictus ja mitä Herra Sebaot.
Taisi tuula viitata sotajoukkojen /Sebaoth) Jumalaan,joka olisi voittamaton. Se kun on tuo VT:n Jumala varsin militaristinen.
En ymmärrä miten Tuula Theodokian ongelman ymmärrät tai ymmärrätkö sitä ollenkaan, mutta sen valossa miten se yleisesti ymmärretään oli yo vastauksesi sen ratkaisuksi omituinen,sillä mikään siinä ei oikeasti osunut Theodokian ongelmaan.
Kun tässä keskustelussa näyttää päädytyn teodikean ongelmaan, pitänee nostaa yksi unohdettu näkökulma esiin. Sitä ei Wikipedian määritelmäkään ota huomioon.
Teodikean ongelmaa tarkasteltaessa jätetään säännöllisesti huomiotta, että tämä ongelma liittyy vain aikaan. Nyt on käsillä syntiinlankeemuksen jälkeinen aika, joka on väliaikainen tilanne. Siitä ei voi tehdä lopullisia päätelmiä Jumalan olemuksesta. Jumala ON kaikkivaltias ja täydellinen rakkaus. Mutta syntiinlankeemuksen vuoksi pahuus ja kärsimys on väistämätöntä, ja Jumala sietää sitä omien päämääriensä vuoksi – mutta vain rajoitetun ajan. Hän sietää, koska tällä väliaikaisella vaiheella on oma merkityksensä.
Tämä merkitys on siinä, että se opettaa ihmisen ymmärtämään, miten vakavaa on Jumalan tahdon rikkominen – mitä merkitsee ”hyvän ja pahan tietäminen”, ei ainoastaan teologiassa vaan käytännössä. Rakkaudestaan huolimatta ja sen vuoksi Jumala antaa ihmiskunnan käydä läpi tämän kurssin. Tämä vaihe on näkemykseni mukaan suorastaan välttämätön, jotta Jumalan valtakunta joskus voisi toteutua ilman uhkia.
Tässä väliaikaisessakin tilassa Jumalalla homma on hanskassa. Hän on kaikessa mukana tavoilla, joita emme voi havaita emmekä osaa päätellä. Meidän ajattelumme ei kykene luotaamaan hänen ajatuksiaan pohjia myöten.
Kun Jumalan valtakunta toteutuu, pahuuden valta lakkaa ja kärsimykset päättyvät. Vasta silloin Jumalan olemus tulee täysin ymmärrettäväksi. Nyt Jumala on vielä salattu: hän salaa meiltä sekä kaikkivaltiutensa että rakkautensa, niin ettemme pysty kumpaakaan täysin ymmärtämään, emmekä osaa niitä yhdistää.
Tämän näkökulmann mukaan ottaminen on itselleni ollut avain tämän ongelman ”sietämiseen”.
Heinola! Eikö tulipalon syttyminen ja sammuttaminen ole ihmisten tehtäviä, koska ihmiset ovat paikalla näkemässä ja kuulemassa. Tulipalo syttyy useasti ihmisen toiminnasta. Miksi kysyä mitä Jumala teki on hyödyllisempää kysyä itseltään mitä minä tein tai teen.
”Hän ei siirtele nappuloita mielensä mukaan eikä katsonut tarpeelliseksi luoda robotteja, joilla ei ole mitään itsenäistä päätäntävaltaa.”
Tämä mantra roboteista ja tahdon vapaudesta ei kestä logiikkaa. Ikään kuin tahto ei voisi olla vapaa ellei olisi valittavissa nimen omaan jotain pahaa. Jos Jumala ei olisi luonut tai sallinut mitään pahaa, eikä ihminen edes tietäisi pahan olemassaolosta, koska pahaa ei yksinkertaisesti olisi edes olemassa, niin valittavissa olisi vain hyviä vaihtoehtoja, joita niitäkin voisi olla rajaton määrä… En ymmärrä miten lapseni vapaan tahdon vastaista olisi kattaa hänelle seisova pöytä vaihtoehtoineen vain hyvistä ruuista ilman myrkkysieniä…
Mannerheim kertoo muistelmissaan että hän vierailessaan Herman Göringin luona kesällä -42, käytti tilaisuutta hyväkseen pyytää Varsovan ajoiltaan tuntemiaan juutalaisia vapaiksi keskitysleiriltä. Göring järjestikin tämän. Se oli poiliittisesti arkaluontoinen pyyntö mutta Mannerheim teki sen.
Ilmoita asiaton kommentti